Keskosen jälkeen uusi raskaus?
Meinaatteko uskaltaa vielä keskosen jälkeen yrittää uutta lasta? Meillä esikoinen syntyi vko 38 käynnistettynä raskausmyrkytyksen takia ja kuopus tänä keväänä vko 30. Syytä ennenaikaiseen synnytykseen ei ole selvinnyt. Nyt vaan mietityttää uskaltaako kolmatta enää yrittää, kun molemmat raskaudet olleet epänormaaleja. Neuvolassa sanoivat, että mun täytyy ainakin käydä ennen mahdollista uutta raskautta tutkimuksissa, josko minusta löytyisi " jotain vikaa" .
Kommentit (37)
Todella paljon toivon pikaista toipumista sinulle, ja ihania hetkiä pikkuisen kanssa, ne ovat unohtumattomia!
Ihmettelen ku kerroit että yrittivät alatiesynnytystä...Toinenhan on vielä ja olikin todella pieni ja itse kyllä todella huonossa kunnossa....
Meillehän syntyi 32+0 poika sektiolla. Edellisenä päivänä alkoi supistukset, joita yritettiin lopettaa tipalla ja kahdella nitrolaastarilla. Seurauksena tajuton päänsärky (jota ei siis muka ollu ennestään) ja vihdoin ja viimein supistusten lakkaaminen aamuyöstä (elämäni kamalin yö ehdottomasti). Seuraavana päivänä siis huomattiin että pikkunen ei ollut tykänny näistä hommista vaan hänen liikkeet ja sydänäänet heikkenivät nopeasti ja lopulta päädyttiin hätäsektioon. Meillä siis tehtiin päinvastoin. Mun tila ei ollut niin hyvä että olisin voinut synnyttää alateitse. Lapsen keuhkoja eivät olleet alkaneet kypsyttämään kortisonilla vaikka olin osastolla ollut jo viikon eka piikin sain sillon ku supistukset alkoivat..
Maamikselle kans paljon hyviä vointeja ja toivotaan että kaikki menisi hyvin...
Itse olen saanut laskettua tuota verenpainetta ja kotimittarilla seuraan päivittäin. Päänsärky on jatkuvaa, joskus pahempaa ja joskus pääsen vähän vähemmällä, mutta mukana on koko ajan...kevätaurinko, vaikka kuinka ihana onkin, pahentaa sitä rutkasti, meillä onkin verhot kiinni koko päivän....(vampyyreja)
Rakenneultraan täytyy tilata aikaa, ku meillä ei sitä kunta järjestä, joutuu menemään yksityiselle...
Kaikille tasapuolisesti hyviä vointeja!!
Nani76 ja Vilperi 16+2
saanut nyt olla.:) Eli pääsin sillon samana päivänä pois osastolta kun sinne menin. Päivittäin olen hypännyt äitiyspolilla käyrissä ja välillä otetaan ultraa. Virtaukset on nyt huomattavasti paremmat ja käyrät hyviä.:) Kortisonit jo toki sain keuhkoja kypsyttämään jos joudutaan lapsi jo maailmaan synnyttämään. Huomenna on seuraava ultra, sit saa taas psinoarvion ja katsotaan ne virtaukset. Verenpaine on pysynyt tosi hyvänä, eilen oli 118/66. Ja pissa on ollut puhdas. Joten toivottavasti tässä vielä muutama viikko päästään eteenpäin!:)
Elikkäs meillä on kohta 3.5v poika joka syntyi yllättäen rv31+6 1590g ja 40cm. Kaikki meni hyvin eikä pelkoa keskosuuten sen kummemmin jäänyt. Tulin uudestaan raskaaksi ja tyttö syntyi " yllättäen" rv29+2 1240g ja 39cm. Nyt ongelmia ollut keuhkojen kanssa ja edelleen tehohoidossa, kolmatta viikkoa. Mies oli jo ennen kuin tulin raskaaksi sitä mieltä ettei meille tule kuin kaksi lasta. Itse olen aina halunnut kolme tai enemmän, mutta nyt kuitenkin ollut sen verran rankkaa, että alan itsekin olla jo sitä mieltä että ehkei niitä lapsia meille enempää tulekaan. Uskaaltaako sitä tosiaan enää enempää tehdä, sillä jos tätä vauhtia aina ennenaikaistuvat seuraava on jo alle kilon painoinen... Syytä ennenaikaisuuteen ei ole löydetty.
