Tajusin juuri, että ei lapsia tähän suhteeseen
Mies jatkuvasti puhuu sitä, että kun on työpäivän päättänyt niin on vapaalla ja viikonloput on rennosti ja hänellä on oikeus olla silloin rauhassa. Lomat ovat vain rauhassa oleilua ja hänellä pubeissa pörräämistä. Mies on puhunut sitä, että haluaisi lapsia ja olisi kiva olla isä ja sitten kun ollaan naimisissa niin sitä ja tätä.
Viikonloppuna näytti jonkun videopätkän kuinka mies oli tehnyt työpäivän ja kotona vaimo antoi listan tehtävistä, jotka voisi hoitaa yhdessä illan aikana. Mies oli närkästyksissään kuinka tuollaista vaaditaan kun mieshän on töissä ollut koko päivän. Sanoin sitten, että niin luultavasti se nainenkin on ollut ja lapset on yhdessä päätetty tehdä niin ei siinä kummallakaan mitään vapaata ole.
olen yli 30:n ja tässä on pari vuotta lapsikuumetta ollut. En vain halua tähän suhteeseen yhtään lasta, mies ei kanna omaa osuuttaan kuitenkaan. On nytkin sitä mieltä, että kun vain omistaa asuntonsa niin se on siinä ja hän on osuutensa hoitanut. Välillä siivoaa asunnon (ehkä kerta kahteen kuukauteen) ja tekee ruokaa niin hommat on hoidettu. Emme asu yhdessä ja miehen puheet ovat yhteenmuuttamisen innon täysin kyllä tyrehdyttänyt. Haluan kuitenkin olla tämän miehen kanssa, koska yhteiselo sujuu kivasti ja tykkään miehestä todella. Naimisiin, yhteistä omaisuutta tai lapsia en kyllä tämän miehen kanssa halua, koska mitään niistä ei hoitaisi. Pitäisi siis tehdä päätös, että haluanko naimisiin, lapsia ja elää perinteistä elämää vai haluanko elää parisuhteessa, joka ei koskaan johda mihinkään.
Millaisia keskusteluita te olette parisuhteissanne käynyt kun olette näistä asioista keskustellut?
Kommentit (50)
Kissa pöydälle, ja mitä pikemmin, sen parempi.
Onpa onni, että asia paljastui tässä vaiheessa, eikä vasta kun lapsi on jo tuloillaan tai tullut maailmaan.
Jotenkin outo sekin ajatus, että miehen pitäisi nyt jo elää ja ajatella lapsitodellisuuden mukaisesti.
Katsoisin enemmänkin millainen on miehen lapsuudenperhe, eli millaiseen perhekulttuuriin on kasvanut, ja millainen mies yleisesti on. Onko ihminen joka huomio ja välittää lähimmistään? Ja ainahan se vanhemmuus on kaikille kasvamista. Joskus kasvetaan jopa rennompaan suuntaan.
Vierailija kirjoitti:
Kiitoksia teille kaikille vastauksesta. Mukava kuulla, että monikin on käynyt näitä keskusteluita jo heti suhteen alussa.
olemme miehen kanssa puhuneet lapsiasiasta, aika paljonkin viime vuosina. Ensin hän oli ehdottomasti sitä mieltä, että ei lapsia. Vähitellen alkoi lämpiämään ajatukselle ja nyt tosiaan puhuu sitä, että millaisia vaatteita lapselle ostettaisiin (eli luultavasti minä ostan, koska ei ole tähän päivään mennessäkään ostanut yhtään niitä mitä on sanonut ostavansa). On sanonut, että elättää minut ja lapset täysin sen aikaa kun olen kotona, koska hän ei ole lapsen kanssa missään nimessä jäämässä kotiin (en tosin tätä talouspuolta usko, koska nytkin tuntuu olevan ongelmia rahansiirron kanssa jos olen ostanut hänen asuntoon jotain toivomaansa kun hän ei saa aikaiseksi). Olen kieltäytynyt täysin siivoamasta hänen luonaan. Siivosin asunnon lattiasta kattoon kun ensimmäistä viikonloppua siellä vi
Vähän aiheen sivusta, mutta siis ketkä olivat käyttäneet niitä laudeliinoja viikon sisään? Joku ryhmäsauna vai?
