13 vuotta sitten isänpäivän aamuna kannoin uupuneena viikon ikäistä kun isänsä makasi krapulassa

Vierailija kirjoitti:

Hieno päätös sinulta. Voi  arvata, että lapsesi viettää tänään isänpäivän uuden miehesi kanssa ja hyvä niin. Isyys on tekoja. 

Niille, ketkä ihmettelevät miksi tällaisia pitää miettiä vuosien päästä. Läheisen päihderiippuvuus ja petetyksi tuleminen ovat traumoja. Mieli muistuttaa, että jatkossa pysyy turvassa. Jos oma äitini olisi toiminut kuin ap, olisin päästynyt monelta juoppoisän aiheuttamalta traumalta.

Traumaan palaaminen uudestaan ja uudestaan kertoo vain siitä, että ei ole valmis jatkamaan. Tuossa on nyt ollut sille lapselle 13 tuhoisaa vuotta, joiden aikana hän on nähnyt, että äiti ei ole vieläkään valmis jatkamaan elämäänsä, vaan jumittui siihen mieheen, jota ei osannut pelastaa.

Voi kyynel, urheaa uhrautumista ja tarinointi yritelmää aloittajalta.