Aina nain. Mies ottaa rahan takia joka juhlapyhan toita. Uskotellaan toisillemme, etta ei se haittaa, saa niin katevasti lisarahaa. Sitten juuri tallaisina hetkina mietin niita

HYVÄÄ UUTTA VUOTTA!

mutta onneksi miestä ei ole määrätty töihin vielä ainoanakaan jouluna. Muut juhlapyhät on ollut kyllä kiinni.



Ei se vaan tunnu juhla samalta, kun eri päivänä viettää. Nytkin miehellä alkaa työt aamulla klo 5 ja hän onkin ollut nukkumassa jo monta tuntia.



Minä sentään otin uuden vuoden vastaan, mutta tylsäähän tämä on. Lapsetkin aistivat kireän tunnelman illalla, kun isällä jo työasiat ja aikainen herääminen painoivat mieltä.



Halaus!

lauantaina kylään. Minusta tammi-helmikuu ja loka-marraskuu ovat tosi tylsää aikaa. Eli vuodenalottajais- ja pikkujouluideointia kehiin!

Surullisinta on kai että haluttaisiin kummatkin viettää niitä perinteisiä juhlia, kuten muutkin. Eikä olla ahneita vaan vähätuloisia, eli nämä pyhärahat auttavat kyllä paljon arjessa. Saa vähän säästöönkin. Mutta mikään rahakaan ei korvaa sitä, että joulu on vaan kerran vuodessa, sinä kotona, mies töissä. Ja sitten kun muut juhlivat oikeina aikoina, tammikuussa on aika hiljasta vaikkapa baariin lähdön suhteen.



Mies aina sanoo vähän vaikeesti että kysyivät esim uudeksivuodeksi töihin. Sitten mä sanon että ai uudeksivuodeksi... noh... saat siitä kuitenkin pyhälisää. Johon mies, että noh, joo... jos mä sitten meen kun sitä pyhälisääkin. Sitten yritetään näytellä reippaita ja vastaillaan tuttujen suunnitelmakysymyksiin, että ei me mitään erikoista kun mies on töissä ja mä yksin kotona.



Mutta kiitos kannustuksesta ja hyvistä ideoista!

Mieheni on sellaisessa työssä, että aina poikkeuksetta on töitä silloin, kun muut ovat vapaalla. Eli pääsiäinen, vappu, juhannus, joulu, uusivuosi... Mitähän unohtui... Ei se enää niin kummalliselta tunnu, kun siihen on tottunut. Joskus toki tulee mietittyä, että olisi kivaa juhlia yhdessä silloin, kun muutkin, mutta juhlimme sitten muulloin paremmalla ajalla :)

Tosin nyt ekaa kertaa 7 vuoteen mies on vapaalla tänään. Huomenna vasta töihin.



Tottuuko siihen oikeesti joskus? Aina se vaan kirpasee... Nyt on lapsi vielä niin pieni, ja kavereillakin omat perheet, että on tosiaan hieman yksinäistä juhlapyhinä.



Vinkkejä asennoitumiseen? Silloin ainakin voi tehdä rauhassa mitä itse haluaa: lukea kirjoja, vuokrata hyvän leffan tms.



Se tuskin auttaa että ajattelee " mitä kaikki muut perheet juuri nyt tekee" - eiköhän kukin sitten jälkeenpäin vähän liioittelekin. Jos vaikka riidaksi menee, niin sehän on vaan " laatuaikaa yhdessä perheen kanssa" :-)