Itsensä henkinen kovettaminen

Olen joutunut selittelemään ihmisille päätöstäni olla enää alkamasta suhteeseen kenenkään kanssa. Eivät ymmärrä tätä. Jos vaikka täällä olisi kohtalotovereita tai saman aatteen kannattajia. 

Takana todella ikävä ero jossa menin rikki pahasti muutama vuosi sitten. Kaikki meni väärin mikä voi mennä. Exä vielä myrkytti sukulaissuhteet, kaverisuhteet ja hyvä ettei työpaikka mennyt alta. Lopetin vastaan tappelun ja luovutin koko vanhan elämäni pois. Menkööt ajattelin. Jotta pääsin kuopasta pois tai edes reunalle, niin päätin, että en enää ikinä päästä ketään lähelleni jotta kukaan ei voi enää minua satuttaa tai loukata. 

Nyt kun aikaa on kulunut niin olen huomannut että malli on jäänyt päälle. Torjun kaikki lähestymisyritykset ja uudet kaveruudet. Joskus vielä hyvin tylysti. Ainakin tulee selväksi, että ei kiinnosta. Tätä olen nyt joutunut selittelemään parille ainoalle kaverilleni jotka jätin lähipiiriin. Toisen kaverini vaimo yritti naittaa minua omalle ystävälleen joka kyllä oli kovin viehättävä ja mukava. ”Pakkien” jälkeen ystäväni vaimo läksytti minut ja saimme aikaiseksi pienen riidan jonka jäljiltä laittoi välit poikki. Aivan sama minulle mutta se vähän harmittaa että minun kaverini ei enää ”saisi” olla minun kanssani tekemisissä koska olen hänen vaimonsa mielestä tunnevammainen ja kylmä. Työpaikalla jossa on 50/50 jako miehet naiset niin on hyvin tiedossa että olen sinkku. Muutama todella hankala tilanne on tullut kun en vastaa flirttiin tai muihin viesteihin. Se myös on hankaloittanut yhteistyötä muutaman daamin kanssa ja mielestäni se on väärin. Jos olisin naimisissa ja perheellinen olisi kuulemma torjuminen ihan ok. En ymmärrä. Olen kohdannut arvostelua, että en ymmärrä mikä on minulle parasta ja toivottavasti jään lopullisesti aivan yksin. Homoksikin on luultu ja tuomittu. 

Eikö se nyt ole jokaisen oma asia jos ei halua päästää ketään muuriensa väärälle puolelle? Miksi pariutuminen, perheen perustaminen ja perhejoulut yms ovat joillekin niin tärkeitä asioita että niiden puolesta pitää messuta ympäri kyliä.. 

Ja en asu Porvoossa. Kunhan tähän jäsentelen ajatuksiani tältä viikonlopulta.