Toinen sivuhuomautus, aika harva äiti pistää miestä ostamaan vaatteita, ja siihen on monta hyvää syytä. Esim. se että äiti todellakin haluaa itse päättää, mitä ostetaan ;)
Vierailija kirjoitti:
Ap, kyllä teidän on pakko tämä lapsiasia nyt vakavasti keskustella. Miehesi nyt valitettavasti on tuollainen kuin on, mutta et sinä voi yksinäsi päättää, että jatkatte tuota suhdettanne ilman lapsia, jos mies haluaa ehdottomasti isäksi.
Just näin. Kummankin aika etsiä itselleen sopivampi tulevien lasten vanhempi.
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin outo sekin ajatus, että miehen pitäisi nyt jo elää ja ajatella lapsitodellisuuden mukaisesti.
Katsoisin enemmänkin millainen on miehen lapsuudenperhe, eli millaiseen perhekulttuuriin on kasvanut, ja millainen mies yleisesti on. Onko ihminen joka huomio ja välittää lähimmistään? Ja ainahan se vanhemmuus on kaikille kasvamista. Joskus kasvetaan jopa rennompaan suuntaan.
No jos mies on asennoitunut ettei miehelle kuulu kotityöt niin eihän tuossa ongelmana ole pelkkä lapsitodellisuus. Ja jos mies on niin itsekäs että naisen kuuluu siivota, syöttää jne niin tuskin muuttuu. Ei ainakaan kannata kokeilla hommaamalla sen kanssa lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin outo sekin ajatus, että miehen pitäisi nyt jo elää ja ajatella lapsitodellisuuden mukaisesti.
Katsoisin enemmänkin millainen on miehen lapsuudenperhe, eli millaiseen perhekulttuuriin on kasvanut, ja millainen mies yleisesti on. Onko ihminen joka huomio ja välittää lähimmistään? Ja ainahan se vanhemmuus on kaikille kasvamista. Joskus kasvetaan jopa rennompaan suuntaan.
Sulla on tossa pointti, mutta kannattaa oikeasti hyväksyä se fakta ettei siitä miehestä kasva perhetodellisuuteen soveltuvaa miestä jos nyt tekee tiukkaa jo perussiivoaminen ja talousasioiden hoitaminen. Ja onhan mies jo sanonutkin ettei ole reilua että työpäivän jälkeen joutuu perheensä eteen jotain tekemään.
Voihan sitä laittaa ne vaaleanpunaiset lasit silmille ja ajatella että miehestä kasvaa vastuuntuntoinen ja touhukas isä, mutta surkea ennuste ainakin on. Jos tuollaiselle vätykselle tekee lapsen niin ei voi kuin itseään syyttää, valitus myöhemmin on kertakaikkisen turhaa.
Vierailija kirjoitti:
olemme miehen kanssa puhuneet lapsiasiasta, aika paljonkin viime vuosina. Ensin hän oli ehdottomasti sitä mieltä, että ei lapsia. Vähitellen alkoi lämpiämään ajatukselle ja nyt tosiaan puhuu sitä, että millaisia vaatteita lapselle ostettaisiin
Tässä tulee ihan suoraan myönnettyä että keskustelemalla toisen kanssa mielipide muuttuu. Eli nykyinen päätös on taidettu tehdä aika hätäisesti, ilman enempää juttelua tai kärsivällisyyttä.
Toki myös vauva-palstan kanta-asiakkaat tukevat tätä päätöstä, koska he todennäköisesti ovat itse lapsettomia ja sitä kautta heillä on myös aikaa kirjoitella tälle palstalle ja kannattaa muiden lapsettomuutta.
Minustakin olisi ihan hirmu fantsua olla äiti, jos joku muu on raskaana, synnyttää sen lapsen, kasvattaa sen, hoitaa lapsen, pesee ja ruokkii sen, imettää, maksaa lapsesta koituvat kulut kokonaan, hoitaa yöheräämiset ja terveyskeskusreissut ja hammaslääkärin ja koulun ja harrastukset ja kaverisynttärit ja pipin puhallukset, opettaa lapsen tavoille ja siihen päälle vielä laittaa mulle ruokaa, siivoaa yksin meidän kodin ja antaa mun harrastaa ja nukkua kuin lapseton sinkkunainen :)
Ap, kyllä teidän on pakko tämä lapsiasia nyt vakavasti keskustella. Miehesi nyt valitettavasti on tuollainen kuin on, mutta et sinä voi yksinäsi päättää, että jatkatte tuota suhdettanne ilman lapsia, jos mies haluaa ehdottomasti isäksi.