Älkää koskaan lukeko ohjeita, kuinka kuuluu vastata rekrykysymyksiin.

Vasta sitten kun valehtelen, että minulla on poikaystävä, olen aviossa, minulla on kaksi pientä lasta, punainen mökki ja perunamaa, audi, viikonloppumökki ja käyn lomilla laskettelemassa Alpeilla, fanitan jääkiekkoa ja kerron olevani tiukasti umpihetero ja kuvailen miten harrastin mieheni kanssa viime viikonloppuna mökillä heteroseksiä niin minut palkataan.

Missä näen itseni viiden vuoden päästä? Teidän paikallanne toimitusjohtajana.

Mitä harrastan? Syvämerensukellusta, vaakamamboa ja astangajoogaa.

Kielitaitoni? Suomi äidinkieli, ruotsi välttävä, englanti vältävä, saksa ja ranskaa en osaa

Olrn myös tunnnnollinen ja tarrrka kuten kirjoitusvirheistäni huomaa.

Kerro jotain itsestäsi?

Rekryammattilaisten mielestä sinun pitäisi tässä kohtaa painottaa ammatillista osaamista ja juuri niitä pätevyyksiä, joita sulla on kyseiseen tehtävään.

 

Todellisuudessa halutaan kuulla jotain sinusta itsestäsi omin sanoin, eikä valmiiksi muotoiltuina vastauksina.

Mulla meni nuoruudessa kaikki psykologisetkit arvionnit ihan päin persettä.

Yritin aina vastata oikein ja tulokset oli tuon jälkeen ihan samaa P:tä. Siksi välttelin vuosikausia kaikkia työpaikkoja, joiden valinnasta vastaa jokin HR-firma.

Haastattelija ei saa kysyä mitään yksityiselämästäsi. Jos et kuitenkaan avaa yhtään itseäsi, niin tilanteesta tulee outo.

Vierailija kirjoitti:

Mulla meni nuoruudessa kaikki psykologisetkit arvionnit ihan päin persettä.

Yritin aina vastata oikein ja tulokset oli tuon jälkeen ihan samaa P:tä. Siksi välttelin vuosikausia kaikkia työpaikkoja, joiden valinnasta vastaa jokin HR-firma.

Niihin ei nimenomaan saa vastata oikein, kuten kuvittelee työtehtävän vaativan. Tuossa monet mokaa.

Vierailija kirjoitti:

Haastattelija ei saa kysyä mitään yksityiselämästäsi. Jos et kuitenkaan avaa yhtään itseäsi, niin tilanteesta tulee outo.

Eikä tule. Oudompi siitä tilanteesta tulee jos alkaa selittää puolisosta ja lapsistaan. Ne kun eivät millään tavalla liity työhön.

No siis iässä, jolloin harvoin pääsee enää haastatteluihin eli eläkeikään on viitisen vuotta. Työ on , mutta etsin mielekkäämpää.  Ne rekryihmiset on jotain kaksvitosia, joilla jo etukäteen ennakkoasenne, että kuuskymppinen on mummo eikä osaa käyttää sähköpostia.

Vaikka kuinka yritän kertoa, että ohjelmoin cobolilla nuorena ja oon ollut mukana somessa alusta saakka ja ict-alalla vuosikymmeniä ja vaikka nytkin oon eri alalla niin pidän taitoja yllä ja oon tutustunut  vaikka mihin ja tekoälyyn yms. niin ei ne usko. Ne on sitä mieltä , että kuuskymppinen ei osaa käyttää sähköpostia. 

Typerät kaksvitoset itseään täynnä olevat rekryblondit

Olen aina pitänyt periaatteena kaikessa sitä, että olen oma itseni ja jos ei se kelpaa niin sitten se on vaan niin.

Kyllähän niitä ohjeita kannattaa lukea. Silloin tietää mitä muut vastaavat. 

Ulkoa opetellut vastaukset eivät ikinä ole hyviä mutta kyllä esimerkit ja perustelut auttavat. Mutta ne pitää tulla luonnollisesti eikä harjoitellun kuuloisesti.

Huomasin saman itsekin. Meni ihan unelmapesti jollekin toiselle, kun olin aivan jäykkänä enkä osannut keskustella tai kysellä uteliaasti itse.

