Millaiselle kropalle ei sovi nahkahame (ei mini)?
Sellainen midimittainen, ehkä A-linjainen. Ei kyse siis mistään roiskeläpästä.
Haluaisin, mutten tiedä sopisiko...
Kommentit (102)
Lihantuotanto on vastuussa suuresta osasta maailman CO2-päästöistä ja sen tieltä hakataan sademetsiä, joten sen sivuvirtojen kannattaminen ei pitkällä aikavälillä ole kovin vastuullista ja ekologista. Lisäksi moni materiaali ei ole sivuvirtaa, vaan oma tuotteensa. Esimerkiksi nahka on vahvasti sidoksissa karjatuotantoon. Kuten mm. Animalia on kertonut, sekä lihan, maidon että nahan kysynnät vaikuttavat kokonaistuotantoon. Erityisesti nahan ja maitoteollisuuden suhde on tiivis, sillä maitoteollisuus tuottaa myös jatkuvasti nahkateollisuudelle vuotia.
Sekä keinonahkaan että nahkaan liittyy ympäristöä kuormittavia tekijöitä. Nahkateollisuus aiheuttaa ympäristöongelmia muun muassa kotieläinten kasvatuksen sekä nahkatavaroiden muokkauksen ja värjäyksen kautta. Maailman nahkatavaroista suurin osa parkitaan kromikäsittelyllä. Käsittelyn yhteydessä ympäristöön pääsee runsaasti haitallisia aineita, kertonut Animalian Mai Kivelä.
Nahalle on olemassa monenlaisia vaihtoehtoja
https://animaliamedia.fi/nahka-on-kestamaton-valinta/
Nahkahame sopii ihan kaikille. A-linjainen on aina turvallinen valinta.
Vaikea laittaa mihinkään tavalliseen pesuun. Piintyvä eritteiden haju ei ole mitään erityisen miellyttävää.
Mullakin on ollut aikoinaan. Olivat melko epämukavat: painavat, kuumat, hiostavat, jäykät ja natisevat. Sai riittää.
Mm. Volvolla nahkasisustojen asentaminen uusiin autoihin loppuu,
https://www.is.fi/autot/art-2000008310296.html
Moni firma autoteollisuudessa ei ole moneen vuoteen enää tarjonnut pääasiallisesti nahkaa vaan tekonahkaa. Jota kukin mainostaa omalla nimellään esim. Mercedeksen MB-text, Bentley siirtyi saksalaiseen tekonahkaan BMW:n ostettua yrityksen.
Voihan ne näyttää monesta ihan kivoilta, mutta mainostamisessa voisi ottaa vähän muitakin juttuja huomioon, muutenhan se on juuri yksioikoisesti juuri sitä.
Kuten yhdessä linkitetyssä jutussakin todettiin
"There are many alternatives to leather, including cotton, linen, rubber, ramie, canvas..."
Vaihtoehtoja on ainakin parisenkymmentä, mitä vaatemateriaaleja oppaissa tarjotaan.
Lisäksi metsäkuitujen hyödyntämistä on kehitetty jo pitkälle. Eli ei tämä ole mikään joko tai.
Miltä lihantuotanto näyttää Suomessa
https://www.youtube.com/shorts/1HzGEG7hlfQ
Tältä näyttää kananmunien tuotanto
https://www.youtube.com/shorts/FNaEkRKKXaw
Last Chance for Animals - Factory Farming
https://www.lcanimal.org/index.php/campaigns/other-issues/factory-farmi…
Animal Ethics - Exploitation of cows, calves and steers
https://www.animal-ethics.org/exploitation-cows-calves-steers/
In Defense of Animals - Animal Farming and Its Exploitation of Female Bodies
https://www.idausa.org/campaign/farmed-animal/latest-news/farm-animal-r…
Oikeutta eläimille - Tietoa eläintuotannosta
https://oikeuttaelaimille.fi/tietoa-elaintuotannosta
Joulukinkku: Se oli eläessään yhtä älykäs kuin 5-vuotias lapsi
Hankimme koiralle joululahjoja, mutta kannamme joulupöytään sitä älykkäämmän sian.
https://suomenkuvalehti.fi/kotimaa/joulukinkku-se-oli-elaessaan-yhta-al…
Kuka pakkoerottaisi emon poikasestaan?
