Kotikielen opetuksen tasosta pohdintaa
Meillä koululaiset osallistuvat toisen kotikielemme opetukseen koulussa. Mukavaa on se, että sitä on mahdollista saada - tukalaa on, että jotenkin heikolta näyttää.
Kolmasluokkalaisemme väkertää kirjaimia vihkoon opettajan antaman (huolimattoman näköisen) mallin mukaan. MInusta poika kirjoittaa kauniimmin kuin opettajansa, ja on siis osannut kirjoittaa kaikki asiat 5-vuotiaasta.
Olen jututtanut opettajaa kautta rantain ja suoremminkin muutamaan otteeseen, mieheni samoin. Opettaja toteaa, että ryhmä on suuri ja oppilaat kovin eri tasoisia - moittii kuitenkin poikaa häiritsemisestä.
Harmittaa jonkin verran, koska nämä viikottaiset parituntiset ovat meidän mielestämme niin hieno asia, ja on sääli, että lasten aika menee tosi usein kurissa pysymiseen.
Kielen perustahan syntyy kotona, ja pari tuntia viikossa ei tietenkään riitä koko kielitaidon rakentamiseksi. Kotona meillä puhutaan lapsille kahta kieltä, minä suomea ja mies äidinkieltään. Mies ohjaa lapsia matikan ja ylt:n tehtävissä omalla kielellään.
Hohhoijaa, ensi viikolla on vanhempainilta, ehkäpä avaan suuni TAAS silloin.
Kommentit (3)
Katsotaan, kuinka pääsee siellä vauhtiin. Toivomme, että ainakin käyttäytyminen rauhoittuu, kun on isompia koululaisia ryhmässä eikä enää ole pienempien naurukuoroa yleisönä tylsien hetkien tempauksille...
Niin, ongelmahan on monesti se, että kotikielen opetukseen on vaikea löytää pätevää opettajaa! Meitäkin tavallaan kiinnostaisi pistää tyttö "isänkielen" opetukseen, mutta tänä vuonna ei taida edes meidän kielistä ryhmää tässä kaupungissa olla. Ja jos olisi, niin 1) lasten ikähaitari olisi eskarilaisesta lukiolaiseen - olkaa iloisia Bigmama, että teillä sentään on useampia ryhmiä! 2) tunnit olisivat varmaan jossain ihan eri puolella kaupunkia, ja 3) pätevää natiiviopettajaa tuskin löytyisi. Aikaisemmin kuulemma ryhmää on pitänyt äidinkieleltään suomalainen henkilö, joka on koulutukseltaan opettaja, ja silloin oli mennyt ihan hyvin, päinvastoin kuin toisena vuonna, jolloin oli otettu pystymetsästä joku natiivi, jolla ei sitten ollutkaan opettamisesta eikä kurinpidosta minkäänlaista hajua... eli kumpi parempi...
Että teidän lapsenne kohdalle on sattunut tällainen opettaja ja luokka. Meillä on kokemusta monenlaisista opettajista ja luokista, hyviä ja huonoja. Ikävintä oli, kun lapsemme vaihtoivat vuosi sitten koulua, niin yhdellä lapsistamme oli ihan kaikissa aineissa ikätasonsa lain vaatimasta perusopetustasosta huomattavasti alemmat tiedot ja taidot. Todistuksessa kuitenkin kiilteli arvosanat 8 - 10.
Joten hyvin eritasoista opetus eri kouluissa ja eri opettajien kanssa on. En tiedä, voiko asialle mitään tehdä. Kyllähän Suomessa on opetusministeriön vahvistamat opetussuunnitelmat, mutta niitä tulkitaan niin eri tavalla.
Toisaalta ymmärrän opettajiakin. Esimerkiksi äidinkielentunnilla saattaa olla oppilaita, jotka ovat lukeneet jo monta vuotta, ja samalla maahanmuuttajia, jotka vasta aloittelevat kielen opiskelua. Luokassa saattaa olla yli 20 eritasoista tenavaa, eloisia ja vilkkaita mukana. Samaan aikaan pitäisi saada kaikki innostumaan ja seuraamaan opetusta. Ei onnistuisi minulta.