Sitten kun menin valmistautumatta haastatteluun, niin tarjottiin samana päivänä vielä paikkaa sanoen, että "susta tuli molemmille haastattelijoille mahtava fiilis" :D

Okei. Jos minulta tullaan kysymään, miksi lähdin edellisestä paikasta, sanon vaan että en tykännyt enää olla siellä. 

Jos haluaa tietää lisää, niin sanon että siellä oli epäkohtia ja uuvuttavia tekijöitä. 

Minä olen mies niin siksi minun ei tarvitse lukea mitään ohjeita koskaan ikinä. Tiedän kaiken mitä tarvitsee tietää ja loput lunttaan vaikka googlesta.

Yksi rekry jäänyt ieleen.  Ihan hyvässä hengessä juteltiin ja en mielestäni kehunut mitenkään ylettömästi itseäni, vaan ihan normaalisti ja totta kai latelin pari lausetta kun kysyttiin se kuuluisa "hyvät puolet"  kysymys.  Jossain vaiheessa haastattelija,  itseni ikäinen mies tokaisi että: Olet aika itsevarma." Menin vähän hämilleni. Haukkuako olisi pitäen sitten itseään.  

Vierailija kirjoitti:

Missä näen itseni viiden vuoden päästä? Teidän paikallanne toimitusjohtajana.

Mitä harrastan? Syvämerensukellusta, vaakamamboa ja astangajoogaa.

Kielitaitoni? Suomi äidinkieli, ruotsi välttävä, englanti vältävä, saksa ja ranskaa en osaa

Olrn myös tunnnnollinen ja tarrrka kuten kirjoitusvirheistäni huomaa.

Tyhmin kysymys: Mitä teet kun turhaudut? Mitä pitäisi vastata?  Olen maailman rauhallisin ja kivoin ihminen tuolloinkin... 

Työhaastattelut on kyllä sellainen laji,  että mitään raameja ei niissä ole. Ihan haastattelijan elämänkatsomuksesta kiinni, mikä on tärkeää ja mitä haetaan. 

Olen noita rekrytoijien ohjeita lukenut ja toiset käskee olla oma itsensä ja tuoda persoonaa esiin, erottautua ja toiset puhua vain työhön liittyvistä asioista ja osaamisesta.

Joissain tehdään ryhmätöitä ja toisissa haastatellaan henk. koht. livenä tai ruudulla. Mitään dokumentteja harvoin enää kysellään, mutta onpa niistä joskus ollut hyötyä kun mukana olleet.

Minusta parhaita ja avartavimpia tilaisuuksia ovat ne, joissa lähiesimies ja firman oma väki haastattelee. Konsultit tyrkyttää varmaan jotain omia hypetyksiään ja kaavioita tilanteeseen,  jolloin työntekijää hakeva firma ei itsekään oikein tiedä, mitä haetaan. 

Onneksi psykologisten testien aika taitaa olla ohi. Niiden hyöty ei oikein koskaan valjennut minulle. Taisi olla vaan muotia..

Rekrykysymyksiin kannattaa vastata haastattelussa samaan tyyliin, kuin kertoisi itsestään tuntemattomalle juhlissa.

Vierailija kirjoitti:

Yksi rekry jäänyt ieleen.  Ihan hyvässä hengessä juteltiin ja en mielestäni kehunut mitenkään ylettömästi itseäni, vaan ihan normaalisti ja totta kai latelin pari lausetta kun kysyttiin se kuuluisa "hyvät puolet"  kysymys.  Jossain vaiheessa haastattelija,  itseni ikäinen mies tokaisi että: Olet aika itsevarma." Menin vähän hämilleni. Haukkuako olisi pitäen sitten itseään.  

Oletko varma, että se oli negatiivinen kommentti? Miehen itsevarmuus lasketaan yleensä positiiviseksi asiaksi.

Vähän sama fiilis, mutta vasta hakemuksien tasolla. Tein paljon hakemuksia joissa kerroin osaamista ja muuta tarkempaa, en saanut yhtäkään kutsua haastatteluun. Nyt tein ympäripyöreän pyrin aina parhaaseen tulokseen ja olen mukava työkaveri ja sain haastattelun. Nyt en tiedä yhtään mitä kertoisin haastattelussa.