Yksi eläinteollisuuden vaietuimpia väkivallan muotoja on emon ja poikasen pakkoerotus. Tuo pakkoerotus on keskeinen osa esimerkiksi maidontuotantoa. Jotta maito voitaisiin kuljettaa marketteihin ja myydä ihmisille (joista ainutkaan ei tosiasiallisesti toisen lajin maitoa tarvitse, mutta joiden ostohalukkuus kasvattaa Valion kaltaisten firmojen pankkitilejä), on vasikka poistettava kuvioista. Maitoteollisuuden säkkipimeä yhtälö on tämä: 1) lehmä tuottaa maitoa vasikkaansa varten, 2) koska ihminen haluaa varastaa maidon itselleen, on hänen myös varastettava vasikka emoltaan, 3) minkä seurauksena maitoteollisuus tuottaa maitolitrojen ohella mittaamatonta hätää ja rikottuja mieliä.
Lue koko juttu täältä:
https://oikeuttaelaimille.fi/elisa-aaltola-kuka-pakkoerottaisi-emon-poi…
"Oikeutta Eläimille -järjestö julkaisi marraskuussa 2007 tehotuotanto.net-verkkosivustolla lihatuotannonvastaista kampanjaansa. Sivustolle oli kerätty valokuvia ja videoita 101 suomalaiselta eläintilalta. Oikeutta Eläimille -järjestön lehdistötiedotteen mukaan kuvia oli kaikilta sika-, broileri- ja munatiloilta, jonne anonyymit eläinaktivistit olivat löytäneet ja päässeet murtautumatta. Kuva- ja videomateriaalin pääasiallinen tarkoitus oli näyttää, miten suomalainen tehomaatalous todellisuudessa toimii sekä tuoda esille räikeitä eläinsuojelurikkomuksia. Yksi kuvatuista sikatiloista kuului pitkäaikaisen kansanedustajan ja silloisen maa- ja metsätalousministerin Sirkka-Liisa Anttilan tyttärelle Hanna-Maija Anttilalle." ...
"Kannanotossa myös sanotaan, että "Yhdistyksen tehotuotanto.net-sivuston kautta julkisuuteen välittämässä kuvamateriaalissa esitetyt eläinten olosuhteet on julkisessa keskustelussa pitkälti tuomittu epäeettisinä". Järjestön mukaan eläinten tehotuotanto on kyseenalaistettava kokonaan. Heidän mukaansa eläinten kärsimys tehotuotannossa on väistämätöntä."
"Joulukuun 10, 2009 Oikeutta Eläimille -järjestö aloitti lihankasvatusta vastustavan sikatehtaat.fi-kampanjan. Kampanjaan kuului www-sivusto, paikallisia bussi- ja banderollimielenosoituksia ja videoita sikatiloilta. Videoita oli 30 sikatilalta, jotka sijaitsivat pääosin Varsinais-Suomessa. Videoissa oli kuolleita, sairaita eläimiä ja irti purtuja häntiä. Videoiden sisältö näytettiin jälleen Ylen A-studiossa ja ne saivat laajaa julkisuutta. Videoiden tiedoissa on sikaloiden paikkakunnat ja koordinaatit. Alun perin niissä oli myös sikalan omistajien nimet, mutta ne poistettiin."
"Oikeutta eläimille -järjestön mukaan videot osoittavat ettei kahden vuoden aikana ole tapahtunut luvattua parannusta tuotantoeläimien kohteluun eikä nykylainsäädäntö ole riittävän tiukka. Lisäksi järjestö vaati Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan eroa, koska hän ei ollut lupauksistaan huolimatta saanut tuotantoeläinten olosuhteita kuntoon.
Ruotsissa järjestettiin marraskuun lopussa vastaava kampanja joka käynnistivät laajan yhteiskunnallisen keskustelun eläinten hyvinvoinnista. Videot eläinsuojelurikoksista johtivat muun muassa Swedish Meatsin puheenjohtajan ja HK Scanin hallituksen jäsenen, Lars Hulströmin, eroon kaikista luottamustoimistaan.
