Perityykö Adhd, en saanut luovuttaa munasoluja kun pojallani

Kaikki nepsyt periytyvät aika vahvasti. Siksi niitä löytyy yhä enemmän ja enemmän kun " monistumme".

90-luvulla syntyneiden lapsia ei kyllä ole kovin paljon kouluissa vielä. Eka lapsi saadaan keskimäärin 30-vuotiaana nykyään ja siihen 7 v päälle, niin nuokin ekaluokkalaisten vanhemmat on syntyneet - 86.

Vierailija kirjoitti:

90-luvulla syntyneiden lapsia ei kyllä ole kovin paljon kouluissa vielä. Eka lapsi saadaan keskimäärin 30-vuotiaana nykyään ja siihen 7 v päälle, niin nuokin ekaluokkalaisten vanhemmat on syntyneet - 86.

Ja tämähän ei pidä paikkaansa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

90-luvulla syntyneiden lapsia ei kyllä ole kovin paljon kouluissa vielä. Eka lapsi saadaan keskimäärin 30-vuotiaana nykyään ja siihen 7 v päälle, niin nuokin ekaluokkalaisten vanhemmat on syntyneet - 86.

Ja tämähän ei pidä paikkaansa. 

Miltä osin ei pidä paikkaansa? Luuletko tosiaan että vanhempainilloissa on paljonkin ysärillä syntyneitä? Ei ole. Ja ADHD on muutenkin yleisempää iäkkäiden lapsilla. Riskit on moninkertainen kun isä yli 45 v. 

"Eniten vauvoja syntyy 3034-vuotiaille äideille. Isäksi tullaan ensimmäistä kertaa keskimäärin 31-vuotiaana."

Uutinen 2015, nythän nuo iät on vielä nousseet. 

Vierailija kirjoitti:

"Eniten vauvoja syntyy 3034-vuotiaille äideille. Isäksi tullaan ensimmäistä kertaa keskimäärin 31-vuotiaana."

Uutinen 2015, nythän nuo iät on vielä nousseet. 

 

Aika vanhoja kyl tosiaan ovat etenkin noi äidit! :D

Vierailija kirjoitti:

Hirveä analyysi tuossa yllä jaksettu kirjoittaa, mutta ei tietämystä edes sen vertaa, ettei 90-luvulla syntyneillä ole sen vertaa lapsia eikä sen ikäisiä lapsia, että ne kansoittaisi nyt mitään lääkäreitä ja terapeutteja. 

Vanhempien ylipaino muuten myös altistaa neurologisille häiriöille, nykyäänhän lisääntyjät on usein sekä iäkkäitä, että lihavia. 

 

Olen tuo, jota kritisoit. Kiitos kritiikistäsi. Kuten sanoin MONTA kertaa, ei ole tietämystä, on vain mutu ja teoria. Mitään analyysiä se ei ollut, minkä kyllä toin esille. Harmi, jos viestini ei siltä osin mennyt lainkaan perille.

Kun itselläsi näyttää olevan tietämystä, voisitko avata sitä, minkä ikäisillä tällä hetkellä on eniten ADHD:ta ja millä ikäryhmillä on tällä hetkellä eniten lapsia? Keiden lapsille ja nuorille ja keille aikuisille nyt tehdään ADHD- ja muita rankkoja testejä?

Olenko siis väärässä, kun MUTUILEN, että ADHD:ta diagnosoidaan tarhaikäisillä ja koulun vasta aloittaneilla? Ja kun näitä testejä tehdään, todetaan, että lasten vanhemilla on tuo sama piirre? Vai olenko ymmärtänyt jotakin täysin väärin?

Lisäksi, huomioithan kritiikissäsi (vai etkö huomioinut?), että vastasin viestiin, jonka oli kirjoittanut pitkän linjan opettaja, joka totesi nähneensä nepsyyden koko lapsikatraassa ja vanhemmissa, että "kun on huoltajan kanssa päätynyt puheisiin, niin samat elämänhallinnan ja ymmärtämisen ongelmat ovat selvästi olleet niin hänellä kuin oppilaalla." Pyrin viestilläni ja mutullani/teoriallani ottamaan kantaa tuohon ilmiselvään periytyvyyteen, jonka opettaja nosti esille. Toivon tietenkin, että teoriani on väärä ja täysin pielessä - silloin ei tarvitsisi myöskään olla huolissaan niistä implikaatioista, joita asian todistaminen väistämättä toisi mieleen. Minusta olisi mukava kuulla esim. ko. opettajan mielipide tai näkemys tuohon mieleeni nousseeseen ajatukseen, totta kai muidenkin. Ja edelleen toivon, että tuo asia myös tieteellisen tutkimuksen kautta selvitettäisiin. Siihen asti käytän mielelläni mm. tätä palstaa omien ajatusteni perkaamiseen.

