Noin 4-vuotias tyttö huusi tänään kaupassa kurkku suorana. Hänen äitinsä toimi näin:
– Tule äitin syliin, halitaan paha olo pois! (Se ei kylläkään toiminut, sillä lapsi huusi entistäkin kovempaa ja uhmakkaammin. Mikä auttaisi tällaisissa tilanteissa?)
Kommentit (121)
Vierailija wrote:
Täällä noin 7-8 vuotias poika kirkui kaupassa.Sitten huusi kovalla äänellä äidilleen H*ora.!!!.
Varmasti poika tuntee äitinsä paremmin kuin jotkut satunnaiset kaupan asiakkaat.
Vierailija wrote:
Ei mtn lässytystä. Riippuu tietysti syystä miksi karjuu mutta..
"Nyt rauhoitut, täällä on muitakin ihmisiä.
Muistako mitä kotona sovittiin. Et voi tulla enää mukaan kauppaan jos et osaa käyttäytyä."
Ei näin. Raivokohtauksen vallassa oleva lapsi ei hyödy tällaisesta syyllistämisestä mitään.
Älkää ottako niitä huonosti käyttäytyviä lapsia kauppaan, tehkää kotiinkuljetuksina, tai varatkaa hoitaja tietyille päiville kun tarviaa käydä asioilla. Onko vaikia ?
Vierailija wrote:
Miksi tämän pitäisi kiinnostaa minua? Olisiko lapsi pitänyt hakata hiljaiseksi?
Miksi olet noin väkivaltainen? Etkö ole saanut vielä päivän kannabis-annostasi?
Vierailija wrote:
Miksi tämän pitäisi kiinnostaa minua? Olisiko lapsi pitänyt hakata hiljaiseksi?
Itseäni järkyttää nämä kommentoijat, joiden ainoa vaihtoehto kaikkeen on väkivalta. Eikö oikeasti ole mitään siltä väliltä?
Vierailija wrote:
Muutama viikko sitten pikkutyttö n. 5 v tuli bussiin äitinsä kanssa ja huusi ja haukkui koko bussin ja kaikki matkustajat, koska ei saanut mennä mielipaikoilleen, ne olivat varattuja. IHan tyhmä bussi ja tyhmät paikat ja kaikki on tyhmiä. Huusi kovaa ja itkuisesti.
Ei siinä mitään, mutta huuto jatkui 20 min koko bussin matkan päätepysäkille. Äiti oli vain hiljaa.
Voiko olla kirjolla tms.? Tuo sitkeä jatkuminen alkoi kuulostaa melko pahalta.
Ehkä ja ehkä tämä äiti oli jo oppinut, että helpommalla pääsee kun ei sano lapselle mitään. Moni lapsi nimittäin lisää kierroksia, kun heihin reagoi.
Se on selvää, että lapsella olo paha olla. Me emme tiedä. Ehkä hänellä oli kipuja, ehkä nälkä, ehkä todella väsynyt, ehkä häntä oli kiusattu tarhassa.
Ajattele kuitenkin positiivisesti, sinä pääsit eroon tilanteesta 20 minuutissa, hän ehkä elää pahan olonsa kanssa joka päivä.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Tunnetteko tai tiedättekö muuten nykyvanhempia, joilla on auktoriteettia? Jos näin on, miten se ilmenee käytännössä?
Naapurustossa asuu tämmöinen perhe. 3v ja 1v lapset, äiti kotiäitinä mikä harvinaista nykyään, varsinkin kun nainen on ihan akateemisesti kouluttautunut. Perheen isä noin 40v, äidin ikää en tiedä mutta veikkaan 30-35v. Johdonmukaisia, läsnäolevia, rakastava oloissa vanhempia joilla tarkat päivörutiinit ja rajat lapsille . Mukavaa porukkaa, ja mukavat lapset.
Arvaa mistä uskon näillä vanhemmilla olevan sitä auktoriteettia? No sanat "korkeakoulutettu" ja "kotiäiti"! Kukaan koulutettu nainen jolla EI ole auktoriteettia eikä johdonmukainen ote lastenkasvatukseen ei nimittäin jää kotiäidiksi, koska he eivät kestä rajattomia lapsiaan (millaisia niistä kasvaa ilman auktoriteettia) vaan dumppaavat ne heti päiväkotiin 45h / viikko, kun vauvataapero oppii osoittamaan mieltään :DDD
Vierailija wrote:
Älkää ottako niitä huonosti käyttäytyviä lapsia kauppaan, tehkää kotiinkuljetuksina, tai varatkaa hoitaja tietyille päiville kun tarviaa käydä asioilla. Onko vaikia ?
