Voiko lyhytpinnainen ihminen kehittää itsensä pitkäpinnaiseksi? Miten?

Selityskin oli aika pieni, sain vauvan. Jos pieni lapsi ei auta niin ei mikään.

Mutta se vaatii työtä ja kasvua.

Mutta minulla on ollut tosi lyhyt pinna ja olen ollut tosi äkkipikainen. Mutta nyt kolmen lapsen ja seitsemän kotiäitiysvuoden jälkeen huomaan pinnani pidentyneen huimasti! Jonkin sortin harjoittelu siis auttaa.



Huolehdi myös että olet muuten kunnossa. Itsestäni huomaan, että pinna palaa nopeimmin väsyneenä, nälkäisenä ja stressaantuneena. Niitä kannattaa siis välttää.

Ja silti olen äkkipikainen. En osaa kehittää itseäni siinä asiassa. En väkivaltainen ole tmv kamalaa, mutta ärähdän kyllä ja saan hepuleita senkin sata kertaa päivässä!!!

ap

Kun olen hermotusmassa ja suuttumassa, HUOMAA se. ja lähde HETI pois. Voit mennä konkreettisesti toiseen huoneeseen - ainakin kotona. Palaat tilanteeseen vasta kun olet rauhoittunut vähän.



usein toiseen huoneeseen ei oikeasti pääse. Tätä varten voit rakentaa itsellesi " huoneen" omaan päähäsi. Kuvittele mieleesi jokin paikka, jossa on helppo rauhoittua. Esim oma mökkiranta. Tai kuvittele sudoku, jonka ratkaisemiseen voit syventyä. Sulkeudu hetkeksi tähän mielikuvahuoneeseen ja rauhoitu. Rauhoittumisen jälkeen ajattele - tistoisesti, että päässäsi suuttumusta ja raivoa kuljettava hermorata menee kiinni ja surkastuu kokonaan - päätä, ettet avaa sitä enää. Palaa suututtavaan asiaan vasta sen jälkeen.



Näistä voi olla hyvä sanoa perheenjäsenille, ja luvata, että asia käsitellään ennen pitkää, etteivät he vuorostaan hermostu kun toinen katoaa oman päänsä sisään...

Vieläkin olen äkkipikainen, mutta en niin pahasti kuin ennen.