Elintarviketurvallisuusvirasto tarkasti julkisuuteen tuodut tilat ja löysi laiminlyöntejä joka toiselta tilalta.
Atlas Saarikoski Oikeutta Eläimille -yhdistyksestä kommentoi tarkastuksia korostamalla, että sikatilojen keskeiset ongelmat, kuten eläinten pito pienissä virikkeettömissä tiloissa eivät käy ilmi tarkastuksissa. Sikojen kärsimys johtuu Oikeutta Eläimille yhdistyksen mukaan suurelta osin olosuhteista, jotka ovat eläinsuojelulain mukaisia. Tilan ja virikkeiden puute aiheuttavat sioilla stressiä, käytöshäiriöitä ja apaattisuutta."
(Oikeutta eläimille - Wikipedia)
Jotkut ihmiset ovat unohtaneet tai eivät ole ikinä edes tienneetkään, että eläimet ovat tuntevia ja ajattelevia otuksia. Niitäkin pitäisi kunnioittaa, kuten kaikkea elämää. Ei saisi aiheuttaa kipua tai kärsimystä kenellekään.
Välttelen niitä ja etenkin turkiksia. Kävin kerran turkistarhalla vierailulla ja sinä päivänä jäivät kaikki nahka- ja turkistuotteet kertaheitolla. On tyhjää väittää että sellainen olisi eettistä jos esim. ihminen ei pysty edes katsomaan videoita missä eläimet kärsii, niin miten ansainnut pitää eläimen ruhoa tai ihoa yllään. Ja useinhan se eläimen kärsimys ei käy ulospäin niin helposti ilmi vaan on siinä pienessä kopperoisessa loukossa kituuttamista kuukaudesta toiseen. Voi miettiä kuinka lajityypillistä elämää sellainen on.
Ylipäätään harmittaa tehotuotannon kannattajien välttelevyys pohdintaan sen eläimen kannalta. Liekö jokin defenssi kyseessä? En ole vielä kuullut yhdenkään tehotuotannon kannattajan olevan itse valmis muuttamaan ahtaaseen karsinaan loppuelämäkseen, kiehnäämään jätöksissään ja kuolemaan sähköllä suuhun ja perseeseen työnnettyjen puikkojen läpi, pulttipistoolilla tai jollain halal-vuodatuksella.
Ja vaikka miten pitäisimme oman lajimme puolia, niin ei se poista sitä seikkaa, että muutkin lajit tuntevat kipua, monet ovat älykkäitä ja niillä on rikas omalle lajilleen tyypillinen kokemusmaailma. Ne eivät ole kehittyneet elämään pieneen karsinaan teljettyinä, vaan liikkumaan pitkiäkin matkoja ruuanhaussa ja toteuttamaan muita lajityypillisiä tarpeitaan.
Kaikki tuotantoeläimet eivät Suomessa voi todellakaan hyvin. Tässä linkki, mitä eläinlääkärit, poliisit ja syyttäjät ovat törmänneet työssään. Ja ikävä kyllä, suurin ei edes tule ilmi.
Lista on loputtoman pitkä, mitä kaikkea tuotantoeläimet saavat kärsiä ja yleensä tuottaja saa pienen sakon ja jatkaa tuotantoaan.
https://yle.fi/uutiset/3-10931162
Ihmisillä on tapana lajitella eläimiä tärkeysjärjestykseen sillä perusteella, miten niitä hyödynnämme. Lemmikkieläimiä kohdellaan kuin perheenjäseniä, mutta samaan aikaan suljetaan silmät muiden eläinten kärsimykseltä. Alinta pohjasakkaa ovat tuotantoeläimet. Ne ovat villieläimiä, joita ihminen on alkanut jalostaa käyttöönsä. Ne eivät ole esineitä tai robotteja. Nekin kaipaavat liikuntaa, pariutumista ynnä muuta lajilleen ominaisten käyttäytymistarpeiden toteuttamista.
Huomioita seikka on myös, että eniten nahkaa tuotetaan Kiinassa, Intiassa ja Brasiliassa, joissa lainsäädäntö on sekä eläinten- että ympäristönsuojelun osalta heikkoa ja valvonta huonoa.