Mikseivät ihmiset ota opiksi historiasta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tälläkin palstalla kysellään millaista elämä oli silloin ja silloin ennenvanhaan ja kun yrittää kertoa niin ei mene perille vaan naureskellaan, joskus kannattaa kuunnella oikeasti mitä vanhemmat ovat kokeneet. Elämänkokemuksen myötä asiat näkee toisin ja tietää historiaa. 

 

 

nykyaika on niin erinlaista ettei historiasta voi enää ottaa suoraa oppia..

Eli tarkoitatko, että koska meillä on nyt internet yms. on sellaiset ratkaisut tänä päivänä toimivia, jotka ovat historian aikana moneen kertaan todettu virheiksi?

Esim. sodissa kuolee ihmisiä niin kuin aina ennenkin, myös siviilejä. Nykyaikana etenkin siviilejä näyttäisi kuolevan enemmän kuin koskaan aikaisemmissa sodissa.

No eikö juuri täälläkin kerrottu että peruskoulusta lähtee nuoria jotka eivät osaa lukea? Sellaisia on helppo hallita hölmöpopulismilla

Vierailija kirjoitti:

Kansallissosialismi olisi voinut menestyäkin, ellei Aatu olisi ollut niin pimeä ja olisi kuunnellut kenraaleitaan.

Juutalaisten systemaattinen tuhoaminen ja jäljelle jääneiden karkoitus Israeliin, takaisin kotio oli ehdoton no no.

Sille ei ollut siunausta, vaan vuodatettu veri tuli Aatun itsensä, sekä koko hänen lähìpiirinsä päälle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tälläkin palstalla kysellään millaista elämä oli silloin ja silloin ennenvanhaan ja kun yrittää kertoa niin ei mene perille vaan naureskellaan, joskus kannattaa kuunnella oikeasti mitä vanhemmat ovat kokeneet. Elämänkokemuksen myötä asiat näkee toisin ja tietää historiaa. 

 

 

nykyaika on niin erinlaista ettei historiasta voi enää ottaa suoraa oppia..

Eli tarkoitatko, että koska meillä on nyt internet yms. on sellaiset ratkaisut tänä päivänä toimivia, jotka ovat historian aikana moneen kertaan todettu virheiksi?

Esim. sodissa kuolee ihmisiä niin kuin aina ennenkin, myös siviilejä. Nykyaikana etenkin siviilejä näyttäisi kuolevan enemmän kuin koskaan aikaisemmissa sodissa.

en tarkoita. tarkoitan että yhteiskunnat kokonaisuudessaan ovat valmiimpia vastaamaan

erinlaisin uhkiin ja haasteisiin kuin ennen. tästä esimerkki 1900 vuonna kuoli paljon

sakkia sairauksiin ja nyt kun rokotteet niin ei enää kuole.

ja myös sodissa on kuollut melkein kaikki osallistujat mutta nyt on eri tilanne kun on

lääketiede on kehittynyt

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tälläkin palstalla kysellään millaista elämä oli silloin ja silloin ennenvanhaan ja kun yrittää kertoa niin ei mene perille vaan naureskellaan, joskus kannattaa kuunnella oikeasti mitä vanhemmat ovat kokeneet. Elämänkokemuksen myötä asiat näkee toisin ja tietää historiaa. 

 

 

nykyaika on niin erinlaista ettei historiasta voi enää ottaa suoraa oppia..

Nykyaika on melko samanlaista kuin vaikka keskiaika tai muu historian periodi. Tietenkin konkreettiset asiat ovat erilaisia, on tulisoihtujen sijasta ledit ja hevosten sijasta autot jne. Mutta pohjimmiltaan ihminen ja organisaatiot toimivat samoilla periaatteilla kuin ennenkin. Taistellaan vallasta, tehdään yhteistyötä, soditaan, pelätään kulkutauteja. Hyväksikäytetään toisten työtä, vainotaan muita, nostetaan joku hetkeksi jalustalle. On tietäjiä ja profeettoja, mitä nimeä heistä halutaankin käyttää. On vastakkaisia etuja ja vallankäyttöä. Historia opettaa paljon, jollei takerru lillukanvarsiin. Kaikki on tapahtunut jo kerran.

Miksi ihmiset päästävät tänne ei-haluttua porukkaa jotka alkaa rettelöimään? Ei oo siinäkään näköjään opittu historiasta. 

Saarnaajan kirja on aina ajankohtainen

Saarnaajan kirja on yksi Vanhan testamentin kirjoista. Se sisältää runoutta ja proosaa. Saarnaajan kirja ei ole kirjoitettu yhtenäisesti vaan ajatuksen virtana, ja sen merkitys löytyy kirjan sisällöstä.

Saarnaajan kirja oli Daavidin pojan, Jerusalemin kuninkaan, sanoja. Ei kuitenkaan tiedetä, oliko Saarnaaja juuri Salomo vai joku myöhempi kuningas. Kirjassa on kuitenkin paljon yhtymäkohtia Salomon elämään. Saarnaaja oli rikas, suuri Israelin kuningas, ja hänet tunnettiin viisaudestaan. Hän kirjoitti paljon sananlaskuja. Hän oli myös opettaja ja ajattelija. Saarnaajan kirjassa on kuuluvissa sekä saarnaajan että kertojan ääni.

