Miksiköhän suomen valtio on niin persaukinen vaikka joka ainoasta asiasta perii kovat verot ihmisiltä.
Sähkölaskussakin useita kymppejä veroa.
Enempi sähköä kuluttavilla varmaan satasia...
Kommentit (444)
Mä olen 170 cm pitkä ja uskoisin, että pystyn pesemään ikkunat myös 80-vuotiaana, koska mun ei tarvitse kiipeillä tuolille, kun pesen ikkunoita.
Yksi naapuri on 160 cm ja se joutuu aina kiipeilemään pöydillä ja tuolien päällä, kun pesee ikkunoita niin varmaan vaikeampaa kun on yli 80-vuotias.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen 170 cm pitkä ja uskoisin, että pystyn pesemään ikkunat myös 80-vuotiaana, koska mun ei tarvitse kiipeillä tuolille, kun pesen ikkunoita.
Yksi naapuri on 160 cm ja se joutuu aina kiipeilemään pöydillä ja tuolien päällä, kun pesee ikkunoita niin varmaan vaikeampaa kun on yli 80-vuotias.
Mieti kun kiipeilet tuolilla jossain 7. kerroksessa vanhana, kun peset ikkunoita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen 170 cm pitkä ja uskoisin, että pystyn pesemään ikkunat myös 80-vuotiaana, koska mun ei tarvitse kiipeillä tuolille, kun pesen ikkunoita.
Yksi naapuri on 160 cm ja se joutuu aina kiipeilemään pöydillä ja tuolien päällä, kun pesee ikkunoita niin varmaan vaikeampaa kun on yli 80-vuotias.
Mieti kun kiipeilet tuolilla jossain 7. kerroksessa vanhana, kun peset ikkunoita.
Tai sit 1000 netto eläkkeellä maksat siivousfirmalle ikkunoiden pesusta.
Ja ostat lääkkeet ja kaikki.
Ei eduskunnassa saatika hallituksessa ole oikeistopuoleita, kun katsoo budjettia ja käytännön toimia, niin ihan täyttä vasemmisto/woke/sosialisti/feminismimeininkiä.
Puheissa ovat välillä oikeistolaisia, mutta ei mikään käytännön toiminta.
Meille on tullut niin paljon elätettäviä jotka eivät koskaan halua mennä töihin ja joiden kaikki kulut maksetaan niin kauan kuin he haluavat täällä oleskella , luvalla tai ilman!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen 170 cm pitkä ja uskoisin, että pystyn pesemään ikkunat myös 80-vuotiaana, koska mun ei tarvitse kiipeillä tuolille, kun pesen ikkunoita.
Yksi naapuri on 160 cm ja se joutuu aina kiipeilemään pöydillä ja tuolien päällä, kun pesee ikkunoita niin varmaan vaikeampaa kun on yli 80-vuotias.
Mieti kun kiipeilet tuolilla jossain 7. kerroksessa vanhana, kun peset ikkunoita.
Tai sit 1000 netto eläkkeellä maksat siivousfirmalle ikkunoiden pesusta.
Ja ostat lääkkeet ja kaikki.
Työttömänä on köyhä, mutta pystyy pesemään oman asunnon ikkunat ja siivoamaan.
Pitämään kodin luxus puhtaana.
Menen nyt siivoamaan vuokraläävää.
Vierailija kirjoitti:
Jos ei joku tajua, niin väännän rautalangasta. Ei ole mitään väliä mitä verotetaan, vaan kyse on verotuksen kokonaistasosta. Mitä korkeammaksi se nousee, sen enemmän se ehkäisee ja estää taloudellista toimintaa. Suomessa on maailman 5. korkeimmat verot joten on täysin selvää että verotus on talouden kannalta kestämättömän korkealla tasolla. Tämä pienentää sitten valtion verokertymää sen puuttuvan taloudellisen toimeliaisuuden johdosta. Lisäksi veroja pitää korottaa tämän ilmiön seurauksena syntyneen talouden ulkopuolella olevan väestön elättämiseksi. Tietenkin voi tehdä kuten edellinen hallitus ja hoitaa asiaa hetken ajan velalla jolloin bkt ja työllisyystilanne näyttävät jonkin aikaa luonnollista tasoaan korkeammilta mutta totuus on että tämä vain pahentaa tilannetta pitkällä aikavälillä.