Olisiko ehdotusta mitä noille hörhöille voisi tehdä? Ne kun häiritsee ihan kaikialla, ei vaan kaupassa.
Jos pinttynyt peräkammarin poka saa antaa tässäkin asiassa neuvoja, niin lapsukainen mahdollisimman nopeasti, mutta rauhallisesti pois vieraiden ihmisten, tavaramäärän sekä suuren tilan ahdistavasta ilmapiiristä. Kun hän on rauhoittunut, niin hänelle selvitetään tilanne rauhoittavasti ja ehkä seuraavan kerran hänet viedään totuttelemaan pieneen kyläkauppa-tyyliseen myymälään.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Ei mtn lässytystä. Riippuu tietysti syystä miksi karjuu mutta..
"Nyt rauhoitut, täällä on muitakin ihmisiä.
Muistako mitä kotona sovittiin. Et voi tulla enää mukaan kauppaan jos et osaa käyttäytyä."
Ei näin. Raivokohtauksen vallassa oleva lapsi ei hyödy tällaisesta syyllistämisestä mitään.
Voi hyvää päivää...
Tottakai hyötyy. Juurikin noin ja turpa pysyy toivottavasti jatkossakin kiinni.
Syyllistämistä... Voi hemmetti teitä tunteiden sanoittajia. Plääh.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Tunnetteko tai tiedättekö muuten nykyvanhempia, joilla on auktoriteettia? Jos näin on, miten se ilmenee käytännössä?
Naapurustossa asuu tämmöinen perhe. 3v ja 1v lapset, äiti kotiäitinä mikä harvinaista nykyään, varsinkin kun nainen on ihan akateemisesti kouluttautunut. Perheen isä noin 40v, äidin ikää en tiedä mutta veikkaan 30-35v. Johdonmukaisia, läsnäolevia, rakastava oloissa vanhempia joilla tarkat päivörutiinit ja rajat lapsille . Mukavaa porukkaa, ja mukavat lapset.
Arvaa mistä uskon näillä vanhemmilla olevan sitä auktoriteettia? No sanat "korkeakoulutettu" ja "kotiäiti"! Kukaan koulutettu nainen jolla EI ole auktoriteettia eikä johdonmukainen ote lastenkasvatukseen ei nimittäin jää kotiäidiksi, koska he eivät kestä rajattomia lapsiaan (millaisia niistä kasvaa ilman auktoriteett
Mä taas sanoisin auktoriteetin johtuvan vanhempien iästä. 40v ja 30v on niin elämää kokeneita että ymmärrystä lastenkasvatukseen löytyy
Vierailija wrote:
Älkää ottako niitä huonosti käyttäytyviä lapsia kauppaan, tehkää kotiinkuljetuksina, tai varatkaa hoitaja tietyille päiville kun tarviaa käydä asioilla. Onko vaikia ?
Tämä.
Hikinen äiti raahaa hikistä ja rääkyvää lasta pitkin kauppaa niin, että kaikilla muillakin asiakkailla ja henkilökunnalla on hiki ja heidänkin tekisi mieli jo kohta rääkyä.
Tai äiti ottaa valmiiksi pakatut tuotteet ja laittaa lapsen kanssa kotona yhdessä ruuan, päivän tapahtumista jutustellen.
Kumpihan olisi kivempaa...?
Juu, tosi kiva kun jätätte ostokset maksamatta ja kävelette kaupasta ulos. Henkilökunta joutuu viemään tavarat paikoilleen ja osa menee hävikkiin kun kylmäketju katkennut. Ettekö te prkl voi kasvattaa niitä penikoita?
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Ei mtn lässytystä. Riippuu tietysti syystä miksi karjuu mutta..
"Nyt rauhoitut, täällä on muitakin ihmisiä.
Muistako mitä kotona sovittiin. Et voi tulla enää mukaan kauppaan jos et osaa käyttäytyä."
Ei näin. Raivokohtauksen vallassa oleva lapsi ei hyödy tällaisesta syyllistämisestä mitään.
Voi hyvää päivää...
Tottakai hyötyy. Juurikin noin ja turpa pysyy toivottavasti jatkossakin kiinni.