Ensimmäinen syntyi normaalissa ajassa rv 39+, raskauskin sujui ongelmitta.
Kakkonen syntyi 31+ viikolla yllättäin. Raskaus oli rankka, vaivoja jokalähtöön ei tosin raskausmyrkytystä, mitään vikaa ei ultrissa kumminkaan lapsesta löydetty. Lapsi oli kaikkien yllätykseksi sitten kumminki todella sairas, hän kuoli vuorokauden iässä.
Uskaltauduttiin uuteen odotukseen pelonsekaisin tuntein..
Kolmonen syntyi käynnistettynä 39+ pelkojentakia. Raskaus sujui hyvin.
Nyt neljäs lapsukainen on mietintäasteella, uskaltaako, jaksaako käydä kaiken kerran vielä läpi..
Hei! Satuin löytämään tämän keskustelun täältä, oon selaillu näitä jonkun aikaa, en kuitenkaan hirveästi tänne ole kirjoitellut mutta nyt oli pakko. Meillä on nyt 1v2kk ikäinen tyttö joka syntyi keskosena rv 35+2. Painoa oli 2130g pituutta 45cm.
Minulle alkoi tulla raskausmyrkytyksen oireita rv29-30, verenpaineet nousivat, päänsärkyä, turvotuksia, pissassa valkuaista. Jouduin sitten neuvolan lähetteellä osastolle tarkkailuun ja vuodelepoon, pääsin kotiin kun paineet tasoittuivat. Olin kotona vajaan viikon kun oireet alkoivat pahentua, oksensin, hirvittävä ylävatsakipu tuli jonka jälkeen lähdettiin keskellä yötä synnärille. Siellä olin tarkkailussa pari päivää jonka jälkeen siirrettiin osastolle. Yhteensä melkeen kuukauden kerkesin makoilla osastolla, kunnes ystävänpäivän aamuna minulle tuli taas todella huono olo. Ylävatsakipu ja pääkipu olivat sietämättömiä... lääkäri kävi katsomassa ja päätti että heti leikkaamaan. Hoitajan piti vahata kokoajan vieressä etten rupea kouristamaan. Hätäsektiolla tyttö syntyi. Minut kiidätettiin sektion jälkeen teholle jossa olin kaksi päivää. Sektion jälkeen verenpaineeni oli 205/105. Lääkäri tuumasi seuraavana päivänä, että kyllä oli korkee aika leikata. Jos olisi siirretty seuraavaan aamuun niin ei olisi pystynyt enää leikkaamaan kun minun vereni ei olisi enää hyytynyt. Ja verenpaineiden takia olisi käynnistyksen kautta synnyttämään lähteminen ollut vaarallista.
Tyttö joutui olemaan keskolassa 3 viikkoa jonka jälkeen pääsi kotiin. Meidän onni että tytölle ei tullut mitään siitä raskausmyrkytyksestä, minulla vain oli oireet.
Kotiuttava lääkäri sanoi, että toksemia harvoin uusii - on ensisynnyttäjien " tauti" . Sanoi vaan että vuoden päivät pitää sektiohaavan takia odotella ennen kuin lähtee yrittämään seuraavaa raskautta. Tuolloin olin niin tohkeissani vauvasta ja kun oma kuntoni oli jo suht hyvä niin en osannut ajatella asiaa niin että tilanne olisi ollut mitenkään kauhean vakava.