Ymmärrät itse rajallisesti asioita, joten rautalangallasi ei ole käyttöä. Unohdat täysin sen että taloudellista toimintaa ehkäisevät suuret oligopoliset yritysryppäät jotka systemaattisesti ulkoistavat kustannuksiaan, shoppailevat yritystuet, helpoimmin riistettävän työvoiman ja keveän verotuksen naurettavilla yrityshimmeleillään - ne vievät pienemmiltä hapen.
Menen nyt pesemään pyykkiä myös. Eläkkeellä pitää ostaa pyykin pesu palvelu. Kukaan ei tule sun kotiin katsos pesemään sun pyykkejä paitsi korkeintaan sun oma lapsi eli omainen. Ei ole mitään ilmaisia pyykinpesu palveluita eläkkeellä.
Kotihoitaja ei pese pyykkiä, se on 10 minuuttia sun luona, antaa lääkkeet, aamupalaa ja auttaa pukemisessa. Maksu menee eläkkeen suuruuden mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen 170 cm pitkä ja uskoisin, että pystyn pesemään ikkunat myös 80-vuotiaana, koska mun ei tarvitse kiipeillä tuolille, kun pesen ikkunoita.
Ja tämä todistaa mitä?
Ps. paljonko sulla on ikää? :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli Suomessa minimieläke on 922 netto ja työttömät on työkokeilussa työmarkkinatuella 595 netto kuukaudessa ja kulukorvaus 9 euroa /työpäivä.
Lama on alkamassa. Mutta ei hätää, yrityksissä, kaupungin ja valtion yksiköissä riittää palkatonta työkokeilua.
Omistusasuntoon ei saa asumistukea enää vuoden päästä.
Lama on todellakin tulossa. Uuden hallituksen leikkausten ansiosta ja tulevan massatyöttömyyden myötä tulemme näkemään suomen kansalaisia kerjäämässä ruokaa saadakseen. Asunnottomuutta ja ääretöntä köyhyyttä. Tämän seurauksena rikollisuus tulee kasvamaan joka kohdistuu pääosin varakkaisiin. Sitä ilmeisesti haluttiinkin ja meilläkin päästään kunnon amerikan meininkiin missä henkikulta ei paljon paina.
Oikeistohallitus ei voi väittää etteivät osanneet kartoittaa tulevaa katastrofia. Varmasti tietävät tilanteen ja sen seuraukset mutta eivät välitä.
Pitänee tehdä uusi valitus kunhan tämä sosiaaliturvan kokonaisuus selviää.
https://valtioneuvosto.fi/-//1271139/sosiaalisten-oikeuksien-komitealta…
Rahaa kyllä riittää taas kuskata terveitä nuoria miehiä ympäri suomea. Hävetkää meijän päättäjät.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009306699.html
Hesarin sivulla on aika selkeä grafiikka joka kuvaa mistä rahaa tulee ja mihin sitä menee. Ylimpänä vihreissä palloissa tulot, alhaalla punaisissa palloissa menojen jakauma. Tämä toki vaihtelee vuosittain, mutta aika hyvän kokonaiskuvan tuosta saa.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen 170 cm pitkä ja uskoisin, että pystyn pesemään ikkunat myös 80-vuotiaana, koska mun ei tarvitse kiipeillä tuolille, kun pesen ikkunoita.
Yksi naapuri on 160 cm ja se joutuu aina kiipeilemään pöydillä ja tuolien päällä, kun pesee ikkunoita niin varmaan vaikeampaa kun on yli 80-vuotias.
