Ekg pelottaa ja ahdistaa ja lääkäri painostaa menemään
En haluaisi mennä EKG:hen mutta on useita lääkityksiå ja epätasainen sydämen syke , syke myös nousee helposti yli 100 melkein päivittäin.
Lääkäri oli jo vähän vihaisena mielenterveys puolella kun en ole mennyt ja sanoi että nyt kyllä pitää mennä, sekä verikokeita pitäisi ottaa monta putkea, mutta pelkään neuloja todella paljon ja osastolla on otettu väkisin verikokeet niin että olen ollut lepositeissä ja siitä on jäänyt iso trauma.
Mitä tapahtuu jos en pysty menemään tai menen vain EKG mutta en verikokeeseen, tai jätän menemättä kumpaakin. Voiko minulta ottaa lääkkeet pois ? Syön tällä hetkellä brintellixiä, aripipratsolia ja truxalia .
Neuvoja kaipaisin
Kommentit (71)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä niissä kannattaisi käydä. Eivät teetä noita testejä huvikseen. Ymmärrän kyllä että jos on tuommoinen kokemus takana niin pelottaa. Mutta ekg nyt ei ainakaan satu tai muutenkaan tee mitään. Itse käytän aina verikokeissa joskus hoitajalta saamaani vinkkiä ja keskityn heiluttelemaan toisen jalan varpaita kengän sisällä, niin en ehdi samalla ajatella neulaa. Se on jotenkin paljon helpompaa kuin vain istua ja keskittyä siihen pistämiseen, joten nykyään ei enää edes pelota niin paljon kun tiedän mitä voin itse "tehdä". :)
Kiitos asiallisesta vastauksesta :) . Osaatko sanoa voiko lääkkeitä ottaa pois jos en vaan millään pysty menemään jompaankumpaan?
Lääkäri voi päättää ettei uusi reseptejä, jos epäilee lääkkeiden vaikutusta sykkeeseen. Hän on kirjannut asian ja määrännyt verikokeet. Jos jatkossa sinulle tulee jotain ongelmaa sydämen kanssa niin lääkäri on vastuussa määrätystä lääkkeestä ja seurannasta.
EKG ei satu yhtään. Siis ei yhtään. Eli sinne vaan.
jos et mene, ei sulle uskalleta kohta kirjoittaa lääkkeitä koska saatat kuolla akuuttiin sydäntapahtumaan. Ja jos sulla on siellä jotain pielessä, saatat kuolla vaikka et lääkkeitä söisikään. Sitäkö haluat?
Ja edelleen: se on sama kuin joku kuuntelisi sydäntäsi eli ei satu yhtään eikä ole mitään neuloja.
Vierailija kirjoitti:
Tässä ainakaan ei mainita, että hoitoon määrätyt lääkkeet evättäisiin.
-Terveydenhuollon palveluissa potilasta pitää hoitaa yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Jos potilas kieltäytyy tietystä hoidosta, häntä on mahdollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla. Potilaalla on myös oikeus tehdä päätöksiä, jotka voivat vahingoittaa hänen omaa terveyttään tai henkeään, ja hänellä on oikeus kieltäytyä hänelle suunnitellusta tai jo aloitetusta hoidosta.
Pakkohan ne on evätä, jos potilas valittaa sydämensykkeen vaihtelevan rajusti ja muutkin oireet on todella pahoja. Silloin lääkitys on pakko purkaa, koska kun potilas ei suostu EKG_tutkimukseen, on lähtökohtana se, että lääkitys on sydämelle vaaraksi. Tarjolla olisi sitten buranaa ja melatoniinia.
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäinen olet?
31 v.
Siis onko tämä kuitenkin jonkun palstahullun valiotrollaus? Olisipa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäinen olet?
31 v.
Eikun 47 v.
Minusta on esimerkiksi aika naurettavaa, jos aikuinen ihminen pelkää piikkejä. En silti alkaisi loukata pelkäävää töräyttämällä tätä ääneen, kun hän kysyy asiasta. Ap:lla on vieläpä aiempi trauma lepositeistä. Ehkä täällä kommentoivillakin, kun voivat viisastella.
ap, voit harjoitella tutkimusta itseksesi. Sulje silmät, makaa ylävartalo ja nilkat paljaana ja kuvittele, että joku teippaa tarroja kehoosi. Sitten hän kiinnittää johdon muutamaan niistä ja sinun pitää olla hetkinen paikallasi. Toimenpide ei tunnu miltään ja jos olet karvainen ihminen, sheivaa nilkat ja rintakehä etukäteen. Hyvin se menee.
Lämmin kiitos asiallisista vastauksista! Helpottaa kun ymmärtää mitä tehdään.
Miten sinne lääkäriin on turvallisinta mennä nyt korona aikana? Mitä maskia suosittelette? Voiko korona silti tarttua?