MUTTA " todellisuus" iski päin naamaa jälkitarkastuksessa jonka teki äitiyspolin ylilääkäri. Sanoi että pitää odottaa ainakin 2-3 vuotta ennen kuin saa yrittää seuraavaa raskautta. Voi olla että toksemia tulee yhtä vakavana kuin ensimäisellä keralla tai voi olla ettei tule ollenkaan. Sanoi, että seuraavaan raskauteen pitää lähteä suunnitellusti ja tarkkaan harkita haluaako edes kokeilla. Voi olla oma henkeni vaarassa. Ja että sitten ollaan todella tarkassa seurannassa. Sanoi myös että jos seuraavassa raskaudessa tulee samallalailla raskausmyrkytys niin sitten lääkärit ovat kieltäneet enää tekemästä lapsia ollenkaan. Ja minä kun olin haaveillut saavani useamman lapsen.
...Vauvakuumetta on ollut jonkin aikaa. Olen miettinyt uskaltaako lähteä kokeilemaan seuraavaa raskautta. Pelottaa se ainakin kovasti. Pitääkö lääkärin kanssa ensin keskustella asiasta. Onko vielä liian aikaista jos kerta pitää se 2-3 vuotta odottaa.
Mutta oli ihana huomata että meitä on paljon muitakin joilla on ollut raskausmyrkytys ja keskoslapsia! :) En ole yksin näiden asioiden kanssa. En oo törmänny omassa lähipiirissä kehenkään jolla olisi ollut raskausmyrkytys.
Mukavaa kevättä kaikille :)
Mulla on kans menossa kolmas raskaus..ensimmäinen oli suht normaali poika 02/95 synty 40+4 viikolla, toinen poika syntyi hätäsektiolla 08/99 viikolla 32 pahan raskausmyrkytyksen vuoksi..
nyt odotan meille vihdoinkin kolmatta 11+5 viikolla ja tiedustelin neuvolassa että miten tässä raskaudessa edetään ku mulle tuo myrkytys tuli kans äkkiä ja yllättäen..meinas täti vaan ettei mitään hätää ei ne yleensä uusiudu. Eli ei tarvi seurata paineita (ei ole mittaria mutta meinasin käydä sellasen ostamassa) ja eikä tarvi tikutella..itellä kyllä takaraivossa asia muhii ja mietityttää..
En tiedä pitäskö asia sitten ottaa neuvolassa uudestaan esille..?
Nani76 ja pikkuruinen 11+5
Mielenkiinnosta kysyn, onko teillä tietoa onko teidän istukoita tutkittu patologian labrassa mahdollisten muutosten vuoksi? Itseäni kiinnostaa, koska 08/2005 menetin H28 poikavauvan raskausmyrkytyksen vuoksi. Se oli ensimmäinen pitemmälle mennyt raskaus, varoittelin kovasti alusta asti neuvolassa sukutaustastani (itse Pre-Eklampsia lapsi, siskon 5 raskautta vaikeita..)mutta ei siihen mitenkään reagoitu. RR taso nousi tosi varhaisessa vaiheessa 15mmHG:n yli lähtöarvon jota pidetään riskirajana ja seuranta sen jälkeen pitäisi aloittaa. Kovin korkealle ei päästy RR lukemissa 160/100 ja Protskut +++.Itselläni alusta asti vaikeaväsymys sekä aivo-oireita. Melkein vuoden kesti kun sain istukka vastauksen: Infarkteja,laaja-alaisia degeneratiivisia muutoksia, kalkkeutumia istukassa. Patologin arvio;trombofilia.No tässä raskaudessa olen käyttänyt hepariinihoitoa heti + tuloksen testattuani ja tähän asti on mennyt todella hyvin. Vauva on kasvanut hienosti.Asperiinihoitoa ei voitu aloittaa mahdollisen allergian takia. Itse olen alan ihminen ja kiinnostaa kovasti tuo istukan tutkiminen.