Minä olen neljissäkymmenissä ja helpotti ikkunanpesu-urakkaa todella, kun siirryin käyttämään teleskooppivarsia. En nouse enää millekään jakkaroille ikkunoita pestessä. Ja olen yli 170 cm, mutta ei silläkään tässä ole merkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Täälläkin kehtaavat suurten ikäluokkien edustajat haukkua nuorempiaan, vaikka nämä jälkimmäiset kustantavat suuren osan heidän eläkkeistään.
Ihan samalla tavalla nyt eläkkeellä olevat ihmiset kustansivat töissä ollessaan palkoistaan suuren osan edellisen sukupolven eläkkeistä.
Mikä tässä on niin epäoikeudenmukaista?
Silloin he maksoivat muutaman prosentin, nyt ollaan ihan älyttömissä luvuissa: työnantaja maksaa n. 24% + työntekijä iästä riippuen 7-8 %.
Kaikki viherkommarivaltiot ovat persauksia tai matkalla persaukisuuteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täälläkin kehtaavat suurten ikäluokkien edustajat haukkua nuorempiaan, vaikka nämä jälkimmäiset kustantavat suuren osan heidän eläkkeistään.
Ihan samalla tavalla nyt eläkkeellä olevat ihmiset kustansivat töissä ollessaan palkoistaan suuren osan edellisen sukupolven eläkkeistä.
Mikä tässä on niin epäoikeudenmukaista?
Eläkeläisiä oli paljon vähemmän ja saivat pienempää eläkettä kuin nyt saadaan.
Ja miten sodan jälkeen seksinhimoisten ihmisten aikaan saama iso ikäluokka on näiden syntyneiden lasten syy?
Ja se, että elintaso on noussut ja samoin kaikki kulut, ja sitä myöten eläkkeet, ei myöskään ole vanhojen syy.
Oletko sattunut huomaamaan, että myöskään palkkataso ei ole enää 70-luvun tasolla. Kuinka itsekästä palkansaajilta!
Palkkausjärjestelmä on muuttunut sitten 90-luvun. Nyt johtoportaassa olevilla johtajilla ja muilla esimiehillä sekä hyvää tulosta tekevien esim. teknologiateollisuuden ym, vientialojen palkat alkavat olla tähtitieteellisiä. Alemman tason duunareilla palkat laahaa kustannusten jäljessä koko ajan. Mallia otettu USA:sta? Eriarvoisuus kasvaa.
Vierailija kirjoitti:
Jos ei joku tajua, niin väännän rautalangasta. Ei ole mitään väliä mitä verotetaan, vaan kyse on verotuksen kokonaistasosta. Mitä korkeammaksi se nousee, sen enemmän se ehkäisee ja estää taloudellista toimintaa. Suomessa on maailman 5. korkeimmat verot joten on täysin selvää että verotus on talouden kannalta kestämättömän korkealla tasolla. Tämä pienentää sitten valtion verokertymää sen puuttuvan taloudellisen toimeliaisuuden johdosta. Lisäksi veroja pitää korottaa tämän ilmiön seurauksena syntyneen talouden ulkopuolella olevan väestön elättämiseksi. Tietenkin voi tehdä kuten edellinen hallitus ja hoitaa asiaa hetken ajan velalla jolloin bkt ja työllisyystilanne näyttävät jonkin aikaa luonnollista tasoaan korkeammilta mutta totuus on että tämä vain pahentaa tilannetta pitkällä aikavälillä.
Ei verotuksen vaikutus taloudelliseen toimeliaisuuteen ja talouskasvuun ole noin yksioikoinen. Ensinnäkin se mitä verotetaan vaikuttaa ilmeisen eri tavoin taloudelliseen toimeliaisuuteen ja lisäksi eri verolajeilla on erilaisia vaikutuksia yhteiskunnan taloudellisten resurssien jakautumiseen. Eriarvoisuudella taas on pitkällä aikavälillä todettu olevan negatiivinen vaikutus talouskasvuun. Esimerkiksi OECDn vuonna 2014 julkaisemassa raportissa Trends in Income Inequality and its Impact on Economic Growth. OECD Social, Employment and Migration Working Papers No. 163. todetaan, että Suomen talouskasvu oli kasvaneen epätasa-arvon johdosta 20 % pienempää vuosien 1990-2005 välillä, kuin mitä se olisi voinut olla jos taloudellinen tasa-arvo olisi pysynyt samana kuin ennen vuotta 1985. Talouskasvu ja epätasa-arvo olivat siis negatiivisesti yhteydessä toisiinsa.
