Miksi pikkukaupungeista niin harva hakeutuu yliopistoon tai edes amk:n?
Voi olla toki, että tämäkin on muuttunut. Olen itse lähtöisin 8000 asukkaan kaupungista. Oman ikäluokan sekä +/- 1 vuoden ikäluokasta esim. tytöistä ehkä 5 prosenttia on suorittanut yliopisto- tai korkeakoulututkinnon. ylipäätänsä.
Pojista prosenttiosuus on vähän suurempi, mutta ei kovin paljoa. Arvioisin, että 10-30. Minulle naisen malli on tullut pääosin äidistäni: vähän sellainen hömelö, jolle siisti koti ja minun isäni passaaminen on kaikki kaikessa. Matemaattis-looginen älykkyys on hyvin heikko, kunnianhimoa ei ole eikä raha ole tärkeä.
Vaikka olen itse DI, en ole elämässäni kohdannut sellaista suht älykästä, lahjakasta ja kunnianhimoista dippainssinaista koskaan. Toki kouluaikana oli naisia, mutta minä en heitä lähestynyt. En toki käynytkään missään opiskelijabileissä.
M38
Kommentit (37)
Olen kotoisin 3000 asukkaan kunnasta ja arvioisin että ikäluokastani ainakin 70-80% on suorittanut amk/yliopistotutkinnon. Kaikilla ei vaan ole tapana sillä leveillä kun se on ihan normaali juttu tuo kouluttautuminen. Ja niistäkin joiden luulette "vaan jääneen sinne" kotipaikkakunnalle osa on opiskelujen jälkeen paluumuuttajia kun kunnassa on avautunut joku pesti johon yllätys yllätys edellytetään korkeakoulututkintoa.
Eli jos ei lukupäätä ole eikö ole turha lähteä niitä surkeita papereita sinne lukioon hankkimaan vaan hakeutua ammatillisiin opintoihin heti.
Pääsisi 19 v kelan työttömyysrahoille jos edelleen ei lukio oikeuta niihin.
Kaikki ei halua, että joku MUU hakee hänen selän takanaan jotain pestiä hänelle.
Itse en halua että JOKU MUU hakee minulle kysymättä ja yllättäen jotain pestiä selän takana. Useimmiten näissä pesteistä on jotain hyvin hämärää ja ei valon kestävää kuten esim. tämä kassuputkihanke.
Kieltäydyn ehdottomasti tästä lähtien kaikista pesteistä, joissa joku on luvatta sekä kysymättä ja yllättäen lähtenyt etsimään minulle pestiä minun selän takana keskustelematta ja lupaa kysymättä ensin minun kanssa yhtään mitään.
Itselläni on lukupääyä, mutta silti en menestynyt lukiossa sen kummallisemmin. Inhosin koko lukiota. Hirveä ilmapiiri! Onhan lukioon menijöissä 9,9 ja 10.0 keskiarvon oppilaita, mutta silti voi kirjoittaa A:n paperit ylioppilaskirjoituksissa.
Maaseudulla voi myös yrittäjyydellä vaurastua ja pääosin "pöndellä" varakkaimmat onkin yrittäjiä sellaisella alalla, jossa on hyvät katteet.
Perhetausta vaikuttaa paljon ja korkeastikoulutettuja varmasti vähemmän pienellä paikkakunnalla. Omassa perheessäni kaikki lapset seurasimme etenkin äidin jalanjäljissä korkeampaan koulutukseen. Nyt olen kuin olenkin monen mutkan kautta akateemisessa työssä, mutta heti lukion jälkeen ei kyllä kiinnostanut lainkaan. Kuitenkin päädyin yliopistoon varmaan juuri tuon perhestaustan takia, ainakin alun alkaen.
Miksi kukaan haluaisi mennä vapaaehtoisesti nykyisiin yliopistojen irvikuviin, punavihreisiin propagandalaitoksiin?
Olet kyllä jostain ihme kylästä kotoisin, jos nuo sinun tilastot pitävät paikkaansa. Olen itse väkimäärältä saman kokoisesta kunnasta ja yläaste/lukio aikaisista kavereistaki kaikilla on vähintään yksi korkeakoulututkinto. Itselläni sekä amk että yliopisto. Arvioisin muutenkin, että samasta ikäluokasta suurimmalla osalla on. Lisäksi tunnen monia lahjakkaita, älykkäitä ja kunnianhimoisia DI naisia.
Vierailija wrote:
Kävin itse helsinkiläisen lukion ja meillä lähes koko porukka jatkoi yliopistoon, iso osa hakupainealoille. AMK oli lähinnä sketsien aihe eikä vakavasti otettava koulutus.
Kyllä amk:la on teollisuudessa paikkansa. Esim. raksalla ja muillakin teollisuuden aloilla amk-inssillä lasikatto on korkealla. Hyvä esimerkki, kun linkkarissa eräs headhunteri valitteli koulutusasioista: työpäällikön tehtävänä teollisuuteen tuli 4 hakemusta ja markkinointipäällikön tehtävään 200 hakemusta ja suurin osa kauppatieteiden maistereita.
Vierailija wrote:
Kävin itse helsinkiläisen lukion ja meillä lähes koko porukka jatkoi yliopistoon, iso osa hakupainealoille. AMK oli lähinnä sketsien aihe eikä vakavasti otettava koulutus.