Kirjan rakenne

Saarnaajan kirja koostuu neljästä osasta. Aluksi kirjan johdannossa käsitellään sitä, mihin aikakauteen kirja sijoittuu. Ensimmäisessä luvussa (1:1218) Saarnaaja pohdiskelee, mitä hyötyä meillä on työnteosta, miten voimme tietää, että elämällä on merkitys ja mitä elämän merkitys on. Sen jälkeen alkaa Saarnaajan matka (1:1212:7), jolla hän pohdiskelee elämän nautintojen merkitystä: kuinka elämässä vaikuttavat syöminen, juominen, aika, sortaminen, yksinäisyys ja vääryys. Kirjoittaja pohtii elämän ja kuoleman merkitystä ja viisauden ja tyhmyyden sekä rikkauden ja omaisuuden vaikutusta. Saarnaajan kirja päättyy kohtaan 12:814.

Kirjan tarkoitus

Saarnaaja pohtii kirjassaan oman elämänsä rajallisuutta ja Israelin viisauden perintöä. Hän miettii elämän viisautta ja huomaa, että Jumalan pelko on viisauden alku. Saarnaaja kertoo vapaasti omasta elämästään. Hän muistuttaa meitä Salomosta vaikkei mainitse Salomon nimeä. Saarnaajasta tulee selville, että hän on Israelin kuningas, ajattelija ja israelilainen. Saarnaajan ääni ei ole ainoa, joka kuuluu kirjassa, vaan siinä on myös kertoja, joka voi olla kirjoittaja, ja hän tulee mukaan kirjan ratkaisevissa kohdissa.

Saarnaajan tehtävä

Saarnaajan tehtävä ja metodi ilmenee jakeissa 1:1314: Minä ryhdyin etsimään viisautta ja kaikkea mitä auringon alla tapahtuu. Tämän raskaan tehtävän on Jumala antanut ihmisen vaivaksi. Minä katselin kaikkea työtä, jota auringon alla tehdään ja katso: kaikki se on turhuutta ja tuulen tavoittelua.

Kirjan käännekohta tulee kohdassa Saarn. 7:2329: Kaiken tämän olen viisaudella koetellut. Minä sanoin: Tahdon tulla viisaaksi. Mutta viisaus pysyi tavoittamattomissa. Kaukana on kaiken sisin olemus, syvällä, syvällä. Kuka voi sen löytää? Minä ryhdyin itsekseni pohtimaan ja etsimään viisautta ja kaiken lopputulosta ja ymmärsin, että jumalattomuus johtuu järjettömyydestä ja tyhmyys mielen sokaistumisesta.

kansanlähetys.fi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tälläkin palstalla kysellään millaista elämä oli silloin ja silloin ennenvanhaan ja kun yrittää kertoa niin ei mene perille vaan naureskellaan, joskus kannattaa kuunnella oikeasti mitä vanhemmat ovat kokeneet. Elämänkokemuksen myötä asiat näkee toisin ja tietää historiaa. 

 

 

nykyaika on niin erinlaista ettei historiasta voi enää ottaa suoraa oppia..

Nykyaika on melko samanlaista kuin vaikka keskiaika tai muu historian periodi. Tietenkin konkreettiset asiat ovat erilaisia, on tulisoihtujen sijasta ledit ja hevosten sijasta autot jne. Mutta pohjimmiltaan ihminen ja organisaatiot toimivat samoilla periaatteilla kuin ennenkin. Taistellaan vallasta, tehdään yhteistyötä, soditaan, pelätään kulkutauteja. Hyväksikäytetään toisten työtä, vainotaan muita, nostetaan joku hetkeksi jalustalle

lillukan varsista homma juuri erottuu mutta jos noin aattelee

niin eipä tässä mikään oo edistyny koko ihmisen historian aikana

Sosialismi ei toimi ikinä pitkässä juoksussa, kuten ei myöskään toimi kansallissosialismi, joka oli valtion johtoista sosialismia.

Koska ihmiset eivät osaa edes lähihistoriaansa  eivätkä ymmärrä mitä silloin tapahtuneet asiat ihmisille oikeasti tarkoittivat. Kun kysyt yllättäen joltakin, että mitä tapahtui Balkanilla 1990 -luvulla, niin saat vastakysymykseksi; mikä on Balkan? Eipä siinä sitten kannata enää keskustelua viritellä. Tämän takia ihmiset eivät opi historiastaan.

Kuoleman takia. Läksynsä jo kerran oppineet sukupolvet kuolevat lopulta pois. Heidän jälkeensä tulevat eivät omaa omia muistoja vanhojen sukupolvien kokemuksista, eivätkä niiden puutteessa täten osaa toimia oikein. Aina pitää saada itse turpaan ennenkö menee perille. Apina-aivojemme kurja puoli.