Oletko kokenut mustasukkaisuutta parisuhteessassi?

En ole kokenut.

Miehelläni on hänen exänsä nimi tatuointina ja joudun aina tuijottamaan sitä kun hän riisuu paitansa. Tiedän että se on ihan tyhmää, mutta haluaisin että hän hankkiutuisi eroon siitä:(

Ei mustasukkaisuudesta pääse eroon, etenkin jos epäilyksesi osuvat oikeaan.

Olen eronnut avioliitosta ja yhdestä muuten hyvästä seurustelusuhteesta juuri miehen aiheettoman mustasukkaisuuden vuoksi. Mustasukkaisuus tappaa rakkauden.

Ekassa parisuhteessa olin ehkä lapsellisen luottavainen enkä kokenut minkäänlaisia mustasukkaisuuksia. Sitten kun se päättyi ja havaitsin että toinen sukelsikin varsin sukkelaan uuteen suhteeseen (mikä tarkoitti sitä että täytyi jo olla uusi valmiiksi lämmiteltynä meidän aikana), huomasin etten pysty luottamaan enää ollenkaan ja mustasukkastelen jatkuvasti.

oon ite kärsinyt aika paljon suhteessamme mustasukkaisuudesta, koska miehelläni on kaksi lasta ex-vaimonsa kanssa ja meille ei yhteistä lasta ole tullut vaikka olemme yrittäneet.

Mies on tietenkin tekemissä exänsä kanssa ja heillä on ihan hyvät välit vaikka ovatkin eronneet, mutta itse en jotenkin pääse eroon siitä tunteesta että heillä on jotakin yhteistä mitä minulla ei hänen kanssaan ole.Pidän heidän lapsistaan todella paljon ja siksi tulen surulliseksi siitä että meillä ei ole omaa lasta.

Olen itse eronnut edellisestä parisuhteesta ja seurustelen nyt uudestaan. Minulla on exä, hänellä on exä. Meillä molemmilla on lapsia exiemme kanssa.

Mieheni ei ole koskaan ollut sekuntiakaan mustasukkainen minun exilleni, koska varmistin ettei hänen tarvitsisi olla, koska välitän hänestä. Olen pitänyt aikaisemmat suhteeni ja niiden yksityiskohdat omana tietonani, mutta hän ei kuitenkaan ole tehnyt samaa minulle, vaan on pyytämättä kertonut minulle paljon asioita joita en ole halunnut tietää. Olen myös sitä mieltä että mustasukkaisuus ei johdu aina epävarmuudesta tai huonosta itsetunnosta, vaan siitä joskus parisuhteen toinen osapuoli ei ole tunneälykäs ja ajattele edellisiä suhteita nykyisen suhteen kannalta, vaan ylläpitää kiinnostusta exiin sillä ajatuksella että jos nykyinen suhde ei toimi, voi palata entiseen suhteeseen toisen naisen kannassa.

No jos mustasukkaisuudelle on ihan syyt niin eikai se ihmeellistä ole, jos toinen esim. flirttailee jatkuvasti toisen läsnäollessa, testailee mahdollisuuksiaan.

en kyllä ymmärrä että nyxän pitäisi jotenkin automaattisesti exän kaveri, miksi? 

Olen ollut. 

Mies löysi naispuolisen ystävän jonka kanssa tuli läheiseksi. Niin läheiseksi, että vietti hänen kanssaan enemmän aikaa kuin minun kanssani, ja teki niin paljon juttuja hänen kanssaan ettei minun kanssani jaksanut enää lähteä mihinkään. Muunmuassa kävivät katsomassa elokuvan jonka minä olisin halunnut käydä miehen kanssa katsomassa ja kokeilemassa uutta ravintolaa jota minä olin ehdottanut miehelle että olisi käyty yhdessä. 

Romanttista suhdetta heillä ei ole eikä mitään seksuaalista. Eli en epäile pettämistä, mutta laiminlyönnistä olen suuttunut ja sanonut suoraan, että koen jääneeni paitsioon omassa parisuhteessani. 

Asia puhuttiin halki ja mies korjasi käytöstään. He ovat edelleen ystäviä, mutta mies on nyt huomioinut minua enemmän ja pitänyt huolta, että heidän ystävyytensä ei aja minun ylitseni. 

Mulle sana mustasukkaisuus tarkoittaa itsestä, omista lähtökohdista kumpuavaa mustaa tunnetta jolla ei ole mitään tekemistä sen toisen ihmisen kanssa. En ole tuntenut, kuin ehkä joitain kertoja teininä. Minusta ollaan oltu mustasukkaisia, ja se on kyllä hylkäävä piirre miehessä.

Esim. tällainen: "No jos mustasukkaisuudelle on ihan syyt niin eikai se ihmeellistä ole, jos toinen esim. flirttailee jatkuvasti toisen läsnäollessa, testailee mahdollisuuksiaan."

ei ole minulle mustasukkaisuutta, vaan tuossa tilanteessa toinen käyttäytyy törkeästi kumppaniaan kohtaan, ja kumppani loukkaantuu tästä, kuten normaalisti loukkaannutaan. Loukkaantuminen toisen törkeätä käytöksestä  ei ole mustasukkaisuutta vaan normaali reaktio törkeään käytökseen.