Olen joka tapauksessa varautunut siihen, että keskosena tämä syntyy, mutta eihän sitä koskaan tiedä, jos kerran vauveli saa nyt ruokaa ja happea tarvittavan määrän, niin...
Kevät-tähti ja pupunen 27+4
Itselläni muistui mieleen ylilääkärin kommentti jälkitarkastuksessa, että oliko mulle puhuttu istukasta mitään..no ei ollut, niin lääkäri sanoi että istukassa oli ollut kuolio, mutta ei kommentoinut asiaa mitenkään ja en osannu asiasta kysyä mitään..johtuiko se kuolio raskausmyrkytyksestä?
Eilen kävin tokaa kertaa neuvolassa ja nyt th verenpaineen mitattuaan (otti kahdesti) ihmetteli sitä..eka kerralla 126/68 ja nyt oli 130/82 eli oli noussut jo..virtsa oli ok..
tartteekoha mun olla huolissaan, onko tuo huolestuttavaa tuollanen nousu? Miten teillä muilla, osaatteko neuvoa? Ilmoitin kyllä että taidan ostaa itelleni mittarin ja seurailla kotona..th neuvoi että jos tuntuu niin voi käydä mittauttamassa hänen luonaa..
Kattelin tuota n:o kakkosen neuvolakorttia just noita paineita ajatellen..lähtöpaineet oli 120/72 ja viikolla 29+3 132/81 jolloin mitattu kahdesti..osastolle jouduin 31+1 jolloin paineet 155/97 ja prot ++
En ole kuullut hepariini yms hoidoista mitään..voisko joku viisaampi mua ohjeistaa? Asperiini-hoitoa ei voi mullakaan ajatella ku olen asa-allergikko..
Rupes vaan eilen pelottamaan ku olen tosi alussa tän raskauden kans, ja olemme toivoneet ja yrittäneet tätä kolmatta yli 3,5 vuotta..
Nani76 ja Vilperi 12+3 (nimetty eilisen ultran jälkeen)
Eli kohtalotoveri täälläkin... Minulla on ollut raskausmyrkytys kolmessa raskaudessa. 1. verenpaineet nousivat ja vauvan kasvu pysähtyi: 37 vkolla käynnistettiin. Toisessa raskaudessa sitten yllättäen sinun kanssa samoilla viikoilla kouristin ja tehtiin sektio, olin huonossa kunnossa. 3.tta teki vielä mieli ja kukaan ei raskautta kieltänyt. Sisätautilääkäri aloitti vkolta 17 pistettävän verenhyytymistä estävän lääkityksen, verenpaineet nousivat samoilla viikoilla kuin aina ennenkin, mutta tuonne 37 viikoille pärjäsin ihan hyvin ja kun oireet itsellä alkoivat herkästi käynnisteltiin ja vauva syntyi alateitse.
Nyt sitten odotan neljättä vauvaa h 22. Minulle suositeltiin ennen raskautta ns. raskauden suunnittelukäyntiä äpkl.lla ja tuolloin tutkimusten jälkeen sain raskausluvan ja sovittiin että aloitan ASA:n heti plussauksesta. Tarkat seurannat minullakin on ja vaikka tauti on ollut vakava taipumukseni nyt tiedetään ja oireisiini reagoidaan herkästi. Hyvä puoli niinkuin sinullakin on se, että myrkytys on kehittynyt aina myöhäisillä viikoilla eli tuolla h 33 alkaen, joten vauvat ovat olleet jo hyvällä mallilla noilla viikoilla. Jos myrkytys olisi tullut jo aikaisemmilla viikoilla olisin tuskin enää yrittänyt uusia raskauksia. Kaikki lapseni ovat terveitä ja lasten välillä on ollut 2-2v9kk.
