Onko nykypäivän lukiolaiset jotenkin lapsellisempia ja pullossa kasvaneempia kuin 30 vuotta sitten?

Itse olen törmännyt lukioikäisiin, hiukan ehkä taantuneen oloisiin teineihin, mutta olen ajatellut että se on joku tämän aikakauden muoti. Siis että pukeudutaan potkupukuun, mennään vuelä 18-vuotiaana nalle kainalossa isin ja äidin väliin nukkumaan, diggaillaan avoimesti prinsessa- ja yksisarvishömppää ja katsellaan sunnuntaisin piirrettyjä ja huudetaan vanhemmille, että tuokaa voikkaleipulia.

Mikäpäs siinä, jos koulu sujuu, on kavereita jne? Ehkä se on vielä joku lapsuuden joutsenlaulu ennen kuin joutuu lähtemään omilleen. 

Omassa nuoruudessani 80-90-luvun vaihteessa meillä nuorilla oli säälittävä yritys vaikuttaa vanhemmilta ja aikuisemmilta kuin olimmekaan, lukiossakin jotkut käyttivät pukua ja salkkua, tytöillä olkatoppausjakut ja vanhentavat permikset. Omissa kaveripiireissäni ei pahemmin "kapinoitu", mutta oli kova sosiaalinen paine näyttää ulospäin miten itsenäinen on. 

Ajat muuttuvat ja tietyllä tavallahan on hyvä että lapsuutta voi pidentää, mutta olisiko tässä vähän sellaistakin, että kun nykyään 10-vuotaiden on jo noloa yllättää leikkimästä, kun pitää ilmeisesti tehdä jotain "aikuisempaa" täysin lapsena, se purkautuu teininä noin?

Eivät ole. Sinä olet 30 vuotta vanhempi.

Ovat. Ihan tutkitusti, näin on kaikissa korkean elintason maissa, lapsuus ja nuoruus on pidentynyt, eikä lukioikäisiltä odoteta aikuisen vastuuta, osaamista ja voimavaroja, selvitä yksin elämästään. Se on yksi sivistysvaltion mitta. 

30v sitten on vielä lyhyt aika, mutta jos palataan 50v ja 60v taaksepäin, muutokset ovat paljon suuremmat ja se näkyy lasten ja nuorten hyvinvoinnissa esim. rikoksissa, itsemurhissa jne. ovat vähentyneet tilastollisesti. 

Setämiespersu-Kalevi itkeskelee kun teinitytöt eivät lähde hänen kanssaan panemaan ---> "nykynuoret on lapsellisia"

Vierailija wrote:

Ovat. Ihan tutkitusti, näin on kaikissa korkean elintason maissa, lapsuus ja nuoruus on pidentynyt, eikä lukioikäisiltä odoteta aikuisen vastuuta, osaamista ja voimavaroja, selvitä yksin elämästään. Se on yksi sivistysvaltion mitta. 

30v sitten on vielä lyhyt aika, mutta jos palataan 50v ja 60v taaksepäin, muutokset ovat paljon suuremmat ja se näkyy lasten ja nuorten hyvinvoinnissa esim. rikoksissa, itsemurhissa jne. ovat vähentyneet tilastollisesti. 

Minusta tämä on hyvä asia. 30v sitten piti osata kaikki itse ja selviytyä. Suuret ikäluokat olivat saaneet vastaavanlaisen kasvatuksen eivätkä jaksaneet kasvattaa. Nykyään ollaan tässä viisaampia.  

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Ovat. Ihan tutkitusti, näin on kaikissa korkean elintason maissa, lapsuus ja nuoruus on pidentynyt, eikä lukioikäisiltä odoteta aikuisen vastuuta, osaamista ja voimavaroja, selvitä yksin elämästään. Se on yksi sivistysvaltion mitta. 

30v sitten on vielä lyhyt aika, mutta jos palataan 50v ja 60v taaksepäin, muutokset ovat paljon suuremmat ja se näkyy lasten ja nuorten hyvinvoinnissa esim. rikoksissa, itsemurhissa jne. ovat vähentyneet tilastollisesti. 

Minusta tämä on hyvä asia. 30v sitten piti osata kaikki itse ja selviytyä. Suuret ikäluokat olivat saaneet vastaavanlaisen kasvatuksen eivätkä jaksaneet kasvattaa. Nykyään ollaan tässä viisaampia.  

Mistä oikein puhut? Kävin lukiota 30 vuotta sitten enkä joutunut selviytymään mistään, mistä nykylukiolaiset ei selviytyisi.

Onhan nää nykyiset nuoret niin curlattuja, helikopteroituja ja mitä näitä paapomisen ilmauksia nyt on. Herkkiä lumihiutaleita tosiaan, ihmetyttää miten maailmassa tulevat pärjäämään kun se ensimmäinen vastoinkäyminen tulee. Ei ihme että ovat niin mt-ongelmaisia. 

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Voisitko perusteella, missä asioissa lukiolaiset ovat lapsellisempia?

Itse olin yo v. 2000 ja vaikka tuntui, että mun vanhemmat oli ylihuolehtivia nii ei nykyään lukiolaiset kuljeskele niin vapaasti kuin minä. Oman puhelimen sain lukion tokalla. Ehkä maailma oli eri.