Pöndellä osa tytöistä suoritti vain lyhyen matikan, koska siellä oli komeammat pojat ja pitkän matikan tunneilla istui kaikki nörttimiehet. Otaksuisin vähän, että jossain Ressun lukiossa lyhyelle matikalle lähinnä naureskellaan.
Olisko ihan yksinkertainen syy se, että sillä paikkakunnalla ei ole yliopistoa ja amk-linjoja hyvin rajallisesti? Nuoret ylioppilaat mieluummin jatkavat opintoja kotipaikkakunnalla, ja ammattikoulun käyneet menevät töihin.
Vierailija wrote:
Minua ei kiinnosta sinun mielipiteesi arvostatko minua vai et, nauratko minulle vai et. Sillä ei ole vttujakaan väliä.
Oikein.
Itsekin Sigma.
-Sigma-
Ap ei vain tunne niitä oman ikäisiä tyttöjä. Heistä suurempi osa suoritti tutkinnon kuin pojista. Ero on huomattava ap:n ikäluokassa tyttöjen eduksi. Pienillä paikkakunnilla päinvastoin pojat yleensä jää kotipaikkakunnalle ja tytöt lähtevät kaupunkeihin opiskelemaan.
Hänen äitinsä on eri ikäluokkaa. Siinä ikäluokassa harvalla on korkeakoulututkintoa.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Minulle ainakin naurettiin kun sanoin pyrkiväni yliopistoon. Sanottiin ihan suoraan, että mikä muka luulen olevani. Pääsin opiskelemaan ja en käynyt vanhempieni luona kuin lyhyesti kerran vuodessa. Ei todellakaan kiinnostanut entisten lukiokavereiden ylenkatse.
Hoitaja tai poliisi taisivat olla niitä maalaispaikan toiveammatteja siihen aikaan. Kumpaankaan en kokenut kutsumusta ja hyvä niin. Ei jokainen halukas päässyt opiskelemaan poliisiksi, vaikka pituus olisi riittänyt.
Mistähän teitä vanhempiaan halveksivia ääliöitä "korkeastikoulutettuja" oikein tulee?
Jotenkin niin hupaisa ajatus, en ole koskaan kohdannut. Että nykyaikana joku kohottaa itsensä jalustalle kun on ihan lukion käynyt ja maisteri tai di.
Huomaatko, että sinunkin tunneperäinen reaktiosi oli välittömästi syyttää korkeastikoulutettua ylimielisyydestä, vaikka hän kertoi kuinka HÄNTÄ halveksuttiin? Kommentoimasi kirjoittaja hyvin selvästi kertoi että hän oli pilkan ja naureskelun kohde, ja SIITÄ SYYSTÄ ei vieraillut kotipaikkakunnallaan usein.
Tämä on juuri se asenne, jonka moni pikkukaupungin kasvatti kohtaa; lähtemällä opiskelemaan leimataan heti pahikseksi, jota saa kohdella huonosti. Ja jos sitten välttää ihmisiä jotka pilkkaavat, käytetään sitä todisteena itseä vastaan "katso nyt kun ei enää (pilkkaava ja halveksuva) seura kelpaa, oikeassa oltiin, lesokki siitä tuli!!!"
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Minulle ainakin naurettiin kun sanoin pyrkiväni yliopistoon. Sanottiin ihan suoraan, että mikä muka luulen olevani. Pääsin opiskelemaan ja en käynyt vanhempieni luona kuin lyhyesti kerran vuodessa. Ei todellakaan kiinnostanut entisten lukiokavereiden ylenkatse.
Hoitaja tai poliisi taisivat olla niitä maalaispaikan toiveammatteja siihen aikaan. Kumpaankaan en kokenut kutsumusta ja hyvä niin. Ei jokainen halukas päässyt opiskelemaan poliisiksi, vaikka pituus olisi riittänyt.
Mistähän teitä vanhempiaan halveksivia ääliöitä "korkeastikoulutettuja" oikein tulee?
Jotenkin niin hupaisa ajatus, en ole koskaan kohdannut. Että nykyaikana joku kohottaa itsensä jalustalle kun on ihan lukion käynyt ja maisteri tai di.
Huomaatko, että sinunkin tunneper
En kyllä usko tuota. Ja kyllä pieniltä paikkakunnilta lähdetään korkeakouluihin niin kuin kaupungeistakin. Kun niitä korkeakoulujakin on paljon Helsingin ulkopuolella. Enkä ainakaan itse ole koskaan kohdannut minkäänlaista naureskelua tutkinnoistani, eikä kukaan pieniltä paikoilta kotoisin oleva ystäväni ole sellaista kertonut. No, yhden sukulainen ihmetteli, että etkö ollutkaan vielä maisteri kun tämä sanoi saaneensa tohtorin tutkinnon valmiiksi.
Riippuu paikkakunnasta. Omalle kotiseudulle jäi asumaan suurin osa. Lähes kaikki ketä tiedän meni amikseen tai lukion jälkeen amk. muutamat jatkoi yliopistoon. Varmasti vähän eri juttu jos on pk-seudulta eri piireistä. Olet dippainssiksikin aika puusilmäinen ap
No se on sun mielipide. Ehkä joku toinen saa helpommin töitä kun on amiksen tutkinto. Lukion tutkinnolla ei pahemmin töitä saa.