Mistä voisi saada apua tässä tilanteessa?

Minulla on siis tilanne, että vuokrat laskuttava firma antoi väärää tietoa marraskuun vuokrista ja nyt tämän heidän virheensä takia minun niskaani on kaatumassa muutaman sadan euron vuokrarästit normaalien vuokrien lisäksi. Kuulun maamme köyhimpään tuloluokkaan ja elän täysin kädestä suuhun eli mitään mahdollisuutta maksuun ei ole. Muutin juuri ja sekaannus johtunee pitkälti siitä, mutta hoidin itse asiaa aktiivisesti ja kysyin pariinkin otteeseen suoraan laskuttajalta, että onko kaikki nyt aivan satavarmasti ok ja seuraava maksu sitten joulukuun vuokra. Joka kerta minulle vakuutettiin, että kyllä on ja mitään avoimia laskuja ei ole eikä ole tulossa. No näin ei sitten ollutkaan ja he myöntävät itsekin, että selvitin asianmukaisesti asiaa kuten jokainen vastuullinen talouttaan ja elämäänsä hallitseva ihminen tekee. Ja mitä muuta voin kuin luottaa heidän sanomaansa, sillä minulla ei ole pääsyä heidän laskenta- tai muihinkaan tietokantoihin ja kysyin asiaa varmuuden vuoksi pariin otteeseen eli tulkinnanvaraa tai väärinymmärryksen mahdollisuutta ei siten jäänyt. Heidän virheensä jää kuitenkin minun vastuulleni kuten meillä on tapana, vaikka esitämme olevamme oikeusvaltio. Minulla ei ole ketään kuka pystyisi auttamaan eikä tietenkään mitään puskureita, sillä menetin työkykyni jo monta vuotta sitten (olen siis niin pienellä työkyttömyyseläkkeellä, että saan lisäksi hieman tt-tukea...). 

Olen sinnitellyt jo todella kauan pelkän tt-tuen varassa ja saanut hyvällä laskutaidollani (<= huom.!) sekä moitteettomalla elämänhallinnallani (<= edelleen huom.!) pidettyä niin luottotietoni kuin hankittua välttämättömät asiat kuten puhelimen, tietokoneen ym. ja päihteitä en ole koskaan käyttänyt eli itse en ole tätä tai asioitani mokannut. On kuitenkin täysin kohtuutonta, jos talouteni ja elämäni romahtaa MUIDEN IHMISTEN tekemien virheiden vuoksi. Ja kyllä, tämä on fakta, jonka myös virheen tehneet itsekin myöntävät eli kyse ei ole narsistisesta muiden syyttelystä, kuten pari kaikkein uu nointa aina yrittää väittää. Mutta siis tällaisesssa tilanteessa saan varmasti sentään jo apua eikö vain? Sehän on ainoa johtopäätös sivistys- ja oikeusvaltiossa eikö niin? Etenkin, kun olen vieläpä alaikäisen lapsen yksinhuoltaja. Mutta tiedän jo näiden reilun kymmenen vuoden perusteella, että A) en tule saamaan apua mistään ja B) ja suurin osa täällä tulee haukkumaan tai inisemään, että ei voi olla ja jotenkin on minun vika kyllä ja olen kaikintavoin huono jne. jne. Juuri tämän takia en ole viettänyt itsenäisyyspäivää enää muutamaan vuoteen, vaan sulkeudun täysin sen kaiken ulkopuolelle. Minun on pakko tehdä niin, sillä kaikki kokemani ja täydellinen arvottomuus ja ulkopuolisuus tuntuu niin pahalta. Mutta jos ja kun en vieläkään ja edes tällaisessa tilanteessa saa taaskaan apua, sanon suoraan etten vastaa enää siitä, mitä kaikkea tulee ehkä tapahtumaan. Ei minun elämääni saa romuttaa muiden virheiden ja aiemman kaltoinkohtelun takia. Yksikään sivistys- ja oikeusvaltio sekä sivistynyt ja oikeusperiaatteita noudattava yksilö ei ajattele ja toimi niin eikä misään nimessä vaatisi sellaista keneltäkään. Olen näin ollen täysin oikeutettu ellen jopa itseäni kohtaan velvoitettu jonkinlaisiin vastatoimiin ja ne voivat olla aivan yhtä lailla täydellisen epäreiluja ja jopa kohtuuttomia. On meillä 'hieno' maa ja 'hienot' ihmiset. Onnea vaan valitsemallamme tiellä, ei voi enää muuta sanoa. Ja en aio jäädä lukemaan sitä kaikke pskaa, mitä te v a jaat tähän seuraavaksi suollatte. Vtun ä l y kä ä pi öt.