6-vuotias varasti, mitä teen

Tyttö toi kotiin päiväkodista sellaisen pehmokoiran. Puhuimme kotona asiasta ja seuraavana päivänä veimme koiran takaisin päiväkotiin ja tyttö sai kertoa koko jutun hoitajalle. Muiden lasten kuullen tätä ei tehty, vaan vinkkasin hoitajan hieman sivummalle missä tyttö sitten kertoi asiansa. Tuskin varastaa enää toista kertaa.

siltä jonka auto on ja hoitajalta, mutta ei missään nimessä pidä järjestää mitään julkista nöyryytystä tuonikäiselle, siitä ei ole kasvatusmielessä mitään hyötyä kellekään. Kehut sen sijaan pitää aina esittää julkisesti kaikkien kuulleen, moitteet ei.

poika pyytää anteeksi, että otti auton omin lupineen. Nyt sitä ennen puhutte, että varastaminen on väärin, toisen omaisuutta pitää kunnioittaa jne.

karkkipussin kera.



Ota tämä hyvänä tilaisuutena kasvattaa.

ja niiden aivan ihania meikkejä, en toki voinut vastustaa kiusausta (muistan siis tilanteen ja paniikin siitä kun olen tehnyt pahaa vieläkin) ja laitoin yhden luomiväripaletin taskuuni. No syyllisyyteni on sitten paistanut jo kilometrin päähän, joten äitini alkoi kotona kysellä mikä ihme mulla on ja viimein olen saanut sitten puserrettua irti, että varastin sen luomivärin.

Häpeää lisäsi, se (ja sitä etten koskaan enää tee niin), että marssittiin uudestaan kylään palauttamaan luomiväri ja pyysin sitten anteeksi tätä tekoani niin tytöltä kuin hänen äidiltäänkin. Nöyryytys oli kova.



Auttaisiko siis, että sovitte, että huomenna kun menette päiväkotiin niin hänen pitää itse ilmoittaa ottaneensa auton mukaansa ja pyytää kaikkien kuullen myös tätä anteeksi, siis päiväkodin tätien kuullen.

ja olikin jo itse hiukan katunut, koska tunnustuksia alkoi tulla vähitellen, oli toisaalta ihan rikki, pelkäsi joutuvansa loppuiäksi vankilaan ja tuijotti tyhjyyteen lamaantuneena.



hiukan säälittää, mutta kyllä me mennään tunnustamaan yhdessä päiväkotiin.



Onko kellään muulla samantaoapisia kokemuksia lapsen kanssa?



ap

Minäkin muistan vieläkin sen häpeän ja katumuksen. Tunnen asiasta edelleen häpeää vaikka olen nyt 3-kymppinen.

muistan yhä ja häpeän, vaikken jäänyt kiinni. häpeä on syvällä.

vaan pelkästään siltä lapselta kenen auto oli.



Tarkoitushan ei ole varmaan nolata ja alistaa lasta vaan toimia oikein ja pyytää auton omistajalta anteeksi.

Voithan sitten puhua hoitajille asiasta vaikka niin, että lapsi ei sitä enää kuule.

lapsi jo kokee häpeää, niin hyvä. Totta kai kerrot, että se on väärin ja että niin ei saa tehdä ja että mitä seurauksia sillä voi olla (ei saa kavereita, menettää luottamuksen), mutta että varastamisen voi hyvittää. Ainakin se palautus ja anteeksipyyntö. Ehkä rangaistus tai sitten määräät rangaistuksen, jos se vielä toistuu.



Muista, että anteeksipyynnön ja -saamisen jälkeen asiaa ei enää tarpeettomasti muistella, vaan rike oikeasti unohdetaan! Tämä on tärkeää!