Toivon, että uskallat vielä raskautta yrittää ja ihmettelen tuota 2-3 vuoden odotustaukoa, koska käsittääkseni raskausmyrkytyksen uusimisen kannalta sillä ei ole mitään merkitystä. Suosittelen, että pyydät neuvolasta tai lääkäriltäsi lähetteen, kun siltä tuntuu äitipkl.lla ns. raskauden suunnittelukäynnille.
t. wintergirl
kiitos sinulle rohkaisusta! :)
täytyypä ottaa neuvolassa asia puheeksi ja pyytää aikaa sinne äitiyspolille.
kyllä kuitenkin lapsia niin paljon haluan lisää, että kyllä uskon uskaltavani yrittää vielä.
t.hipe80
Tuolla aikaisemmassa viestissäni kerroin omasta tilanteestani, mutta laitetaan tähän nyt esille vielä hieman taustatietoa. Eli ensimmäinen raskaus vuonna 2004 jouduttiin purkamaan kohdallani rv:lla 24+3 uhkaavan eklampsian vuoksi, diagnoosina pre eklampsia gravis+Hellp syndrooma. Tyttö painoi syntyessään 590 g ja selvisi elämälle tosin alku oli todella vaikea.
Nyt tämä toinen raskauteni jossa LA olisi ollut toukokuun alkupuolella-07, niin päättyi rv:lla 35+2, koska sain taas toksemian. Kiireelliseen sektioon mentiin kun paineet huiteli korkealla ja päänsärky ei loppunut millään, edellisenä iltana teki myös vannetta ylävatsalle ja proteinuriat olivat koko ajan nousussa. Aikaisemman historiani vuoksi kiireelliseen sektioon mentiin tällä kertaa herkästi jotta tilanne ei pääse etenemään yhtä pahaksi mitä esikoisen kanssa. Poika syntyi, painaen 2040 g ja keskolaan joutui heti synnyttyään.
Viikon kerkesin olla osastohoidossa ennen pojan syntymää ja toksemia alkoi tehdä tuloaan siellä rv:lla 32+ kun ensimäisen yön joudun viettämään synnärillä, silloin kohonneiden paineiden ja päänsäryn vuoksi. Pari viikkoa ennätinkin olemaan sitten kotona viikot 32-34+ kunnes sitten lopullisesti päädyin ä-polin reissulta osastolle, tällöin paineet taas koholla ja pissassa valkuaista ++.
Minulla oli käytössä mini-asahoito rv:sta 12+ alkaen, tiedäpä miten olisi käynyt jos en olisi lääkitystä käyttänyt, mutta kyllä lääkärit vähän sitä mieltä olivat että jotain apua siitä kuitenkin oli. Varmaan just lieventi ja pitkitti taudin tuloa.
Omilla raskauksillani oli väliä vajaa 3-v. ja kovin paljoa pidempää ei olisi uskaltanut edes väliä pitää sillä puhutaan että jos raskauksilla on väliä yli 5-v. niin vastaa taas ensisynnyttäjää ja silloinhan riskit taas suuremmat toksemiaan. Eli itse en henkilökohtaisesti uskaltaisi tälleen toksemiaäitinä pitää pitkiä välejä raskauksilla. Ja minäkin kannustan teitä muita rohkeisiin ratkaisuihin ja yrittämään toksemian jälkeen uutta raskautta.
Pitkän aikaa asiaa mietittyäni soitin tänään neuvolaan, neuvolatäti sanoi että ei tarvitse käydä missään äitipolilla keskustelemassa tai tutkimuksissa. Että ei ole estettä ettenkö voisi rueta odottamaan uutta vauvaa... sanoi puhelun lopussa " pilkesilmäkulmassa" että jäädään kuulostelemaan mitä tapahtuu.
