Mulle merkkaa jouluna eniten se, että saan olla aikuisten lasteni seurassa. Toki ruoka myös tärkeää. Lähinnä tunne, ettei oo yksin.

Entä sitten kun lapsesi haluavat kerrankin viettää joulua omassa kodissaan tai eivät töittensä ja levon takia voi tai jaksa tulla luoksesi? Oletko valmis menemään heidän luokseen tai pysymään yksin kotona?

Moni pikkulapsiperhe joutuu sompailemaan pyhinä eri sukulaisissa töittensä välissä, eikä levosta ja joulurauhasta ole vuosiin tietoakaan. Toisaalta moni yksineläjä ja pariskunta viettää mieluiten pyhät rauhassa kotonaan: oppisitko sinäkin siihen? Et ole hylätty, vaikka juuri jonkun pyhien aikaan yksin olisitkin!

Kun olin nuorempi niin oli mukava viettää perhejouluja, joihin kaikki tulivat. Nyt kun olen vanhempi alkaa hieman käydä voimien päälle perhejoulujen järjestäminen. Ihan kivaahan se on, mutta olen huomannut että on vielä kivempaa kun porukka lähtee kotiinsa ja saan hengähtää itsekseni.

Tykkään viettää joulua yksin. Ei ole lapsia eikä puolisoa. 

Kannattaa muistaa, jos lapsillasi on puoliso, että voivat haluta viettää aikaa myös toisen suvun kanssa. Siitä on turha suutahtaa.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa muistaa, jos lapsillasi on puoliso, että voivat haluta viettää aikaa myös toisen suvun kanssa. Siitä on turha suutahtaa.

Kuka nyt on suuttunut?

Oletko varma, että ne aikuiset lapset tuntevat samoin? Vai haluaisivatko viettää joulun omien puolisoidensa ja lastensa kanssa? 

Näissä jouluissa on se ongelma, että kun kyseessä pariskunta, niin molempien vanhemmat haluavat tavata aikuisia lapsiaan ja syntyy jatkuvaa kinaa siitä kumman vanhempien luona ollaan enemmän ja toinen anoppi saa vähemmän aikaa ja jäkäti jäkäti, tyttären vika, miniän vika. Tällaiseen loppui meidän joulukyläilyt ja vietämme joulun ihan oman perheen kesken. Turha se on sitten vonkua kun ei aikuiset lapset käy, kun itse ovat ajaneet asiat siihen tilaan.

Oli mun aikani tehdä perhejouluja ja nyt on mun lasteni ja heidän perheiden aika tehdä sama. Tämän kun on sisäistänyt, niin tulee myös kutsuja joulupöytiin. Osa meistä mummoista on aivan uskomattoman itsekkäitä ja kyky elää omaa elämää ihan nolla.

Mua ei haittais olla yksin. Tuntuu että työelämä niistää kaikki mehut, enkä jaksa mitään.

Toisaalta on kiva olla aikuisten poikien ja miniöiden kanssa, ikävä kyllä ei ole minkäänlaista kisaa siitä missä joulunsa viettävät, sillä kummallakaan miniälläni ei ole enää äiti elossa :( Ja anopiksikin ovat saanet tämmöisen laiskan ja mukavuudenhaluisen erakon. Voi tyttöparat.

Mun poikani on intissä ja kotiutuu joulun alla. Se on tämän vuoden paras joululahja.

Vetää vähän haikeaksi se tosiasia, että todennäköisesti poika asuu jo omillaan ensi vuonna.

Mutta joo - rakkaat, kuusi ja hyvä ruoka. Lahjoja ei enää kaipaa. 

Meillä on kaksi aikuista lasta, jotka asuvat omillaan ja yksi on pian aikuinen, joka asuu vielä kotona. Omillaan asuvat eivät ole parisuhteissa ja ovat näillä näkymin tulossa kotiin jouluksi.

Olen onnellinen, että saamme taas vanhan kunnon perhejoulun, mutta en ole mitenkään roikkuva ja riippuva mamma, joka haluaa omia lapsiaan itselleen. Ihan siinä missä minä ja mieskin voimme lähteä kahdestaan reissuun, niin lapsilla on jokaisella myös oma elämänsä ja se sopii minulle mainiosti. En tihrusta yhtään itkua tulevistakaan jouluista tai muista pyhistä. 

Huoh. Olen viimeiset 20 vuotta juossut noita helevetin perhejouluja aikuisten ihmisten luona, jotka "olettavat että jouluaatto vietetään yhdessä". Muilla ei ole autoa, joten minä olen se joka ajaa ensin aamulla isän kanssa haudoille viemään niitä kynttilöitä, sieltä sisko hakemaan junalta, puolison perheen luo viemään puolison sinne päiväksi, sitten äidin luo syömään joulupäivällinen, siitä sitten puolisoa hakemaan ja heille saunaan. Kotona illalla 23 jälkeen.

Tänä jouluna en aio ajaa metriäkään. Jos haluaa minua jouluna tavata, olen kotonani ja asian varmistamiseksi ostan pari olutta. Taksit kulkee joulunakin.

Minä oon sanonut lapsilleni, että ovat aina tervetulleita jouluna luokseni, mutta etten vedä herneitä nenään, jos haluavat viettää joulua jossain muualla.

Miksi pakotatte kirkkoon kuulumattomat juhlimaan oman jumalanne syntymäjuhlaa?

Vierailija kirjoitti:

Mun poikani on intissä ja kotiutuu joulun alla. Se on tämän vuoden paras joululahja.

Vetää vähän haikeaksi se tosiasia, että todennäköisesti poika asuu jo omillaan ensi vuonna.

Mutta joo - rakkaat, kuusi ja hyvä ruoka. Lahjoja ei enää kaipaa. 

Minunkin poika pääsee intistä jouluksi. 11 kuukautta meni hujauksessa

Toivoisin, että lapseni sitten perheellistyttyään tulee joko meille porukkansa kanssa tai sitten kutsuu meidät hänen luokseen. 

Jos on painetta lähteä puolison vanhempien luo, niin helpointa on kutsua heidät ja meidät kotiinsa. 

Vierailija kirjoitti:

Miksi pakotatte kirkkoon kuulumattomat juhlimaan oman jumalanne syntymäjuhlaa?

Höpsis, eihän pakoteta, meidän jumalamme syntyi syksyllä, kun paimenet oli kedolla. Jouluna juhlimme joulupukkia.

Joulu on Jeesuksen syntymän kunniaksi, Jumalan syntymää ei kukaan tiedä.

Ymmärrän hyvin. Mulla vielä 1 lapsi asuu kotona ja opiskelija tulee myös kotiin. On ihanaa viettää joulua yhdessä heidän ksnssaan.

Mun aikuiset lapset asuu perheineen toisella paikkakunnalla, enkä minä halua matkustaa heidän luokseen jouluna, koska pidän omasta rauhastani, enkä jaksa pikkulapsiperheessä olevaa kaoottista hössötystä ja kiljuntaa. Minun kotini on liian pieni perheille ja en kyllä muutenkaan jaksaisi yksin alkaa koko siivous/shoppaus/koristelu/leipominen ja ruuanlaitto-hässäköitä alkaa isolle porukalle tekemään. Omassa rauhassa on ihana rentoutua ja nauttia joulusta, ilman mitään hässäköitä.