Meidän poika on alkanut suremaan sitä että jos
hän ei saa olla koskaan isä. Nyt tunteilee niin että sattuu. Hän on kuitenkin vasta 21v. Järkipuhe ei auta.
Kommentit (20)
No nuorten miesten sperma on nykyään heikkolaatuista, että ihan hyvin mahdollista ettei hänestä tule koskaan biologista isää. Kai kerroit terveellisten elämäntapojen tärkeydestä ja ettei rupea käyttämään mitään steroideja.
Vierailija kirjoitti:
Olin itse ihan samanlainen nuorempana. Nyt olen 36v enkä ole vieläkään isä. Suru on kuitenkin laantunut. Millaista järkipuhetta yritit?
No nuoruuteen vetosin, että kaikki on vielä mahdollista.
Mistä se nyt tollasta on keksinyt? Niin nuori.
Mä oon 25v mies ja kolme lasta.On vaan niin ihanaa olla isä.
Jos rehellisesti vastataan pojallesi, niin todennäköisyydet saada lapsia ainakaan suomalaisen naisen kanssa, ovat kohtalaisen pienet. Otetaan tähän se tilastollinen fakta, että 50 prosenttia suomalaisista 35-vuotiaista miehistä ovat lapsettomia. Se on aika karu luku. Mutta toki 50 prosenttia ovat isiä 35-vuotiaana.
Itsekin tiesin jo tuossa iässä etten tule koskaan saamaan lapsia. Enkä niitä sitten saanutkaan. Nyt alkaa olla jo se aika mennyt ohi, koska uusperhekuviot ei kiinnosta ja vammaisen lapsen todennäköisyys on liian suuri, mikäli siemen nyt enää edes itää.
Luulin olevani harvinaisuus, mutta meitä lapsettomiahan on vaikka kuinka paljon.
M36
Vierailija kirjoitti:
Mä oon 25v mies ja kolme lasta.On vaan niin ihanaa olla isä.
Loistavaa, lapset ovat sijoitus tulevaisuuteen.
Mutta miten tiedonanto liittyi AP:n asiaan?
Vierailija kirjoitti:
Itsekin tiesin jo tuossa iässä etten tule koskaan saamaan lapsia. Enkä niitä sitten saanutkaan. Nyt alkaa olla jo se aika mennyt ohi, koska uusperhekuviot ei kiinnosta ja vammaisen lapsen todennäköisyys on liian suuri, mikäli siemen nyt enää edes itää.
Luulin olevani harvinaisuus, mutta meitä lapsettomiahan on vaikka kuinka paljon.
M36
No johan nyt on. Ei vammaisen lapsen todennäköisyys ole sinun ikäluokassasi mitenkään SUURI, vaikka se on suurempi kuin parikymppisenä. Pieni mahdollisuus se silti on. Ja joskus toteutuu ihan nuortenkin vanhempien kohdalla.
Minulla nelikymppisenä naisena alkaa jo ihan oikeasti olla aika mennyt ohi, mutta on se nyt kumma, jos nykyään on jotenkin tuomittavaa hankkia lapsia enää kolmekymppisenäkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekin tiesin jo tuossa iässä etten tule koskaan saamaan lapsia. Enkä niitä sitten saanutkaan. Nyt alkaa olla jo se aika mennyt ohi, koska uusperhekuviot ei kiinnosta ja vammaisen lapsen todennäköisyys on liian suuri, mikäli siemen nyt enää edes itää.
Luulin olevani harvinaisuus, mutta meitä lapsettomiahan on vaikka kuinka paljon.
M36
No johan nyt on. Ei vammaisen lapsen todennäköisyys ole sinun ikäluokassasi mitenkään SUURI, vaikka se on suurempi kuin parikymppisenä. Pieni mahdollisuus se silti on. Ja joskus toteutuu ihan nuortenkin vanhempien kohdalla.
Minulla nelikymppisenä naisena alkaa jo ihan oikeasti olla aika mennyt ohi, mutta on se nyt kumma, jos nykyään on jotenkin tuomittavaa hankkia lapsia enää kolmekymppisenäkään.
Vaan voi olla se 40 pian mittarissa, kun ensin pitää etsiä vaimomatskua, sitten seurustella, vakiintua, mennä naimisiin, jne.
Huonosti on käynyt kaikille tutuille, jotka teki lapsen heti hätiköiden ensihuumassa. Toki jos pelkkä lapsi riittää ja millään muulla ei ole väliä, mutta onko se sitten vastuullista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekin tiesin jo tuossa iässä etten tule koskaan saamaan lapsia. Enkä niitä sitten saanutkaan. Nyt alkaa olla jo se aika mennyt ohi, koska uusperhekuviot ei kiinnosta ja vammaisen lapsen todennäköisyys on liian suuri, mikäli siemen nyt enää edes itää.
Luulin olevani harvinaisuus, mutta meitä lapsettomiahan on vaikka kuinka paljon.
M36
No johan nyt on. Ei vammaisen lapsen todennäköisyys ole sinun ikäluokassasi mitenkään SUURI, vaikka se on suurempi kuin parikymppisenä. Pieni mahdollisuus se silti on. Ja joskus toteutuu ihan nuortenkin vanhempien kohdalla.
Minulla nelikymppisenä naisena alkaa jo ihan oikeasti olla aika mennyt ohi, mutta on se nyt kumma, jos nykyään on jotenkin tuomittavaa hankkia lapsia enää kolmekymppisenäkään.