Kun sinulla näyttää omasta mielestäsi olevan minua enemmän tietämystä asiasta (minulla tietämystä on varmasti kaikkein vähiten), niin toivon, että vastaat kritiikin ohella myös esitettyihin kysymyksiin. Muutoin ajattelen, että osuin mutuilullani kenties johonkin hermoon, johon sattui. Lisäksi saatan ajatella, että luetunymmärtämisessäsi on ongelmaa (miten mutuksi ja teoriaksi selitetystä asiasta, josta toivotaan asiallista tutkimusta, saadaan "analyysi"?) ja ongelmaa on myös ilmiselvästi pitkien tekstien lukemisessa ja asioiden perustelussa sekä tietenkin impulsiivisesti: pitää vastata kriittisesti hetimiten ja todeta toisen olevan väärässä ilman, että esittää väitteelleen mitään perusteluja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Eniten vauvoja syntyy 3034-vuotiaille äideille. Isäksi tullaan ensimmäistä kertaa keskimäärin 31-vuotiaana."

Uutinen 2015, nythän nuo iät on vielä nousseet. 

 

Aika vanhoja kyl tosiaan ovat etenkin noi äidit! :D

Keskimääräinen ikä länsimaissa kumminkin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Eniten vauvoja syntyy 3034-vuotiaille äideille. Isäksi tullaan ensimmäistä kertaa keskimäärin 31-vuotiaana."

Uutinen 2015, nythän nuo iät on vielä nousseet. 

 

Aika vanhoja kyl tosiaan ovat etenkin noi äidit! :D

Keskimääräinen ikä länsimaissa kumminkin

Epäilen vahvasti! (tämä on toki vain hyväntahtoista sarkasmia, tajuan kyllä puuttuvan väliviivan jonka vuoksi äitien ikä näyttää melkoisen korkealta!) :D

Ei tosiaan ole 90-luvulla syntyneitä kouluikäisten vanhemmissa kuin yksittäisiä tapauksia, mutta tässähän on paljon alueellisiakin eroja (toisin kuin ADHD-diagnoisien määrissä?).

Alakouluikäisellä lapsellani on muutama kaveri jolla ADHD, näillä jokaisella 70-luvulla syntyneet maisteri- tai tohtorivanhemmat. Helsinki. 

Vierailija kirjoitti:

Totta kai se periytyy.

Olen ollut pitkään opettajana. Usein näitä nepsyjä on koko lapsikatraassa ja vanhemmissa. Toki poikkeuksiakin on. Oireilu voi kyllä olla erilaista eri yksilöillä. Vanhimmalla lapsella on paha lukivaikeus, keskimmäisellä sen lisäksi ADHD, kuopus on Asperger jne. Usein on käynyt niin, että kun on huoltajan kanssa päätynyt puheisiin, niin samat elämänhallinnan ja ymmärtämisen ongelmat ovat selvästi olleet niin hänellä kuin oppilaalla.

Käsittääkseni näiden pulmien periytyvyys on myös ihan tieteellisesti todistettu. Ja ihan loogistahan se on. Eihän se ADHD mistään matkan varrella tartu, vaan on synnynnäinen. 

Tieteellinen todistusaineisto tulee lähinnä kaksostutkimuksista, joissa tehdään populaatiotason arvioita jonkin piirteen tai häiriön periytyvyydestä. Kaksostutkimusten mukaan ADHD:n vaihtelusta populaatiotasolla selittää geneettinen perimä 74 %. Se ei tarkoita, kuten monet kuvittelevat, että jokaisen ADHD-diagnoosin saaneen ihmisen ADHD:sta geenit selittävät 74 %. Jollakin ADHD voi olla paljon vähemmän periytyvä kuin toisella. Kaksostutkimuksissa on paljon virheellisiä oletuksia ylipäätään geneettisen periytymisen mekanismeista. Näitä ovat muun muassa se oletus, että identtiset kaksoset ovat täysin 100 % identtisiä ja epäidenttiset tasan 50 % identtisiä, ja että tämä suhdeluku pysyy samana koko elämänkaaren ajan ja se, että on ylipäätään mahdollista erottaa geenien ja ympäristön vaikutukset toisistaan. 

