Lue keskustelun säännöt.
Koulutetut, joiden vanhemmat halveksivat heitä. HS juttu
11.10.2023 |
Vaikea keksiä sylettävämpää asiaa kuin se, että vanhempi halveksii jälkikasvuaan siksi, että tämä on kouluttautunut ja edennyt urallaan. Että pitäisi mieluummin olla maanviljelijä kuin professori!
Ajatuksia tästä?
Kommentit (4)
Vuorovaikutuksen ongelmia nämäkin. Moni kouluttautunut antaa huomaamattaankin vihjeitä oppineisuudestaan ja tietämyksestään, jonka vanhemmat ihmiset kokevat loukkaavana, ikäänkuin heitä ei arvostettaisi sellaisina kuin he ovat. Eli tavallaan murrosiän itsenäistymisen myrskyt jatkuvat aikuisuudessakin.
Vanhempien kanssa pitää osata poistua siitä ammattiroolista ja inttämisen tavasta puhua, neuvotteluun ja kunnioittavaan vuoropuheluun. Hehän ovat lastensa vanhempia eivät kilpa- eikä kiistakumppaneita, jotka pitää voittaa. Monet vanhemmat puhuvat harkiten ja hitaammin kuin vikkeläsanaiset nuoret ja väittäjät, ja monet nuoret luulevat sitä tyhmyydeksi vaikka se on vain harkintaa ja mietiskelyä. Ja monet iäkkäämmät hakevat mieleistään ilmaisua, etteivät loukkaisi, kuten kenties joskus aiemmin on sattunut ja syntynyt riita. Lähes kaikki vanhemmat pitävät omia lapsiaan kaikkein tärkeimpinä elämässään, sen sanominen on vain vaikeaa, jos kinastellaaan ja riidellään. Jos molemminpuoliset vaatimukset jätetään pois, päästään jo pitkälle kanssakäymisessä. Kumpikin osapuoli kyläilee, auttelee jne. täysin vapaaehtoisesti. Ja esimerkiksi muu apu ostetaan ulkopuolisilta jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän molempia puolia, viisautta on molemmissa näkökannoissa. Oma on elämäsi, tee niin kuin tykkäät.
Vierailija wrote:
Kovasti kuulosti tutulta. Toisaalta en minä muutenkaan elä vanhempieni toiveiden mukaisesti, joten en nyt tiedä, onko tuo suuremmin vaikuttanut omaan elämääni, ettei hyväksyntää "alavalinnalle" ole tullut. Omapahan on asiani.
T. duunariperheestä lähtöisin oleva, matemaattis-luonnontieteelliseltä alalta väitellyt nainen, jonka vanhemmat eivät ole koskaan edes kysyneet, mistä olen väikkärini tehnyt.
Ja sinä olisit vastannut ettette te kuitenkaan ymmärtäisi ja se oli englantiakin.
Minulla on kolme painettua englanninkielistä gradua kirjahyllyssä. En ymmärrä niistä mitään enkä nyt enää 20-40 vuoden takaa muista mistä aiheesta ne oli.
(Tiedän että gradu on eri asia kuin väitöskirja, niitäkin lapsilla on kahdella muttei niitä minulla ole. )
Helkkarin ylpeä olen lapsistani vaikken mitään ymmärräkään. Ja eivät ole ruvenneet ylimielisiksi, tavan asioista puhutaan, ei tieteellisiä.
Oman sukuhaarani ensimmäiset akateemiset.
Kovasti kuulosti tutulta. Toisaalta en minä muutenkaan elä vanhempieni toiveiden mukaisesti, joten en nyt tiedä, onko tuo suuremmin vaikuttanut omaan elämääni, ettei hyväksyntää "alavalinnalle" ole tullut. Omapahan on asiani.
T. duunariperheestä lähtöisin oleva, matemaattis-luonnontieteelliseltä alalta väitellyt nainen, jonka vanhemmat eivät ole koskaan edes kysyneet, mistä olen väikkärini tehnyt.