Miten saada huoleton onnellinen elämä?
Sellainen että nauttii elämästään joka päivä, on rento ja huoleton ja onnellinen olo. Miten saada sellainen elämä? Minä olen aina stressaantunut ja ahdistunut ja haluan muuttaa elämääni. Onko kellään oikeasti huoletonta ja onnellista elämää?
Kommentit (27)
Joka päivälle riittää omat huolensa ja murheensa : päivä kerrallaan.
Tsemppiä 🍀
Onnellisuus ei synny materiasta ja kannattaa opetella olemaan onnellinen siitä mitä on eikä murehtia siitä mitä ei ole.
Kuulostaa naisten lehtien höpinältä, mutta siinä on kuitenkin paljon asiaa kun sen sisäistää.
Elämä ei ole huoletonta, eikä sen liioin kuulukaan olla. Huolten aiheet ja määrä vain vaihtelevat.
Suurin avain onnelliseen elämään on tyytyväisyys ja kiitollisuus. Silloin on onnellinen, vaikka ei omistaisi paljon.
Vierailija wrote:
Elämä ei ole huoletonta, eikä sen liioin kuulukaan olla. Huolten aiheet ja määrä vain vaihtelevat.
Miten niin ei kuulu olla? Jo pelkästään sillä, että murehtii asioista joihin voi itse vaikuttaa pääsee jo pitkälle. Mutta, oppimalla elämään hetkessä ja unohtamaan menneet ja lopettamaan murehtimisen tulevaisuudesta saa aikaan paljon oman henkisen terveyden parantamiseksi.
Minusta se vaatisi hyvää terveyttä ja taloudellista riippumattomuutta. Minulla oli sellainen elämänvaihe, kun sain aikoinaan töistä vuorotteluvapaata ja muutin ulkomaille opiskelemaan.
Aamulla ei kello herättänyt, opiskelu oli mukavaa, oli uusia kavereita, naisystävä ja tarpeeksi rahaa tehdä, mitä halusi. Ehkä se sama toteutuu jälleen eläkkeellä, jos vain terveys antaa periksi. Siihen saakka tuo toteutuu vain lomilla.
Vierailija wrote:
Onnellisuus ei synny materiasta ja kannattaa opetella olemaan onnellinen siitä mitä on eikä murehtia siitä mitä ei ole.
Kuulostaa naisten lehtien höpinältä, mutta siinä on kuitenkin paljon asiaa kun sen sisäistää.
Ongelma on, että vaikka materia ei tee onnelliseksi, sen puute tekee onnettomaksi. Harva on niin buddha, että on onnellinen, vaikka rahat ei riitä ruokaan mielekkäästä tekemisestä puhumattakaan.
Ainakin vahtija ihmiset pitäisi onnistua karistamaan pois joista ei koskaan tulisi kavereita mutta haluavat vain tietää.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Ongelma on, että vaikka materia ei tee onnelliseksi, sen puute tekee onnettomaksi. Harva on niin buddha, että on onnellinen, vaikka rahat ei riitä ruokaan mielekkäästä tekemisestä puhumattakaan.
Aika harvalta puuttuu kuitenkaan ruokaa jos rahat ja tuet ei mene viinaan, huumeisiin, pelaamiseen tms. Ja mielekäs tekeminen on ihan itsestä kiinni. Vaikka rahaa olisikin, niin se ei suinkaan takaa mielekästä tekemistä. Itse asiassa todella rikkaiden joukossa on masennus ja itsemurhat suhteessa paljon yleisempiä kuin ns, normiväestön joukossa.
Ihmiskontaktit minimiin, some kokonaan pois, keskityt vain omiin juttuihisi. Profit!
Itse olen huomannut, että elämäni pilaa muiden vaatimukset. Mitä enemmän olen omillani ja itsekseni sitä paremmin voin. Yleensä tämä toteutuu vain lomilla, mutta myös viikonloppuisin välillä. Työn vaatimukset ahdistavat ja saavat minut voimaan pahoin. Tienaan ihan hyvin ja mietin monta kertaa viikossa, milloin ja miten teen exitin työelämästä ja alan lopulta nauttimaan joka päivästä. Ahneuksissani jatkan ja jatkan tätä oravanpyörää.
Mulle ovat tuossa rutiinit tärkeitä. Työ, asuntoasiat, laskujen maksu, virastojutut ja kaikki näihin liittyvä hoidetaan heti pois alta. Ihmissuhteita pidän yllä enää ainoastaan niihin ihmisiin, joiden seurasta oikeasti nautin. Näin on elämän perusta aina kunnossa. Kun jostakin taivaalta sitten tipahtaa jotakin ahdistavaa ja stressaavaa, niin sen kestää paljon paremmin, kun elämä ei ole jo valmiiksi sekaisin.
Minulla on huoleton elämä. Lakkasin vaan tekemästä töitä. Ei tarvii kuunnella muiden murheita.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Elämä ei ole huoletonta, eikä sen liioin kuulukaan olla. Huolten aiheet ja määrä vain vaihtelevat.
Miten niin ei kuulu olla? Jo pelkästään sillä, että amurehtii asioista joihin voi itse vaikuttaa pääsee jo pitkälle. Mutta, oppimalla elämään hetkessä ja unohtamaan menneet ja lopettamaan murehtimisen tulevaisuudesta saa aikaan paljon oman henkisen terveyden parantamiseksi.
Elämä on taistelua entropiaa vastaan. Miten se voisi edes teoriassa olla huoletonta. Huolia ei kuitenkaan tule jatkuvasti märehtiä vaan opetella elämään niiden kanssa.
Suomessa ei saa elää ihanaa huoletonta elämää. Pitää vähintään kuolla työntekoon. Plussaa saa jos menettää sitä ennen myös mielenterveytensä.
Mitä stressaat ja miksi?