Ihmisen solujen ja kudosten välillä on kuitenkin merkittäviä eroja sekä kromosomien lukumäärässä että genomin DNA:n rakenteessa ja koossa. Eroja selittää muun muassa kopiolukujen muuntelu eri soluissa, aktiiviset retrotransposonit, mitokontrionaalinen DNA sekä kromosominen mosakismi, eli koromsomien lukumäärän vaihtelu eri soluissa. Lisäksi ympäristötekijöiden kanssa vuorovaikutuksessa toimiva epigeneettinen säätely vaikuttaa voimakkaasti geenien aktiivisuuteen, eli siihen miten erilaiset geneettiset taipumukset ilmenevät. Esimerkiksi solunjakautumisissa voi tapahtua mutaatioita, jotka siirtyvät vain toiselle kaksosista. Tästä esimerkkinä mitokontriossa olevan DNAn periytyminen. Mitokondriossa oleva DNA on hyvin mutaatioaltis eli sen mutaatiofrekvenssi on suuri, jolloin on hyvinkin suuri todennäköisyys, että jakautumisessa toinen identtinen kaksonen perii mutaatioita joita toinen ei peri.

Toisin sanoen mikään kaksostutkimusten oletuksista ei aivan tarkkaan ottaen pidä paikkansa, eikä ole todennäköisesti mitään keinoa tehdä tarkkoja arvioita siitä, kuinka suuren osan geenit selittävät jonkin piirteen vaihtelusta koska geenit ovat aina dynaamisessa vuorovaikutuksessa. Tutkijat toki tätä yrittävät kovasti ja molekyyligeneettisissä malleissa ollaan tähän asti löydetty assosiaatioita, jotka selittävät parhaimillaankin tilastollisesti alle kolmanneksen ADHD:t vaihtelusta populaatiotasolla verrattuna kaksostutkimuksiin. Esimerkiksi PupMedissä julkaistussa artikkelissa Genetics of attention deficit hyperactivity disorder (2018) tutkijat tuovat esille, että GWA-tutkimusten mukaan löydetyt heikot tilastolliset assosiaatiot selittävät noin 5,5 % ADHD:n riskistä yhteensä. Geenien selitysvoima ADHD:n synnyssä onkin suurin piirtein yhtä suuri, kuin muidenkin psykiatristen ja neuropsykiatristen häiriöiden ja löydetyt assosiaatiot ovat usein yhteisiä muiden psykiatristen ja neuropsykiatristen häiriöiden kanssa. Geenitestejä joilla voi ennustaa oman ADHD-riskinsä ei siis ole tulossa lähivuosina ja tuskinpa koskaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

90-luvulla syntyneiden lapsia ei kyllä ole kovin paljon kouluissa vielä. Eka lapsi saadaan keskimäärin 30-vuotiaana nykyään ja siihen 7 v päälle, niin nuokin ekaluokkalaisten vanhemmat on syntyneet - 86.

Ja tämähän ei pidä paikkaansa. 

Miltä osin ei pidä paikkaansa? Luuletko tosiaan että vanhempainilloissa on paljonkin ysärillä syntyneitä? Ei ole. Ja ADHD on muutenkin yleisempää iäkkäiden lapsilla. Riskit on moninkertainen kun isä yli 45 v. 

ADHD on yleisempää nuorten vanhempien lapsilla. Autismin riski sen sijaan kasvaa vanhojen vanhempien myötä. Toisaalta näidenkin raja on veteen piirretty.

Elon Musk on asperger, mutta en näkisi ettei hänen pitäisi sen vuoksi lisääntyä.

Enemmän näen ongelmana tämän sairaalloisen kehityskulun yhteiskunnassa, johon kuuluu kaikkien ihmisten painostaminen samaan muottiin, älylaiteriippuvuus, AI, ihmisrodun jalostus, jne...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totta kai se periytyy.

Olen ollut pitkään opettajana. Usein näitä nepsyjä on koko lapsikatraassa ja vanhemmissa. Toki poikkeuksiakin on. Oireilu voi kyllä olla erilaista eri yksilöillä. Vanhimmalla lapsella on paha lukivaikeus, keskimmäisellä sen lisäksi ADHD, kuopus on Asperger jne. Usein on käynyt niin, että kun on huoltajan kanssa päätynyt puheisiin, niin samat elämänhallinnan ja ymmärtämisen ongelmat ovat selvästi olleet niin hänellä kuin oppilaalla.

Käsittääkseni näiden pulmien periytyvyys on myös ihan tieteellisesti todistettu. Ja ihan loogistahan se on. Eihän se ADHD mistään matkan varrella tartu, vaan on synnynnäinen. 

Eikö lukivaikeus ole ihan eri juttu kuin adhd ja asperger.

(Sekin kyllä periytyy)

On se eri juttu, mutta samallalailla synnynnäinen neuropsykiatrinen ominaisuus. 

Silloin lama-aikanakin sai kaikenlaisia tukia kun oli lapsia, varmaan osa rahoitti työttömän taloutta sitä kautta, työttömyys oli ihan omalla tasollaan sillloin.