Miltä tuntuu, kun housuissa on maailmanperintökohde?
Pitäisikö tuntea ylpeyttä? Iloa? Vai onko tunne hämmennys? Itse en nyt oikein tiedä ollako asiasta riemuissaan vai huolissaan? Tai jos vaan huvittuneisuus riittäisi?
Kommentit (5)
Mullapa on perintökalleudet housussa. Suorastaan kruununjalokivet.
Eipä tarvitse enää noitakaan kohteita arvostaa kun tuokin arvostettava idea pilattiin feminismillä ja naiseuden korostamisella semmoisella erolla että maailman perintökohteita pääsee ihastelemaan mutta naista ei saa ihastella tai olet rumana miehenä vastaamassa syytteisiin
Myös poikien ympärileikkauksesta on raaempia muotoja olemassa, vaikka se tavallinenkin on aika hirveä.
Onkohan tässä maailmanperintö-narsismissa takana se, että feminismi perustuu marxismin soveltamiseen sukupuoliin, mikä ei toimi ollenkaan. Työn maailmassa sillä omistavalla luokalla todellakin on valtaa työläisiin nähden, mutta on lapsellista kuvitella miesten olevan jotain omistavaa luokkaa olemalla miehiä. Oikeastihan lähes kaikki töihin kuolevat ovat miehiä.
Eli kuitenkin tullaan siihen tilanteeseen, että poikien ympärileikkaus vaietaan kuoliaaksi, koska se ei sovi marxismiin.
Silpominen on oikeasti sairasta.