Lue keskustelun säännöt.
Ekg pelottaa ja ahdistaa ja lääkäri painostaa menemään
09.11.2023 |
En haluaisi mennä EKG:hen mutta on useita lääkityksiå ja epätasainen sydämen syke , syke myös nousee helposti yli 100 melkein päivittäin.
Lääkäri oli jo vähän vihaisena mielenterveys puolella kun en ole mennyt ja sanoi että nyt kyllä pitää mennä, sekä verikokeita pitäisi ottaa monta putkea, mutta pelkään neuloja todella paljon ja osastolla on otettu väkisin verikokeet niin että olen ollut lepositeissä ja siitä on jäänyt iso trauma.
Mitä tapahtuu jos en pysty menemään tai menen vain EKG mutta en verikokeeseen, tai jätän menemättä kumpaakin. Voiko minulta ottaa lääkkeet pois ? Syön tällä hetkellä brintellixiä, aripipratsolia ja truxalia .
Neuvoja kaipaisin
Kommentit (71)
Se piikin nipistys kestää vaan hetken. Ja niitä putken vaihtoja ei edes välttämättä tunne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lämmin kiitos asiallisista vastauksista! Helpottaa kun ymmärtää mitä tehdään.
Miten sinne lääkäriin on turvallisinta mennä nyt korona aikana? Mitä maskia suosittelette? Voiko korona silti tarttua?
Tuo en ollut minä. En ole ottanut yhtäkään rokotusta.
Yritän nyt mennä tänään. Kiitos kaikille jotka jaksoi vastata asiallisesti ja tsemppasi.
Vierailija kirjoitti:
Se piikin nipistys kestää vaan hetken. Ja niitä putken vaihtoja ei edes välttämättä tunne.
Siinä ei nipistetä mitään, sama kuin laastarin laittaisi.
Vierailija kirjoitti:
Yritän nyt mennä tänään. Kiitos kaikille jotka jaksoi vastata asiallisesti ja tsemppasi.
Hyvin se menee!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis eihän ekg tunnu miltään.
Ei niin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ekg on helppo ja perus juttu. Ei mitään syytä pelätä.
Vierailija kirjoitti:
Verikokeisiin mennessä ei saa missään tapauksessa kertoa, että tilanne pelottaa. Jos ilmaisee pelkonsa, alkaa kokeen ottaja yleensä panikoida ja koko homma menee säheltämiseksi. Reippaasti sisään, tervehdit, istut tuoliin, vedän hinan ylös ja katselet seinille tai ulos ja mietit kivoja juttuja. Se kokeen ottaja tökkii hetken sun kättä, pistää ja ottaa veret. Kannattaa asennoitua niin, että kokeen ottaja tökkii ihmisiä työkseen neuloilla, hän tietää mitä tekee.
EKG puolestaan on mitä mukavin ja rennoin tapahtuma. Saat maata kaikessa rauhassa selällään, sun ei tarvitse tehdä mitään.
T: kerran vuodessa sydänkotrollin takia ekg+viisi putkea verta
Hörpönlörpön. Ei mitään ongelmaa vaikka kertoo että pelottaa. Osaavat ottaa huomioon. Täällä on myös oma "linja " lapsille ja pelkopotilaille labrassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hoida se ekg ensin, kun se on tosi helppo. Arvioisin sen kuitenkin nyt tärkeämmäksi sydämesi kannalta.
Kun se on hoidettu, yrität selvitä verikokeeseen. Pyydä, että se otetaan makuulla, niin on helpompi rentoutua.
Voiko joku lähteä sinulle tueksi saattajana? Tsemppiä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Verikokeisiin mennessä ei saa missään tapauksessa kertoa, että tilanne pelottaa. Jos ilmaisee pelkonsa, alkaa kokeen ottaja yleensä panikoida ja koko homma menee säheltämiseksi. Reippaasti sisään, tervehdit, istut tuoliin, vedän hinan ylös ja katselet seinille tai ulos ja mietit kivoja juttuja. Se kokeen ottaja tökkii hetken sun kättä, pistää ja ottaa veret. Kannattaa asennoitua niin, että kokeen ottaja tökkii ihmisiä työkseen neuloilla, hän tietää mitä tekee.
EKG puolestaan on mitä mukavin ja rennoin tapahtuma. Saat maata kaikessa rauhassa selällään, sun ei tarvitse tehdä mitään.
T: kerran vuodessa sydänkotrollin takia ekg+viisi putkea verta
Hörpönlörpön. Ei mitään ongelmaa vaikka kertoo että pelottaa. Osaavat ottaa huomioon. Täällä on myös oma "linja " lapsille ja pelkopotilaille labrassa.
