Jotenkin haikea olo: vuosi taas päättyy ja olen yhä yksin.
Vanhenen ja vieläkään ei sielunkumppania rinnallani kulkemassa.
Kommentit (6)
mitä tarkoitat. itselläni samanlaisia ajatuksia.. Vierellä näen toisten ihastuvan ja hehkuvan onnea, mietityttää milloin on oma vuoro?
Toisaalta, olen hirveän onnellinen kun rakkaat ystävät ovat onnellisia.
Se tuo itsellekin toivoa.
olen nyt ollut 2,5 vuotta yksin sen jälkeen kun ukko lemppas yllättäen pihalle.
Tuntuu vaan välillä, ett kaikki muut on jo löytäneet itelleen uuden jo tähän mennessä.
Toisaalta pidän yksinolostakin. Välillä tuntuu vaikeelta kuvitella, että pitäs jakaa elämä jonkun toisen kanssa ja tehdä kompromisseja. Mutta oikeesti, ois se kiva kun ois joku
mutta työelämä tökkii. Omalta alaltani löytyy vain huonoja ja vielä huonompia työpaikkoja. Tekisi mieli lyödä hanskat tiskiin lopullisesti.
Päätin joku vuosi sitten, että joutava murehtiminen loppuu ja teen elämästäni sellaisen, että siitä nautin, enkä perusta onneani pelkästään miehen varaan. Jos rakkaus löytyy vielä joskus, pidän sitä plussana muutenkin mukavaan elämääni. Toteutan nyt parhaani mukaan niitä unelmia, joihin sitten kun on perhe ja lapsia, ei ehkä ole enää mahdollisuutta.
Tsemppiä ap! Onnellista uutta vuotta! Ehkä tulevana vuonna meitäkin hymyilyttää. :D
sinkkuna ja tuntuu ettei loppua näy. Yhden yhtä kunnollista romanssia ei edes ole koko aikana ollut joten on se toisiaan kova pala katsella rakastuneita pareja.
Toivotaan että hyvää kannattaa odottaa- pitää kohdallamme paikkaansa! ;)
yritä nauttia siitä, ettei ole muita " riesana" ...