Rupesin kuitenkin miettimään, että onkohan tämä terveydenhoitaja miten asiantunteva... mutta häneltäpä se pitää lähete sinnekin äitipolille olla ja jos hän on sitä mieltä ettei tarvitse käydä niin kai minä voin luottaa siihen ja annamma pikkukakkoselle luvan tulla jos on tullakseen. ?!?
t. hipe80
t. wintergirlwintergirl:
Eli kohtalotoveri täälläkin... Minulla on ollut raskausmyrkytys kolmessa raskaudessa. 1. verenpaineet nousivat ja vauvan kasvu pysähtyi: 37 vkolla käynnistettiin. Toisessa raskaudessa sitten yllättäen sinun kanssa samoilla viikoilla kouristin ja tehtiin sektio, olin huonossa kunnossa. 3.tta teki vielä mieli ja kukaan ei raskautta kieltänyt. Sisätautilääkäri aloitti vkolta 17 pistettävän verenhyytymistä estävän lääkityksen, verenpaineet nousivat samoilla viikoilla kuin aina ennenkin, mutta tuonne 37 viikoille pärjäsin ihan hyvin ja kun oireet itsellä alkoivat herkästi käynnisteltiin ja vauva syntyi alateitse.
Nyt sitten odotan neljättä vauvaa h 22. Minulle suositeltiin ennen raskautta ns. raskauden suunnittelukäyntiä äpkl.lla ja tuolloin tutkimusten jälkeen sain raskausluvan ja sovittiin että aloitan ASA:n heti plussauksesta. Tarkat seurannat minullakin on ja vaikka tauti on ollut vakava taipumukseni nyt tiedetään ja oireisiini reagoidaan herkästi. Hyvä puoli niinkuin sinullakin on se, että myrkytys on kehittynyt aina myöhäisillä viikoilla eli tuolla h 33 alkaen, joten vauvat ovat olleet jo hyvällä mallilla noilla viikoilla. Jos myrkytys olisi tullut jo aikaisemmilla viikoilla olisin tuskin enää yrittänyt uusia raskauksia. Kaikki lapseni ovat terveitä ja lasten välillä on ollut 2-2v9kk.Toivon, että uskallat vielä raskautta yrittää ja ihmettelen tuota 2-3 vuoden odotustaukoa, koska käsittääkseni raskausmyrkytyksen uusimisen kannalta sillä ei ole mitään merkitystä. Suosittelen, että pyydät neuvolasta tai lääkäriltäsi lähetteen, kun siltä tuntuu äitipkl.lla ns. raskauden suunnittelukäynnille.
t. wintergirl
Painoa oli 2kg520g. Sektioon päädyttiin virtausten huonontumisen takia. Pääsi heti osastolle vierihoitoon. Viikko oltiin osastolla ja eilen päästiin kotiin!:) Nyt tyttö tuolla tyytyväisenä nukkuu.:) Ihana kun pääsi vauvan kanssa samaan aikaan kotiin eikä tarvinnut vauvaa hoitoon jättää teholle tai minnekkään muuallekkaan! Niin ja raskausviikkoja kerkesi tulla 35+5.
Ja tänään oli äitiyspolikäynti taas. Verenpaine ok ja pissa puhdas. Mutta virtaukset oli nyt hieman huonommat joten voi olla että myrkytys on jossain vaiheessa uusiutumassa.. Viikon päästä seuraava käynti. Painoarvio oli 1kg700g, eli hyvin on onneksi nyt kasvanut!:)
Miiuskainen:
Meinaatteko uskaltaa vielä keskosen jälkeen yrittää uutta lasta? Meillä esikoinen syntyi vko 38 käynnistettynä raskausmyrkytyksen takia ja kuopus tänä keväänä vko 30. Syytä ennenaikaiseen synnytykseen ei ole selvinnyt. Nyt vaan mietityttää uskaltaako kolmatta enää yrittää, kun molemmat raskaudet olleet epänormaaleja. Neuvolassa sanoivat, että mun täytyy ainakin käydä ennen mahdollista uutta raskautta tutkimuksissa, josko minusta löytyisi " jotain vikaa" .