Syyllistämistä... Voi hemmetti teitä tunteiden sanoittajia. Plääh.
Mitä luulet vastaanottaako se huutava lapsi yhtään mitään tietoa tuollaisessa tilassa?
"Lopeta huuto tai lähdetään kotiin." Jos ei lopeta, niin lähdetään ja myöhemmin lapsen rauhoituttua voi sitten käydä nuo keskustelut. Mutta ei niin, että "mehän sovittiin ja sinä et pitänyt lupausta!" vaan käydään rauhassa läpi uudelleen, että miten kaupassa ollaan ja miksi.
"Mitä luulet vastaanottaako se huutava lapsi yhtään mitään tietoa tuollaisessa tilassa?
"Lopeta huuto tai lähdetään kotiin." Jos ei lopeta, niin lähdetään ja myöhemmin lapsen rauhoituttua voi sitten käydä nuo keskustelut. Mutta ei niin, että "mehän sovittiin ja sinä et pitänyt lupausta!" vaan käydään rauhassa läpi uudelleen, että miten kaupassa ollaan ja miksi."
Kun napakasti lapsen tasolla sanoo, että "NYT loppuu, täällä ei saa mölytä. Katso ympärillesi, niin huomaat, etteivät muutkaan huuda. Kohta tulee kaupan setä/täti sanomaan, ettemme voi enää käydä täällä, jos et osaa käyttäytyä. Silloin jää kaikki ostamatta."
Toiminut hoitolapsilla aina. Omat eivät edes yrittäneet.
Vierailija wrote:
Tunnetteko tai tiedättekö muuten nykyvanhempia, joilla on auktoriteettia? Jos näin on, miten se ilmenee käytännössä?
Minä ja mieheni. No kyseessä mieheni lapset, itselleni ne on bonareita. Me ollaan vaan erittäin johdonmukaisia ja tiukkoja tietyistä käytökseen liittyvistä rajoista. Kerran kokeili toinen lapsista tätä "huudetaan kaupassa kun ne ei osta mulle tätä ja tota". Poistuttiin kaupasta ja mentiin vaan autoon istumaan. Ei saanut räplätä kännykkää tai muuta. Istuttiin vaan siinä tylsistymässä. Vähän ajan päästä kysyttiin että lähdetäänkö kotiin ilman mitään ostoksia vai onko lapsi valmis hoitamaan kauppareissun meidän ehdoilla. Oli rauhoittunut ja sen jälkeen kaikki meni ok. Minut ja mieheni on kummankin kasvattanut enimmäkseen omat isämme ja auktoriteetti on tuttua.
Vierailija wrote:
Juu, tosi kiva kun jätätte ostokset maksamatta ja kävelette kaupasta ulos. Henkilökunta joutuu viemään tavarat paikoilleen ja osa menee hävikkiin kun kylmäketju katkennut. Ettekö te prkl voi kasvattaa niitä penikoita?
Onneks tätä ei tarvitse yleensä tehdä kuin kerran, jos sen tekee oikein.
Äitinä olisin kaivanut taskustani jonkun herkun, tavaran tm. ja sillä saanut lapsen hiljaiseksi.
Lapsen kanssa ei pidä jäädä jankuttamaan millään tyylillä, kun sillä on kohtaus päällä. Se aina vaan pahentaa tilannetta ja lisää huudon volyymia.
Tottakai tuodaan. Minne ne pienet lapset pitäisi jättää siksi aikaa? Ulos seisomaan? Kotiin telkun eteen yksin? Heidän kuuluu nähdä ja kokea uusia asioita, oppia liikkumaan ja ymmärtää miten yhteiskunta toimii. Harjoitella kaupassa olemista jne.
Aikuiset joilla on ongelmia, että joku lapsi huutaa muutaman minuutin kaupassa, voi siirtyä nettikaupan asiakkaaksi tai mennä muutamaksi minuutiksi ulos odottamaan, että nämä lapset ovat käyneet kaupassa ja mennä vasta sitten uudestaan sisään. Myös suuret marketit ovat käteviä, koska niissä pääsee useiden kymmenien metrien päähän lapsista jotka huutavat.
Korona on tunnettu jo 60-luvulta asti, siitä emme tule pääsemään koskaan eroon. Aina tulee joku uusi variantti. Kuka tietää ehkä pääsemme variantti numero 4000. joskus.