Tulin raskaaksi 25-vuotiaana ja minuun viitattiin toistuvasti nuorena äitinä

Eihän se sanonutkaan että olet poikkeuksellisen nuori vaan nuori äiti. Kyllä tälleen nelikymppiselle 25 vuotiaat on ihan vauvoja. Sen huomaa sitten kun ikää tulee lisää. Pidin minäkin itseäni kaksvitosena jo ihan kehäraakkina. 

24-vuotiaana äidiksi tulleena koin samaa lääkäreiltä. He ylistivät miten hienoa että teen niin nuorena lapset

Sama kokemus 15 vuotta sitten. En kyllä itseäni nuoreksi tuntenut, melkein 10 vuotta jo omillankin olin asunut. Nuoreksi äidiksi miellän vain alaikäisenä raskautuneet. Täysi-ikäiset äidit ovat ihan tavallisia, oli hän sitten 18 tai yli 40. Toki naisilla on tietyssä iässä pienimmät riskit olla raskaana, mutta kun aina se elämäntilanne ei sitä aikaa suosi lasten hankkimiseen.

Epäammattimaista se oli silloin, epäammattimaista se on nykyäänkin. Tuollaisia märehtimisiä ei kaadeta asiakkaiden niskaan.

Mä sain ensimmäisen lapsen 20-vuotiaana ja toisen 2 vuotta myöhemmin. En muista, että sitä olisi ihailtu sairaalassa, mutta ehkä olin sitten liian nuori heidän mielestään. 

Minut kyllä laitettiin samaan huoneeseen toisen saman ikäisen kanssa, joka ramppasi koko ajan tupakalla..

Sain esikoiseni 25-vuotiaana. Olin yliopisto-opiskelija ja ollut lapsen isän kanssa jo vuosia yhdessä. Lapsi oli toivottu. Jotkut kätilöt lapsivuodeosastolla silti suhtautuivat minuun kuin olisin ihan teini ja jotenkin kykenemätön ymmärtämään mitään. Neuvolassa kysyttiin, oliko raskaus vahinko.

Epäammattimaista toimintaa. Ammattilainen hoitaa hommansa mallikkaasti eikä tuo henkilökohtaisesti omia mielipiteitään julki, varsinkaan jos ne ovat sävyltään toisia mollaavia. 

Vierailija wrote:

Eihän se sanonutkaan että olet poikkeuksellisen nuori vaan nuori äiti. Kyllä tälleen nelikymppiselle 25 vuotiaat on ihan vauvoja. Sen huomaa sitten kun ikää tulee lisää. Pidin minäkin itseäni kaksvitosena jo ihan kehäraakkina. 

25v. ei ole äitinä nuori.

Aika nuori ihmisenä ylipäänsä.

Suomessa nuori,  joissakin muissa maissa ei niinkään.

Mä olen myös saanut esikoisen 25-vuotiaana (tosin täytin pian 26) ja olen saanut todella paljon kommentteja nuoresta iästä, eikä ne ole todellakaan ollut mitään myönteisiä. Vauvakerhossa minua neljä vuotta vanhempi mamma kertoi, miten hän on onneksi saanut lapset vanhoilla päivillään eikä nuorena kuten minä. :D 

Koen, että en oikein samaistu nuorten äitien stereotypiaan. Sain lapsen yliopistokoulutettuna ja avioliitossa olevana, taloudellinen tilannekin oli ihan hyvä. Olemme ihan itse hoitaneet lapset eivätkä ole olleet mummoloissa. Nyt esikoinen on jo 10-vuotias ja hyvin menee edelleen, emme ole eronneet ja lapsetkin ovat ikätasoisesti kehittyneitä.

Juuri näin. En käsitä miten joku töissä kehtaa puhua tuollaista kenellekään. Ei ole hoitajan asia arvostella ja arvottaa ketään. Täysin ammattitaidotonta.