Tutkijoiden mukaan syy epätasa-arvon ja heikentyneen talouskasvun välillä johtuu siitä, että resurssien kasautuminen on heikentänyt etenkin köyhemmän väestön saamaa koulutusta ja etenkin sen laatua ja ylipäätään rapauttanut inhimillistä pääomaa, minkä johdosta tuottavuus on laskenut etenkin matalamman sosioekonomisen aseman omaavissa väestöryhmissä. IMF:n 2015 julkaisemassa raportissa Causes and Consequences of Income Inequality: A Global Perspective. International Monetary Fund SDN/15/13 havaitaan, että talouskasvu on negatiivisesti yhteydessä vauraimman viidenneksen tulojen kasvun kanssa ja positiivisesti yhteydessä vähävaraisimman 20 % tulojen kasvun kanssa.
Lisäksi kun kokonaisveroasteita vertaillaan kansainvälisesti, niin pitää ottaa huomioon Suomen eläkejärjestelmän poikkeukselliset piirteet suhteessa verrokkimaihin. Esimerkiksi Timo Viherkenttä on pohtinut Kansantalouden aikakausikirjassa vuonna 2020 julkaistussa artikkelissaan Mitä eläkemaksut ovat ja onko niiden käsittely julkisen talouden tunnusluvuissa kohdallaan? eläkemaksujen vaikutusta Suomen kokonaisveroasteeseen. Viherkentän mukaan Suomen verojärjestelmässä otetaan huomioon lakisääteiset eläkemaksut veroina, kun taas verrokkimaissa kuten Tanskassa ja Ruotsissa korostuu työmarkkinaperusteinen eläkejärjestelmä. Jotta verojärjestelmä on vertailukelpoinen, tulee eri järjestelmissä olla yhtenäinen määritelmä siitä, mitä verolla ylipäätään tarkoitetaan. Viherkenttä pohtii artikkelissaan, että jos eläkemaksuja ei pidettäisikään veroina vaan säästämisenä, kuten monessa muussa maassa, putoaisi Suomen kokonaisveroasete noin 10 %-yksikköä eli noin 42 % 32 %. OECD-maiden keskimääräinen kokonaisveroaste on noin 34 %. Käsitys Suomen valtavan korkeasta verotuksesta perustuukin osaltaan Suomen poikkeukselliseen eläkejärjestelmään, joka eroaa merkittävästi muista verrokkimaista. Suomessa ei tästä näkökulmasta katsottuna ole mitenkään poikkeuksellisen korkea kokonaisveroaste, vaan se on lähempänä OECD-maiden keskiarvoa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen 170 cm pitkä ja uskoisin, että pystyn pesemään ikkunat myös 80-vuotiaana, koska mun ei tarvitse kiipeillä tuolille, kun pesen ikkunoita.
Yksi naapuri on 160 cm ja se joutuu aina kiipeilemään pöydillä ja tuolien päällä, kun pesee ikkunoita niin varmaan vaikeampaa kun on yli 80-vuotias.
Minä olen neljissäkymmenissä ja helpotti ikkunanpesu-urakkaa todella, kun siirryin käyttämään teleskooppivarsia. En nouse enää millekään jakkaroille ikkunoita pestessä. Ja olen yli 170 cm, mutta ei silläkään tässä ole merkitystä.
Mä käytän teleskooppivartta parvekelasissa, mutta sillä ei saa pestyä niin puhtaaksi mitä siivousliinalla.