Olen seurustellut erittäin mustasukkaisen henkilön kanssa. Erohan siitä tuli, koska ei sellaisen vainoharhaisen sekopään kanssa voi olla itse sekoamatta.

Itse en ole mustasukkainen. En, vaikka nykyinen miesystäväni on erittäin haluttu naisen keskuudessa. Jos hän löytää jonkun jonka kanssa on onnellisempi kuin minun, sen kyllä hänelle suon vaikka pahalta tuntuisi. Toista ei voi omistaa.

Vierailija wrote:

Miehelläni on hänen exänsä nimi tatuointina ja joudun aina tuijottamaan sitä kun hän riisuu paitansa. Tiedän että se on ihan tyhmää, mutta haluaisin että hän hankkiutuisi eroon siitä:(

Mä olisin sanonut tuon nähdessäni että katsotaan uudestaan sitten kun ei lue mitään entisten nimiä pitkin kroppaa :D

Vierailija wrote:

oon ite kärsinyt aika paljon suhteessamme mustasukkaisuudesta, koska miehelläni on kaksi lasta ex-vaimonsa kanssa ja meille ei yhteistä lasta ole tullut vaikka olemme yrittäneet.

Mies on tietenkin tekemissä exänsä kanssa ja heillä on ihan hyvät välit vaikka ovatkin eronneet, mutta itse en jotenkin pääse eroon siitä tunteesta että heillä on jotakin yhteistä mitä minulla ei hänen kanssaan ole.Pidän heidän lapsistaan todella paljon ja siksi tulen surulliseksi siitä että meillä ei ole omaa lasta.

Tämänkö takia niitä lapsia ruvetaan heti pykäämään uuteen suhteeseen? Olenkin monesti miettynyt kun niin monta tapausta on tullut vastaan missä miehellä on jo lapset tehtynä, mutta sitten ottaa lapsettoman naisen joka haluaa lisääntyä välittömästi. Mustasukkaisuus joka paranee lapsi tekemällä?

Ikävä tunne.

Ei ollenkaan.

Ole tuntenut itseni mustasukkaiseksi. Miesystäväni on kertonut asioita existään, joita en olisi halunnut kuulla. Viimeisin ex kuuluu miesystäväni elämään edelleen, kun heillä on yhteiset lapset. Pientä mustasukkaisuutta, kun viettävät jouluja yhdessä. 

Mieheni oli vuosia todella mustasukkainen ja siedin sen, sillä tiesin, että en ollut tehnyt mitään väärää.  Jossakin vaiheessa, meillä oli silloin jo lapsetkin tehty, hänen mustasukkaisuutensa meni täysin yli ja silloin räjähdin. Räjähdin niin kunnolla, että mies säikähti asiaa oikeasti. Sanoin, että jos hänen sairaalloinen mustasukkaisuus ja minun vahtiminen ei lopu, niin avioliitto on siinä ja minä lähden. 

Olisin aivan tasan varmasti lähtenytkin ja mies tiesi asian hyvin, joten hän muuttui. Hän teki todella paljon töitä itsensä kanssa, mutta elämä rauhoittui ja opimme puhumaan sen myötä kaikista asioista, myös niistä vaikeista. Keskustelemme vieläkin todella paljon ihan kaikesta ja suhteemme voi erittäin hyvin. 

Itse en ole tuntenut juurikaan mustasukkaisuutta. Joskus aikaa ennen lapsia oli jotain, mutta se loppui kun huomasin asian ja hyomasin, että ajatykseni menivöt ihan typerille urille silloin, kun minulla oli liikaa aikaa miettiä. Sen jälkeen olen kasvanut ihmisenä paljon ja itsetuntoni on parantunut myös huimasti nuoruuden ajoista. Olemme noin viisikymppisiä nyt.

Vierailija wrote:

Olen ollut. 

Mies löysi naispuolisen ystävän jonka kanssa tuli läheiseksi. Niin läheiseksi, että vietti hänen kanssaan enemmän aikaa kuin minun kanssani, ja teki niin paljon juttuja hänen kanssaan ettei minun kanssani jaksanut enää lähteä mihinkään. Muunmuassa kävivät katsomassa elokuvan jonka minä olisin halunnut käydä miehen kanssa katsomassa ja kokeilemassa uutta ravintolaa jota minä olin ehdottanut miehelle että olisi käyty yhdessä. 

Romanttista suhdetta heillä ei ole eikä mitään seksuaalista. Eli en epäile pettämistä, mutta laiminlyönnistä olen suuttunut ja sanonut suoraan, että koen jääneeni paitsioon omassa parisuhteessani. 

Asia puhuttiin halki ja mies korjasi käytöstään. He ovat edelleen ystäviä, mutta mies on nyt huomioinut minua enemmän ja pitänyt huolta, että heidän ystävyytensä ei aja minun ylitseni. 

Minä en olisi edes ajatellut jatkavani tuon miehen kanssa. Hän olisi siis saanut jatkaa seurusteluaan sen toisen naisen kanssa ja minä olisin lähtenyt omille teilleni. 

En ole tuntenut oikeastaan mustasukkaisuutta.