Hei,
minua kiinnostaisi kovasti tietää oliko sinulla mitään raskausmyrkytysoireita tässä toisessa raskaudessa?
Itse odotan kolmatta... Eka raskaus meni aivan normaalisti (-99)
Toisessa raskaudessa (-01) alkoi vkolla 32 raskausmyrkytys oireet. Proteiinit 3+, verenpaine 140/100 jonka takia jouduin osastolle.
Seuraavana pvä aloin täristä ja sitte tuliki kiire lähtö saliin, jossa kaiken maailman lääkkeitä tintattiin jotta saadaan tilanne rauhoitetuksi.
Kolme lääkäriä jotka näkivät minut silloin kun tärisin päättivät että on käynnistettävä seuraavana pvänä, jottei tarvitse leikata.
Seuraavana pvänä oli veren paineet laskenut jonkin verran.. sitten vaihtui lääkäri joka tuumasi ettei minulla ole mitään muuta kuin ummetusta ja närästystä ja osastolle vaan takasin koska hän ei ala hötkyilemään.
Seuraavana pvänä paineet aika ok, mutta kauhea olo minulla oli.
yöllä sitten heräsin ja huomasin täriseväni... soitin kelloa ja aloin kramppaamaan ja välillä lähti taju.. Muistan vain jotakin hetkiä siltä yöltä. Muistan mm, kun lääkäri sanoi että nyt on raskaus päätettä vä koska minä kuolen muuten.. Ja se oli todellä lähellä se minun hengenlähtö.
Kolme pvää makasin pimeässä huoneessa kauheissa kipulääkkeissä ja vauva oli teholla =(
Ihanaa oli saada pojasta kuva jonka henkilökunta oli ottanut.
Oli järkyttävä kokemus!! Muistan kuinka vannoin etten ikinä tee lapsia enää.. Nyt kuitenkin odotan kolmatta vkolla 29. olen tarkassa valvonnassa.. mm Pissa purkit ja liuskat minulle annettiin kotiin, jotta katon joka pvä proteiinit.
Meillä kanssa ensimmäisen raskauden aikana ei ollu mitään ongelmia,poika syntyi 41+5.
No toinen raskaus olikin sitten ihan muuta kun helppo. supistelua oli rv16 alkaen ja vietin siis mekein koko raskauden vuodelevossa.
No sitten sain rajun raskausmyrkytyksen,joka nousi 12h pintaan rv 35+6,ja päädyttiin hätäsektioon.Syntyi tyttö painoa oli 2564g ja pituutta 48cm.Kaksi viikkoa neiti oli keskolassa ja opetteli syömään pullosta.
Nyt on sitten kolmas tulossa,viikkoja 28+5.
Tämä raskaus ollut kaikista vaikein. ensin jouduin viikoksi sairaalaan migreenin takia rv12.No samalla huomattiin että kohdun virtaukset huonot,sain samantien disperiini hoidon.Supistelu alkoi rv18.aluksi kävin 1kk välein sairaalassa tilanne tarkkailussa.rv 24 jouduin rajujen supistusten myötä 2vk sairaalahoitoon.Samalla todettiin että istukan virtaukset edelleen huonot,eli nyt itten myrkytystä odotellessa ja vuodelevossa koko loppu raskaus. Saa nyt sitten nähdä kuinka pitkälle tässä päästään!!!
painoarvio pienestä oli rv28+2 1kg ja pituutta 35cm.
Vähän kyllä pelottaa mitä tuleman pitää!
ja tämä lapsi jää kyllä viimeiseksi!
Minulle tuli sit tuomio että huomenna osastolle, tänään siis rv 32+0. Virtaukset näyttää aikas huonoilta muita oireita ei vielä ainakaan ole. Painoarvio oli tänään 1kg788g. Toivottavasti kaikki nyt menis sit hyvin.. Ekan kortisonipiikin sain tänään.