Aikuisen lapsen muuttaminen ja eronneiden lasten vanhempien apu siinä?
Miehen aikuinen lapsi muuttamassa. Viimeksi kun muutti, autoimme muuton mieheni kanssa kaksin. Kannoimme kaikki painavat esineet aikuisen lapsen avustuksella ja ajoimme muuttokuormat. Nyt on tosiaan muuttamassa ja pelkään, että meidän hommaksemme tuo jälleen kaatuu. Todennäköisesti miehen lapsi tarvitsee myös enemmän huonekaluja ja luulen, että niiden hankkiminen jää meille joko auttaa ostamisessa tai hakea lahjoitettuja tms.. ja kantaa ne!
Periaatteesta ärsyttää, että toiselta puolelta ei tule apua kun joihinkin tyyliin koriste-esineisiin ja koristeluihin :D..
Mitä voi tehdä? Sanonko vaan, että ei kuulu mulle ja mies muuttakoon yksin lapsensa jos eilapsen äitiä saa yhtään auttamaan? Mkä velvollisuus minulla tähän sitten on automaationa? Toki haluan auttaa, mutta kuten sanoin, mua ottaa aivan sairaasti pannuun tuo toisen puolen saamattomuus. Lapsen äidilläkin on uusi kumppani eikä hänestäkään ole MITÄÄN hyötyä.
Kommentit (47)
No täytyy sanoa, että ei tulisi mieleenkään vinkua. Meillä perhe auttaa ja tukee missä tarvitaan. Se, mitä exät tekee tai jättää tekemättä, ei vaikuta minuun millään tavalla. Autetaan missä pystytään ja sanotaan ei, missä ei pystytä.
Vierailija wrote:
No täytyy sanoa, että ei tulisi mieleenkään vinkua. Meillä perhe auttaa ja tukee missä tarvitaan. Se, mitä exät tekee tai jättää tekemättä, ei vaikuta minuun millään tavalla. Autetaan missä pystytään ja sanotaan ei, missä ei pystytä.
Tottakai autetaan. Ei se silti poista sitä tosiasiaa, että ottaa päähän, että me ollaan se apu.. jotenkin vain itsestäänselvästi. Ei minunkaan toki ole pakko auttaa, jollen halua, enkä ajatellut haeskella käytettyjä tai uusiakaan huonekaluja ympäriinsä.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Eihän sinun tarvi muuttamassa olla eikä kyllä sisustaakaan. Jos toista kertaa jo muuttaa niin pitäisi olla huonekalut ja muuttofirmat on olemassa.
Kyseessä isompi asunto, niin huonekalut eivät riitä isompaan asuntoon. Muuttaa yksiöstä pois.
ap
Onko lapsi kehitysvammainen vain miksi hän ei osaa hoitaa muuttoaan ja kotinsa sisustusta itsenäisesti?
Perhettä, ystäviä jne ei enää tarvitse auttaa kun nämä ovat aikuisia? Ei mikään ihme, että on niin paljon yksinäisyyttä, jne kun ihmiset on tuollaisia kusipäitä.
Ap, kokee auttamisen epäreiluna kun joku muu ei tee yhtä paljon?
Auttaminen on tietenkin ok ja toivottavaa. Mutta aikuistuvalle nuorelle huonekalujen hankinta ja muuton hoito "eteenpäin potkittavalle" aina valaisimien kiinnittämistä myöten ei ole auttamista vaan karhun palvelus. Antakaa nyt hyvä ihme sen nuoren itse hankkia ja päättää omista huonekaluistaan! Ei teidän tarvitse isompaan asuntoon hankkia yhtään lisää huonekaluja. Tuokin on vallankäyttöä, että mennään huseeraamaan ja marttyyrina suorittamaan toisen muutto.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Noinko koville ottaa, että miehellä on ollut suhde ennen sinua? Kannattaa kasvaa aikuiseksi.
Mikä tässä nyt koville ottaa? Periaate mua ottaa pannuun.. että me autamme/tuemme, siivoamme ja järjestelemme käytännön asioita. Lapsen äiti osallistuu korkeintaan siihen "kivaan" osuuteen, että shoppaa uuden kynttilätuikkukipan kun ois tossa niin nätti!
ap
Jotkut ihmiset nyt vain ovat tuollaisia kuin lapsen äiti. Sinä voit valita vain sen, mitä olet itse valmis tekemään.
Kuinka paljon sinä aiot sille nuorelle oikein tarjota apua?
Minun mielestäni käyt kerran auttamassa muuttokuorman kanssa sillä mielellä että sen kantamisessa on kiva olla isompi porukka, mutta muuten on nuoren aikuisen homma hoitaa itse omat asiansa. Ja jos miehesi haluaa shoppailla hänen kanssaan huonekaluja hänen uuteen asuntoonsa niin se on miehen ja hänen lapsensa välinen asia, he eivät tarvitse sinua siihen kolmanneksi.
Lapsia autetaan, oltiin eronneita tai ei. Autetaan omien kykyjen, taloudellisen tilanteen ja voimavarojen mukaan. Ne harvoin on täysin samat vanhemmilla, jotka ovat eronneet. Jos vanhemmat olisivat yhdessä, tuskin tässä pohdittaisiin että autanko minä enemmän kun tuo puolisoni ei osta kuin kynttilöitä tai että kuka maksaa mitäkin. Tätä se on erolapsien arki. Mitä kukin vanhempi on maksanut tai ei ole maksanut.
Jos nuori on vähän potkittava ja ostellaan jo toiseen asuntoon huonekalut ja muutetaan täysillä apuna, niin eiköhän tuo jatku ihan siihen asti kun niillä auttajilla henki pihisee ja vähän pysyy kannettavat tavarat käsissä.