Tämä palsta kykenee myrkyttämään aika monet.
Se nyt vaan on niin, että ihmisen perimä alkaa olla jo niin rapautunutta. Normi-ateisti voi todeta realiteetit, ihmisen historia alkaa olla viimeisillä lehdillä. Vielä syntyy ihmisiä, mutta viimeiset kappaleet on jo niin täynnä geenivirheitä ja se joka jää viimeiseksi ihmiseksi, on varmasti todella sairas. Ei tämä vaan jatku ikuisesti.
Uskovaiset tietää että Jeesus tulee pian ja tekee lopun tästä ajasta.
Sano pojallesi että etsii muita iloisia asioita elämään.
Vierailija kirjoitti:
Se nyt vaan on niin, että ihmisen perimä alkaa olla jo niin rapautunutta. Normi-ateisti voi todeta realiteetit, ihmisen historia alkaa olla viimeisillä lehdillä. Vielä syntyy ihmisiä, mutta viimeiset kappaleet on jo niin täynnä geenivirheitä ja se joka jää viimeiseksi ihmiseksi, on varmasti todella sairas. Ei tämä vaan jatku ikuisesti.
Uskovaiset tietää että Jeesus tulee pian ja tekee lopun tästä ajasta.
Sano pojallesi että etsii muita iloisia asioita elämään.
Mielenkiintoinen näkemys. En olekaan ennen ajatellut tuota geenivirheasiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se nyt vaan on niin, että ihmisen perimä alkaa olla jo niin rapautunutta. Normi-ateisti voi todeta realiteetit, ihmisen historia alkaa olla viimeisillä lehdillä. Vielä syntyy ihmisiä, mutta viimeiset kappaleet on jo niin täynnä geenivirheitä ja se joka jää viimeiseksi ihmiseksi, on varmasti todella sairas. Ei tämä vaan jatku ikuisesti.
Uskovaiset tietää että Jeesus tulee pian ja tekee lopun tästä ajasta.
Sano pojallesi että etsii muita iloisia asioita elämään.
Mielenkiintoinen näkemys. En olekaan ennen ajatellut tuota geenivirheasiaa.
Syöpäsairaudet eivät olleet aiemmin niin yleisiä kuin nyt. Oikeasti, etkö tiennyt että jokaisella sukupolvella on aina enemmän geenivirheitä kuin edellisellä? Eikö tuo nyt ole ihan itsestään selvää?
Sen lisäksi esimerkiksi virusten kanssa kilpajuoksu on saanut virukset kehittymään aina vaan tappavimmiksi. Kyllähän lääketiede kehittyy, mutta se ei poista sitä tosiasiaa että ihminen on aina vaan sairaampi.
Sen ikäisillä on kriisejä. Hänen pitää hoitaa itse ne. Nuorilla naisilla on myös huolia huolten perään, talous, löytääkö se oikean, saako kodin, terveys, voiko matkustaa jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se nyt vaan on niin, että ihmisen perimä alkaa olla jo niin rapautunutta. Normi-ateisti voi todeta realiteetit, ihmisen historia alkaa olla viimeisillä lehdillä. Vielä syntyy ihmisiä, mutta viimeiset kappaleet on jo niin täynnä geenivirheitä ja se joka jää viimeiseksi ihmiseksi, on varmasti todella sairas. Ei tämä vaan jatku ikuisesti.
Uskovaiset tietää että Jeesus tulee pian ja tekee lopun tästä ajasta.
Sano pojallesi että etsii muita iloisia asioita elämään.
Mielenkiintoinen näkemys. En olekaan ennen ajatellut tuota geenivirheasiaa.
Syöpäsairaudet eivät olleet aiemmin niin yleisiä kuin nyt. Oikeasti, etkö tiennyt että jokaisella sukupolvella on aina enemmän geenivirheitä kuin edellisellä? Eikö tuo nyt ole ihan itsestään selvää?
Sen lisäksi esimerkiksi virusten kanssa kilpajuoks
Pakko myöntää että en tiennyt ja vaikka olisin joskus kuullutkin, niin en ole pitänyt kovinkaan relevanttina asiana. Tosin genetiikka ei olekaan leipälajini muutenkaan.
Mieheni tuli isäksi 38 vuotiaana. Oli 30 kun tavattiin. 2 vuoden seurustelun jälkeen kihloihin, siitä kahden vuoden päästä naimisiin ja siitä 3,5 vuoden päästä syntyi esikoinen. Ja naapurin mies teki vielä uudelle, nuoremmalle naiselle lapsen 53 vuotiaana. Entiset lapset oli jo aikuisia. Että hyvin ehtii mies.
Sano sille että tämä maailma menee ihan pipariksi kun keskenkasvuiset kasvattaa lapsia. Nykyään aikuistutaan vasta 30 vuoden jälkeen jos silloinkaan. Sitten vasta pitäisi lapsia harkita.
Turha laskea sen varaan että myöhäisteini-iän itsekeskeisyys häviää kuin taikaiskusta sitten kun kämppään tule joku pieni parkuva rääpäle.
Lajien kehitys tuttu käsite? On hyvä etteivät kaikki yksilöt lisäänny koska se voisi vaikuttaa negatiivisesti kehitykseen.
Olin itse ihan samanlainen nuorempana. Nyt olen 36v enkä ole vieläkään isä. Suru on kuitenkin laantunut. Millaista järkipuhetta yritit?