Hidastuuko työelämän ulkopuolella?
Onko muilla tunnetta, että päivässä ei ehdi tehdä juuri mitään?
Herään klo 7, kävelen parin tunnin lenkin, käyn kaupassa ja laitan ruokaa. Kuuntelen äänikirjaa ja seuraan uutisia. Päivä on jo mennyt.
Kommentit (70)
Minusta tuntuu että istun aina aamukahvilla, pesen hampaitani joko aamulla tai illalla ja siinä välissä on jotain sotkua mistä ei jää mitään mieleen.
Vierailija kirjoitti:
Ajan kulku siis nopeutuu?
Kuulemma vanhemmiten nopeutuu, koska aivot käsittää ajan eri tavalla kuin nuorena jolloin aika käy pitkäksi jos ei keksi toimintaaa.
Sanoisin, että vastaus olisi ei, jos olisi pinkka kunnossa ja voisi harrastaa, reissata ja kehittää itseään käymättä töissä. Mutta näin normi pulliaisena koen, että meno oli jotenkin outoa, kun ei ollut töissä. Toisaalta levoton ja aikaansaamaton olo, ja odotti jotain tapahtuvaksi, vaikka itse olisi pitänyt laittaa tapahtumaan.
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuntuu että istun aina aamukahvilla, pesen hampaitani joko aamulla tai illalla ja siinä välissä on jotain sotkua mistä ei jää mitään mieleen.
Ainoat hetket, jolloin olet läsnä ja tietoinen kehosi aistimuksista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuntuu että istun aina aamukahvilla, pesen hampaitani joko aamulla tai illalla ja siinä välissä on jotain sotkua mistä ei jää mitään mieleen.
Ainoat hetket, jolloin olet läsnä ja tietoinen kehosi aistimuksista?
Hyvin paljon mahdollista. Inhoan hampaiden pesemistä koska olen aina väsynyt sitä tehdessäni. Kahvi hetki on taas se hetki kun pysähdyn paikoilleni ja keskityn enemmän siihen mitä sitten katselenkin tai teen samalla.
Ei hidastu. Aika käy pitkäksi, vaikka kuntoutuksessa käynkin kolmena päivänä viikossa.
Mulla sama. En ymmärrä,kuinka joku pitkästyy eläkkeellä. Vaikken tee mitään ihmeitä - tai juuri siksi - aika menee nopeasti. Kun teki paljon juttuja aamusta iltaan, päivät kului hitaammin kun oli tapahtumarikkaampaa elämää. Mutta tämä on subjektiivista, joku varmaan kokee juuri päinvastoin.
Hidastuu, mutta se on pelkästään hyvä asia. Joskus pitää pysähtyäkin eikä vain suorittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajan kulku siis nopeutuu?
Kuulemma vanhemmiten nopeutuu, koska aivot käsittää ajan eri tavalla kuin nuorena jolloin aika käy pitkäksi jos ei keksi toimintaaa.
Tämä on ehkä luonnekysymyskin. Ekstrovertti pitkästyy jos ei ole ohjelmaa, oli nuori tai vanha.
Miks sä nouset ylös noin aikaisin? Me noustaan joskus yhdeksän maissa, sit mennään katsomaan aamutelkun tallennusta, ja joskus iltapäivällä sen jälkeen aamupesulle ja aletaan miettiä lounasta. Sit mies menee torkuilleja ja sit onkin jo ilta. 287
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Työelämästä pois jääneet kaverit ja tutut on kuin eri ihmisiä nykyään. Jaksavat vaivata päätään ihan ihme asioilla tuntikausia, siis jotain sellaisia jotka "normikiireinen" työssäkäyvä ihminen hoitaa suitsait siinä sivussa samalla muiden hommien kanssa. Tyyliin joku passin uusiminen on kuin mikäkin suoritus.
Ymmärrän toki, olen itsekin ollut työtön. Mutta joskus toivoisi pientä ymmärrystä myös työssäkäyville. Työttömät kamut valittavat että heitä väsyttää kun tuli herättyä jo kasilta, kun itse herännyt 5, painanut 8h duunipäivän ja raahautunut kahville.
Itsekin kyllä toivon että pääsisin pois oravanpyörästä!
Kaikki on niin suhteellista. Väsymys ei aina liity siihen mitä on tehnyt, vaan unen laatuun ja myös nukuttuihin tunteihin. Itse kroonisista uniongelmista kärsivänä olen usein töissä muutaman tunnin unilla. Tällöin itsestä tuntuu, ettei kukaan joka on nukkunut yli 5 tuntia, saisi valittaa väsymystä. Eikä mitään saikkua haeta siksi, ettei ole nukkunut jonain yönä silmäystäkään. Mutta olemme erilaisia, eri lähtökohdilla. Ymmärrystä voi toivoa kukin kohdalleen, mutta sitä ei ole ilman hyväksyntää siitä, että olemme erilaisia eikä vertailu auta "tasaamaan tilejä".
Olen traumojen takia tk eläkkeellä. En ole parantunut. Lapsuuden ja nuoruuden hyväksikäyttö, väkivaltainen suhde. Nyt yritän vaan olla rauhassa, mutta takaumat riivaa. Kaikki triggeröi. Mindfulnessit ja suunnilleen kaikki, kylmäaltistukset ym on kokeiltu. Enpä usko että tekijät kärsisi helvetissä, se edellyttäisi että niillä on omatunto ja äly tilansa tajuamiseen. Helvetti jäi minulle.
Samanlainen tunne, että on jotenkin hitaalla. Mutta pikkuhiljaa alan antaa itselleni anteeksi, etten ole ihan terve ja nuori enää.
Työelämässä - osa-aikaisenakin - vapaa-aika menee nukkuessa.
Muut ihmiset näkevät minusta vain virkeän hetken, kun harrastan.
Kukaan ei näe sitä kun olen kotona liian väsynyt tai särkyinen.
Joskus jopa joku ilkeä saattaa todeta että "kyllähän sä hyvin jaksat!" Jaksan jaksan, sen pienen hetken. Mutta en jaksaisi jos olisin töissä.
En ainakaan koe niin. Minusta tuntuu, että saan joka päivä tehtyä vaikka mitä, kaikkea mukavaa mitä töissä käydessä ei olisi voinut tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Miks sä nouset ylös noin aikaisin? Me noustaan joskus yhdeksän maissa, sit mennään katsomaan aamutelkun tallennusta, ja joskus iltapäivällä sen jälkeen aamupesulle ja aletaan miettiä lounasta. Sit mies menee torkuilleja ja sit onkin jo ilta. 287
Ei nukuta pidempään.
Miten olette päässeet takaisin työelämän rytmiin?
Vierailija kirjoitti:
Miten olette päässeet takaisin työelämän rytmiin?
Menemällä töihin.
Mitäpä tässä enää tarvitsee tehdä? Päivä jo ohi.
Vierailija kirjoitti:
Mitäpä tässä enää tarvitsee tehdä? Päivä jo ohi.
Niin on ja huomenna on päivä uus.
Jumppapirkot salilla heti aamusta