Uutinen: ysärillä harva ylipäätään omisti omaa kännykkää. Puhelut kännykästä oli kalliimpia kuin lankapuhelimesta. Ihmisillä.oli oikeasti vielä lankapuhelin. Teeskenteletkö, ettet muista?

Kyllä 90-luvulla kännykät oli jo melko yleisiä ja kaikkien saatavilla. Ja lisäksi puhelinkoppeja oli kaikkialla ja joka kadun nurkassa, josta sai soittaa hätäpuhekuita veloituksetta. Samoin valtion ylläpitämä Lennätin, josta sai soittaa vastapuheluita, jos ei ollut rahaa tai lähettää sähkösanomia. 

Ja vielä 90-luvulla lasten ja nuorten katosmiset, tapaturmat ja kuoleman tapaukset oli yleisiä ja jo tilastollisesti ja kyllä lukiolaiset liikkuivat silloin vapaamin, kuin nykyään, sillä lapsia ja nuoria valvotaan kännykän avulla, vanhempien lisäksi, siihen on mahdollisuus jopa viranomaisilla, koska kännykkä jättää aina jäljen ja turvakamerat lisäksi. Moni lukioikäinen nykyään  elää paljon valvottua ja suojattua  elämää, kuin 90-luvulla ja viettää aikaansa perheen parissa. 

On. Myös yliopistossa suoraan lukiosta tulleet ovat usein tosi lapsellisia. Itkevät jos asiat ei men kuin itse haluaa.

Vierailija wrote:

On. Myös yliopistossa suoraan lukiosta tulleet ovat usein tosi lapsellisia. Itkevät jos asiat ei men kuin itse haluaa.

Haha. Tää on muuten ihan totta. Opiskelijat on alkaneet tehtailla valituksia rehtorille jne. ihan kaikesta, jos ei ymmärtänyt luentoa, jos reputti tentin, jos luennoitsija oli 10 min myöhässä...Ihan ihmeellistä reklamointia kaikesta mahdollisesta. 

Pullossa kasvaneita?

Eikö se ole hyvinvointivaltion tärkein tavoite antaa lapsille ja nuorille mahdollisimman hyvä lapsuus ja nuoruus ja hyvät eväät aikuisuuteen, jota on tuettu lailla ja työnlainsäädännöllä. Ja tutkimusten mukaan siinä on hyvin onnistuttu, koska tämän päivän nuoret ovat "fiksumpia" kuin edelliset sukupolvet. Menestyvät koulussa, ovat sosiaalisempia, rikokset vähentyneet jne. Ja vanhemmat viettävät aikaansa yhä enemmän lastensa kanssa, eikä häntä ole jätetty yksin pärjäämään, niin kuin vielä 90- tai 70-luvulla. 

Alakoulaisella iltapäiväkerhot, harrastuspiirit jne. 

Ovat surkeampia. Rahaa pitäisi saada tekoripsiin, mutta mitään ei jaksaisi tehdä. Narisevat uupumisesta, vaikka ennen lukio opiskeltiin kolmessa vuodessa eikä ollut helpotuksia.

En tiedä kun en tunne nykynuoria. Sitä ihmettelin 1990-luvulla kun yksi koulukaveri asui yksin. Tuli kauempaa kouluun, kai niitä nykyäänkin on.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Ovat. Ihan tutkitusti, näin on kaikissa korkean elintason maissa, lapsuus ja nuoruus on pidentynyt, eikä lukioikäisiltä odoteta aikuisen vastuuta, osaamista ja voimavaroja, selvitä yksin elämästään. Se on yksi sivistysvaltion mitta. 

30v sitten on vielä lyhyt aika, mutta jos palataan 50v ja 60v taaksepäin, muutokset ovat paljon suuremmat ja se näkyy lasten ja nuorten hyvinvoinnissa esim. rikoksissa, itsemurhissa jne. ovat vähentyneet tilastollisesti. 

Minusta tämä on hyvä asia. 30v sitten piti osata kaikki itse ja selviytyä. Suuret ikäluokat olivat saaneet vastaavanlaisen kasvatuksen eivätkä jaksaneet kasvattaa. Nykyään ollaan tässä viisaampia.  

Juuri näin. Tämän päivän vanhemmat voivat enemmän keskittyä lapsiinsa ja nuoriinsa, kuin vielä ennen 70-80-luvulla, jolloin vanhempien aika meni Suomen hyvinvoinnin rakentamiseen ja arjenpyörittämiseen.

Ja silloin lapsen asema ja oikeudet olivat aivan toiset, jopa lapsen ihmisarvo. Hyvä muistaa lapsen ruumiillinen kuritus kielettiin lailla vasta 80-luvulla, perheväkivallasta rikos 90-luvulla jne. 

Puhumattakaan kun Suomessa huutokaupattiin lapsia työvoimaksi vielä 1900-luvun alussa, kuin karjaa. 

Jokainen tämän päivän lapsi ja nuori nauttii jopa lain tuomaa turvaa ja oikeutta, joka menee jopa aikuisen oikeuden edelle. Ja hyvä niin. Ja tämän päivän vanhemmilla löytyy aivan erilaisia valmiuksia ja tietoa kasvattaa lapsensa paremmin, kuin vielä 30v sitten, joka näkyy lapsen hyvinvoinnissa ja eväissä, mitä saavat aikuisuuteen.