Sairaalasta kotiin vaikkei pärjäis?

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Mun umppari puhkesi tammikuussa 2007 ja kun se leikattiin, olin päivän sairaalassa ja sitten kotiin. Tosin mulla oli mies kotona, kävi kyllä töissä. Kävin itse autolla joka aamu terveyskeskuksessa mittauttamassa crp.n ja söin vahvoja antibiootteja. Kyllä siitä vaan selvittiin.

Umpisuoli, just joo, etkö ymmärrä, että on paljon vakavampiakin leikkauksia tai sairauksia kuin joku umpisuoli. 

Ei niin pientä toimenpidettä, ettei komplikaatiota voi tulla. Yleensä menevät ok, mutta mahdollisesti voi tulla jotain.

Vierailija wrote:

Leikkauksen jälkeen pitäisi mahdollisimman pian nousta jaloilleen, niin kuntoutuminen alkaa ja veritulpan vaarakin pienenisi. Monet taitavat kerjätä huomiota ja sääliä, vaikka todella paljon voisi tehdä oman vointinsa eteen. Eivät ehdi sairaalassa patistaa ylös sängystä vaikka jo pitäisi alkaa kuntoutua, niin sitten tietysti tulee huono olo, kun lopulta pitää nousta  ylös.

Meissä kaikissa asuu pieni ruikuttava potilas, joka haluaa somessa kehua, miten kauan joutui sairaalassa olemaan.

Jos ei pärjää kotona, niin voi soittaa ensihoidon hätiin ja silloin viedään sairaalaan takaisin tarvittaessa.

 

Itse menetin leikkauksessa paljon verta. Punasoluja tietysti tiputettiin suoneen, mutta ei olo niilläkään hetkessä korjaannu. Joten ei todellakaan ollut mitään huomion ja säälin kerjuuta vaan oli vaikeuksia pysyä pystyssä ja tajuissaan. Olen ollut sairaalahoidossa muulloinkin ja kaikilla muilla kerroilla sairaalasta on kotiutettu vasta, kun kunto on ollut edes kohtalainen eikä niistä kerroista ole mitään jäänytkään hampaankoloon.

T. Tuo selkäleikkauksessa ollut

kotiutetaan joskus liian äkkiä. sukulainen kotiutettiin päivä ,melko ison leikkauksen jälkeen, onneksi sukulaiset hoiti kotona.saapui taksilla ja paita veressä.tikit antoivat periksi, kun taxiin vaikea päästä tokkuraisena.jos olisi ollut yksin asuva, olis saattanu tuupertua eteiseen pysyvästi.

Tekonivelleikkaus ja samana päivänä kotiin. Mitäpä siellä olisikaan ollut makoilemassa.

Olin leikkauksessa ja peräti yhden yön sairaalassa. Lääkäri tuli sanomaan seuraavana päivänä ettei tää mikään hotelli oo. Naama turvoksissa ja käsi mustelmilla lähin kotiin. Oli tehty leukaleikkaus. Kipulääkereseptin sain, mutta toivuin kun oli auttaja kotona.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Mä olin syöpäleikkauksessa, josta lähetettiin seuraavana päivänä kotiin, vaikka asun yksin.

Ymmärrän tämän kyllä, sillä sairaalahoito, varsinkin yliopistollisessa sairaalassa, on yhteiskunnalle älyttömän kallista.

Onneksi sain sukulaisen luokseni muutamaksi päiväksi auttamaan.

Syöpäleikkauksesta EI LÄHETETÄ SEURAAVANA PÄIVÄNÄ KOTIIN, missään syöpäleikkaustapauksessa. Miksi ihmeessä valehtelet vakavan asian äärellä ?

Mitä siellä sairaalassa makaamaan ? Äitini pääsi myös seuraavana päivänä kotiin kyllä syöpä kasvain leikattiin, olisi päässyt samana päivänä mutta asui yksin. En ymmärrä aloittajaa muutenkaan, kuka viihtyy sairaalassa ? Kotona sitä nopeammin paranee. Kyllä olen lähtenyt vaikkei lääkäri olisi päästänyt vaan halunnut pitää sairaalassa, piti vain allekirjoittaa lappu että lähden nyt, sanoivat että tuu takaisin jos et pärjää, en mennyt.