Lue keskustelun säännöt.
Oikein itkettää kun olen ollu taas tänään niin helvetin ihana äiti...
28.12.2006 |
Aamusta lähtien pinna on paukkunut 2.5 ja 4 vuotiaalle lapselle. Pitää riidellä lääkkeen otosta, sitten ipanat tappelevat keskenään koko ajan jne. Vauva sentään ei aiheuta pinnan kiristymistä. Tuntuu, että vois tämän kaiken p.. jättää. (niin, tiedän mitä moni nyt ajattelee) Meillä on koko joulu sairastettu peräperään, ulos ei olla päästy moneen päivään. Toivottavasti vanhimmalle ei enää illalla nouse kuume,että päästään huomenna ulos.
Joskus tämä kaikki on vaan tätä, että tuntuu ettei kestä enää hetkeäkään. Luojan kiitos, että niitä hyviäkin päiviä löytyy. Muuten tämä äiti joutuis varmaan pöpilään..
Kommentit (16)
ja aion tehdä kuten 2 neuvoo :)
Tosin mulla esikoinen 5v ja kaksoset 2,5v... tappelua siis piisaa ja hermo on tiukilla jatkuvasti lasten sotkuja siivotessa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sairauskierre täälläkin ja lapsia puolet enempi..
Muistathan selittää noille vanhemmille tenaville, miksi sinulla on pinna tiukalla. Eihän se sitä kokonaan korvaa, mutta ainakin lapset hiukan ymmärtävät, miksi ässähtelet herkästi. On niitä huonoja päiviä ihan kaikilla, lapsillakin!
Tuollainen sairastelu OTTAA lujille, kaikki pienten muksujen äidit tietävät tunteen, kun lapset sairastelevat perä perää ja huipennukseksi saa itsekin vielä saman pöpön...
Soita jollekulle ja juttele harmisi ulos. Pane mukavaa musiikkia soimaan ja tanssi lasten kanssa hetken ajan. Kyllä se aurinko taas pian paistaa.
itse mietin juuri taas tänään, että pinna on liian kireällä noiden kahden uhmiksen kanssa :/. varsinkin nuorempi vedättää ihan täysillä eikä usko ennen kuin kunnolla suututaan. neuvottelut ja kiltit pyynnöt ei todellakaan toimi, joten on ärähdettävä ja siitöä taas tulee itsellekin paha mieli. hirviö äiti....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eiköhän jokainen sitä ottaisi jos OLISI!! vaan ei ole ..mistä ottaa.
kansa kolme yötä sairaalassa. Mies kyllä hoitaa, mutta jonkinhan sitä on työssäkin käytävä. En ole nukuttamis ohjeita täällä kysellyt. Se luojan kiitos hoituu ihan hyvin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku jo neuvoi lähtemään kävelylle jos vaan pääset. Kummasti sekin helpottaa. Huomenna on toivottavasti parempi päivä.
niitä yksilapsisia perheitä niin kuitenkin kysyn että pitikö niitä muksuja tehtailla niin ettei voimat ja hermo kestä? Yhden kanssa olisi helpompaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mua ärsyttää tuo iänikuinen kommentti. Ihmisiä ja elämäntilanteita on niin erilaisia, että ei todellakaan voi yleistää yksilapsisessa perheessä olevan helpompaa.
Onko naisten AINA pakko syyllistää toisiaan, jopa lasten lukumäärästä?
Vierailija:
niitä yksilapsisia perheitä niin kuitenkin kysyn että pitikö niitä muksuja tehtailla niin ettei voimat ja hermo kestä? Yhden kanssa olisi helpompaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
äiti ei jaksa esim. uhmaikäistä lastaan niin syytetään heti siitä että kun niitä on VAIN yksi niin vika on siinä. Juuri yhdessä ketjussa tänä iltanakin kehotettiin tekemään lisää lapsia kun äiti ei jaksanut 2-vuotiasta uhmakasta!
No, lienee jutussa tässä osasyynä väsymykseen se että lapsia on monta? Ja itse nostan hattua niille jotka jaksavat usean lapsen kanssa sairastelut ja muut jutut.
ap:lle, kyllä se siitä taas suttaantuu ;/
Tuttu tilanne, meillä pikkukolmikko (3,5v ja hiukka alle 2v kaksoset) aiheuttaa samanmoisia tuntemuksia aina aika ajoin. Kaikista kauheinta oli viime keväänä, kun kaikki vuorollaan sairastivat rotaviruksen, ja tämän taudin alla oli vielä jotain kuumeilua. Silloin vietimme putkeen neljä viikkoa sisällä!!! Sen jälkeen pitkään jaksoi vaikka mitä uhmia ja kiukkuja ja sotkuja, mutta pikkuhiljaa tuokin kauheus unohtuu ja on palattu ihan normaaleihin " hermonmenetysjuttuihin" ...
Ja nää ei tosiaankaan ole lapsiluvuista kiinni. Ja tahdonpahan vaan heittää näille lapsilukua moittiville seuraavan kysymyksen: kukahan ne teidän eläkkeet tulevaisuudessa maksais, tai hoitais vanhaikodissa ym, jos ei jotkut tekis lapsia?!?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieskin siis talosta löytyy =) Joskus tämä elämä vaan on niin p.. Tätyyy sanoa et onneksi pääsen syksyllä takas töihin. AP
17 täs jatkaa, tiedän kyl niin tasan tarkkaan nuo p...päivät. Niitä on täälläki välillä vähän liianki usein (ja ihan oikeesti epäilen, et jo jonkinsortin masennusta meikäläisellä).
Silloin ei auta kuin koittaa vaan kestää ja viilentää päänsä iltaan asti. Kun lapset illalla nukkuu, kaikki näyttää jo paljon paremmalta ;)
Meillä tosin on tuo nukkuminenkin nykyään niin takkusten takana, välillä meinaa viimeistää siinä vaiheessa pälli levitä.
Mut koitetaan jaksaa, jookosta =) Onneks on niitä parempiakin päiviä!
Mä joutuisin varmaan sinne pöpilään jos mulla ei olis omaa aikaa.