Mitä mielenterveysongelmia sulla on?
Lääkäri ei painosta vaan suosittelee menemään!
Se on heidän Ammattietikkansa vastaista olet sen ottanut itse semmoisen Asenteen!
, mutta utseppä loppujen lopuksi Päätät että hoidatko terveyttäsi vai et Sitä äkemmin se se viimeinen leposija tulee sinua vastaan!
Eikä sieltä enää pääse pois , se on lopullinen .
Kyllä ! ikävälyöähän ne Lääkärin ja terveyden hoidon ammattilaisten , suositukset kuulostas korvissa , parastahsn he ajattelevat potilaan terveyden sairauden hoidossa.
Ja sinulle se kuulosti pahalta ja päätit vielä Vauva keskustelu palstalle tehdä siitä Aloitteen !
Toivot saavasi Paljon ylös päin peukkuja , Niiltä jotka EIVÄT perusta pätkääkään terveyden hoidostaan!
Mä kommentoin että Hyvää päivää Näkemiin !
Verikokeisiin mennessä ei saa missään tapauksessa kertoa, että tilanne pelottaa. Jos ilmaisee pelkonsa, alkaa kokeen ottaja yleensä panikoida ja koko homma menee säheltämiseksi. Reippaasti sisään, tervehdit, istut tuoliin, vedän hinan ylös ja katselet seinille tai ulos ja mietit kivoja juttuja. Se kokeen ottaja tökkii hetken sun kättä, pistää ja ottaa veret. Kannattaa asennoitua niin, että kokeen ottaja tökkii ihmisiä työkseen neuloilla, hän tietää mitä tekee.
EKG puolestaan on mitä mukavin ja rennoin tapahtuma. Saat maata kaikessa rauhassa selällään, sun ei tarvitse tehdä mitään.
T: kerran vuodessa sydänkotrollin takia ekg+viisi putkea verta
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäinen olet?
19
Vierailija kirjoitti:
Minä olin kerran EKG:ssä ja se oli elämäni kauheimpia kokemuksia. Laitettiin neula selkäytimeen ja vanne mittareineen päähän koko sekä jalat sidottiin
🤣
Vierailija kirjoitti:
Mikä ap:n oikea ikä on?
Olen 19, jotkut kirjoitti tänne kiusatakseen 34 ja 47
Ap
Vierailija kirjoitti:
Mitä mielenterveysongelmia sulla on?
Skitsoaffektiivinen häiriö, traumaperäinen stressi häiriö, keskivaikea masennus ja ahdistuneisuushäiriö.
Itse olen käynyt EKG:ssa, ei ole lainkaan paha. Makoilet vain siinä pöydällä, rintaan lätkitään muutamat johdot kiinni sellaisilla tarroilla, sitten vain makoilet ja lasket katon paneelien reikiä. En muista enää kauanko tuo kesti, olisikohan ollut 15min, jos niinkään pitkään. "Pahin" tuossa oli minulle, kun olin siinä teini-ikäisenä ja piti olla ilman rintaliivejäkin ja oli mieshoitaja laittamassa läpyskät kiinni.
Olen myös joskus pelännyt neuloja ja kammosin verikokeiden ottamista, raskauden aikana sitten kuitenkin seurattiin paljon normaalia tarkemmin ja ramppasin joka viikko verikokeissa, välillä useammankin kerran viikossa. Siinä ihan itsestään se kammo sitten alkoi väistyä, kun totesin että vähän ja hetken se vain nipistää. Kun pelko oli vielä kovimmillaan, tapasin aina sanoa hoitajalle, että kammoan neuloja ja kyllä he sen ottivat hyvin huomioon, sitten ei enää olekaan tarvinnut sanoa kammosta, kun sitä ei ole. Kerran raskauden aikana sitten tarvittiinkin moneen eri testiin verta ja otettiin 6 vai 7 putkiloa, silloin juttelin hoitajan kanssa aiemmasta neulakammostani ja totesin, että onneksi ei ole enää sitä vaivaa. Verikokeissa "pahinta" on se, kun putkiloa vaihdetaan, kun se aina vähän heilahtaa ja se vähän nippaisee. Toki myös, jos näytteenottaja ei osaa ottaa sitä näytettä, voi olla vähän kurjaa. Minulla oli kerran näytteenottaja, joka otti näytteen melkein kyynärpään vierestä, aivan liian ulkosyrjästä siis. Se teki kyllä jonkin verran kipeää, mutta jos on hyvä näytteenottaja, ei siinä ole mitään kummallista.
Menetin läheiseni vakavalle sydämen vajaatoiminnalle erittäin hyvästä hoidosta huolimatta. Monta vuotta saimme lisäaikaa, mutta lopulta sairaus voitti.
Pakko sanoa, että pistää vihaksi tuollainen urpoilu. Toivottavasti sinulla ei ole läheisiä.