Kävin kaksi viikkoa sitten HUS labin toimipisteessä. Sanoin ohimennen hoitajalle, että tilanne jännittää mikä saa suonet katoamaan. Tästä alkoi lähes puolituntia kestänyt farssi missä hoitaja taputteli ja puristeli kumpaakin kättä, huokaili ja valitti "miten vaikeaa tämä on", monta kertaa puhdisti ihon, mutta ei uskaltanut pistää... Pyysin tätiä useamman kerran rauhoittumaan ja hoitamaan homman. Lopulta kun hyperventilaation rajalla oleva täti uskalsi pistää, alkoi koko näytteen oton ajan jatkunut kysely "onko kaikki hyvin, onkokaikkihyvinonkokaikkihyvinhyvinonkoonko...". Sanoin heti alkuun, että en pelkää, en tule pahoivoivaksi, kestän nähdä verta, minä vain jännitän. Mutta ei mennyt jakeluun.
Yllä oleva on tapahtunut monta kertaa. Jos sanoo jännityksestä, hoitaja menee ihan sekaisin. Jos et sano mitään, hoitaja taputtelee käsivartta jonkun aikaa, pistää ja ottaa näytteet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä ap:n oikea ikä on?
Olen 54 ja sydän reistailee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Verikokeisiin mennessä ei saa missään tapauksessa kertoa, että tilanne pelottaa. Jos ilmaisee pelkonsa, alkaa kokeen ottaja yleensä panikoida ja koko homma menee säheltämiseksi. Reippaasti sisään, tervehdit, istut tuoliin, vedän hinan ylös ja katselet seinille tai ulos ja mietit kivoja juttuja. Se kokeen ottaja tökkii hetken sun kättä, pistää ja ottaa veret. Kannattaa asennoitua niin, että kokeen ottaja tökkii ihmisiä työkseen neuloilla, hän tietää mitä tekee.
EKG puolestaan on mitä mukavin ja rennoin tapahtuma. Saat maata kaikessa rauhassa selällään, sun ei tarvitse tehdä mitään.
T: kerran vuodessa sydänkotrollin takia ekg+viisi putkea verta
Hörpönlörpön. Ei mitään ongelmaa vaikka kertoo että pelottaa. Osaavat ottaa huomioon. Täällä on myös oma "linja " lapsille ja pelkopotilaille labrassa.
😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se yksi julkkishan kuoli nelikymppisenä, kun oikeat sydänvaivat tulkittiin ahdistukseksi. Hyvä jos tutkitaan!
Kannattaa lähteä kotisohvalta elämään. Sitä vähemmän ahdistaa mitä enemmän on kokemusta erilaisista tilanteista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ap:n oikea ikä on?
Olen 54 ja sydän reistailee.
Hauskaa. Ap kertoi olevansa 19.
Mulla on samantapanen tilanne. Pitäisi mennä lääkärille ja tiedän, että kehotetaan (taas) tutkimuksiin, joihin en pysty menemään ahdistuksen takia. Saanko haukut, ohjataanko psykiatrille, saanko rauhottavat vai luovuttaako lääkäri? Ja kyllä, olen jo virallisesti hullu ja tk- eläkkeellä. Ja lääkärille menisin, jotta saisin oireita hillitsevää lääkitystä fyysiseen vaivaan.
Vierailija kirjoitti:
Aikuinen saa ihan itse päättää meneekö vai ei..
Toki, mutta miksi juosta lääkärissä ellei suostu tutkimuksiin? Ei lääkäri ilman tutkimuksia pysty auttamaan.
Kamalinta mitä EKG tapahtui oli huoneen kylmyys. Palelin muutaman minuutin paareilla.
Hei ap. Sinä voit ottaa mukaasi jonkun läheisen (ystävän, sukulaisen tms.) Se varmaan lievittää jännitystäsi.
Minä olen labraan mennessä aina sanonut että on ollut ongelmia verikokeiden otossa. Monesti on siirrytty heti toisenlaiseen neulaan, jolla on ollut helpompi ottaa. Ongelma on ollut ettei verisuonta meinattu löytää. Monta kertaa olen lähtenyt kädet mustelmilla pois, kun neula on ollut väärässä kohdassa ja sitä on väännelty että löytyisi suoni.
En ole tästä traumatisoitunut, mutta tiedostan ongelman ja siitä kertominen helpottaa. Mitään paniikkia kertominen ei ole aiheuttanut labrahoitajille vaan toisenlaisen suhtautumisen tai muutoksen työtapoihin. Tämän kertomisen jälkeen näytteenotto on onnistunut paremmin ja sanovatkin aina lopuksi että tämähän onnistuikin hyvin.
Kannustan ap:ta kertomaan että nyt pelottaa ja jännittää. Se ei ole mikään heikon ihmisen merkki. Jokaisella on omat pelkonsa tässä elämässä, joillakin se on jotain muuta.