Sain 20 vuotta sitten esikoisen, olin 24v. Kukaan ei pitänyt nuorena äitinä, enkä itsekään kokenut olevani erityisen nuori, vaan ”lapsentekoiässä”.

 

Kuopuksen sain 40-vuotiaana - silloin taas kukaan ei pitänyt minua erityisen ”vanhana” äitinä… Ajat ja yleinen mielipide siis ehkä ehtivät muuttua jossain tuolla välillä?

Itse pidin parikymppisenä 40-vuotiaita äitejä todella vanhoina, poikkeustapauksina…

Tylsempi vastaus on, että oman rajoittuneen havaintoni mukaan, mikäli tähän palstaan on luottaminen niin äidiksi ei voi tulla kuin yleisesti aina väärän ikäisenä. Aina on jonkun toisen mielestä joko liian vanha tai liian nuori tulemaan ensi kertaa äidiksi tai saamaan lisää lapsia kun lapsia pitää olla vähintään kaksi, ei kun korkeintaan yksi. Joko on väärin se että vielä opiskelee tai sitten se, ettei opiskele, vaan on töissä. Tai sitten on töissä, eikä siksi pitäisi saada lasta saati lapsia, Työttömänä ei ainakaan pitäisi voida saada lasta koska työtön. Tai sitten juuri työttömänä kannattaa saada lapsi(a), koska tuo elämään sisältöä ja merkitystä...  Huokaus. Toivon, että jokainen jolla on mahdollisuus synnyttää saa  / kykenee itse päättämään, onko hän "valmis" - en ole varma voiko tällaiseen asiaan olla koskaan täysin valmis-  ja tai halukas synnyttämään, riippumatta hänen iästään. - Ja jollei halua synnyttää, niin hänellä on oikeus saada halutessaan abortti.

Uskovainen mies     

Nykyään nuorison määritelmä on 16-29 vuotiaat

Samaa kokemusta vuodelta 2012, ollessani 24 vuotias kun sain esikoiseni. Olin kyllä ammattikorkean käynyt ja työelämässä, joten kyllähän tuo kummastutti. Kerran kaupassa joku mummo (varmaan oli huononäköinen) tuli sanomaan, että "voi sua laps, niin nuorena sulle on lapsi vastuulle annettu". Huoh. 

Nyt olen 35v ja odotan kolmatta ja tuntuu että olen ihan normi-ikäinen lisääntyjä neuvolan ja lähes kaikkien silmissä. Työkaveri tosin totesi selkävaivoja valittaessani, että varmaan johtuu mun iästä. 

Miellän nuoriksi äideiksi alle 30-vuotiaat. Olin itsekin nuori äiti kun sain esikoisen 27-vuotiaana. Olin ystäväpiirin ensimmäinen joka sai lapsia. Nyt kun odotan toista lasta 31-vuotiaana niin muillakin ikäisilläni alkaa olemaan lapsia tai ovat raskaana. 

Eli pippeli on hinkannut kiihtyvällä tahdilla edestakaisin ja noin kävi.

!950- tai 60 -luvun alussa olisit ollut vanha esisynnyttäjä ja hoitajat olisivat onnitelleet, että noin vanhalla iällä löysit itsellesi miehen.

Ajat muuttuvat.

Sain esikoiseni 24-vuotiaana. Pidin itseäni nuorena, koska monellakaan kaverillani tai isosiskollani ei ollut lapsia. Minulla oli jo kuitenkin korkeakoulututkinto, vakituinen työ, mies ja uusi omakotitalo, joten en kokenut itseäni ihan pikkulikaksi. Kohtelu oli täysin asiallista kaikkialla. Esimieheni tosin kysyi raskaudestani kuullessaan, pitäisikö onnitella, mutta muuten en muista mitään asiatonta. Perhekerhossa oli minua nuorempia ja vanhempia äitejä kumpiakin, ja naapurustosta löytyi pääasiassa vähän vanhempia, mutta myös ikäisiäni äitejä. 

Käytännössä paras ikä synnyttää terveydellisestä näkökulmasta.