G: Minkäikäiseksi muistatte kummilapsianne joululahjoin ja/tai synttärilahjoin? Vai muistatteko ollenkaan?
Omia kummilapsiani olen muistanut ripille pääsyyn asti sekä jouluisin että syntymäpäivinä.
Kommentit (7)
Mulla vanhin kummipoika on jo kohta 18v ja edelleen muistan synttäri- ja joululahjoin. Aina paketit ovat yhtä tervetulleita ja iloinen kiitos kajahtaa reippaasti pojalta. Taidan jatkaa " lahjomista" edelleen :)
Olin ajatellut, että rippikouluun asti ja sen jälkeen satunnaisesti. Mutta olen tullut toisiin ajatuksiin tässä 11-vuotissyntymäpäivän kynnyksellä. Kummisuhde on ollut täysin yksipuolinen, minua ei ole kutsuttu synttäreille tai muutenkaan kylään. Kyllästyttää olla vain lahja-automaatti. Niistäkään ei tiedä ovatko mieluisia, kun mitään kiitosta ei tule. Tai no - viime synttärilahjan jälkeen tuli tekstiviesti: " kiitos" .
Ihan outo ajatus minusta....... Että ensin vuosia lähettelee synttäri- ja joululahjaa ja nimpparikorttia ja kyselee kuulumisia ja sitten ykskaks laittaa poikki............
Just vanhin kummilapseni osti oman asunnon ja sai tietysti tupaantuliasilahjan kun käytiin katsastamassa uusi koti :)
en ikinä. minusta kummisuhde on pysyvä. ymmärrän kyllä jos kaikilla ei ole niin läheiset välit ja yhteydenpito on kovin yksipuolista tms.
oma kummitätini lähettää edelleen ainakin joululahjan ja muuten ollaan ' nähdään kun nähdään' - linjalla. se mikä sopii joillekin ei sovi kaikille!
omat kummilapseni ovat vielä pieniä, mutta todella toivon etten KOSKAAN vieraannu heistä vaan voisin aina olla yhtä läheinen ja aktiivinen täti heille kuin mitä nyt olen ollut.
Näin siis meilläpäin, mutta en oleta, että kaikilla olis mahdollista vastaava. tapauskohtaisesti siis, niinku muutenkin. älkää ainakaan lopettako muistamisia vaan sen takia, että toiset on niin tehny esim. rippikouluun asti! jatkakaa niin kauan kuin se tuntuu oikealta ja homma toimii! " lahjat" voi muuttaa muotoaan vuosien kuluessa ja puhelimet on nykyään lähes kaikilla. olkaa tuttuja ja läheisiä :)
koska kummihan on alunperin lapsen kris.kasvatuksen tuki ja sit riparilla tullaan siinä suhteessa itsenäisiksi eli joskus on ajateltu että kummin tarve lakkaisi - vaikka ei se mihinkään katoa.
Mutta ennen kummimuistamiset lopetettiin usein rippikouluun tästä syystä.
Itse muistan tuonne ylppäri-ikään asti säännöllisesti ja sit satunnaisemmin. Omasta halusta muistan silloin kun haluan! En koe velvoitteeksi mitenkään. Mutta samalla haluan olla tasapuolinen eri kummilapsilleni, niitä kun on aikas monta, vanhin jo 22v ja nuorin 5v.
(etiketti kirjasta tms.) että ripille pääsy olisi jonkin moinen rajapyykki kummien muistamisessa. eihän mikään kiellä jatkamasta jos siltä tuntuu... Itse olen 38-vuotias ja sain kummeiltani syntymäpäivälahjan viime synttäreilläni. Vanhin oma kummilapseni täyttää kohta 20 ja aijon häntä edelleenkin " lahjoa" , olemme tosin muutenkin läheisiä ja paljon tekemisissä toistemme kanssa tilanne olisi ehkä toinen jos näin ei olisi.Jokainen tekee kuten parhaaksi näkee!
Meillä vanhin kummilapsi on 10 vuotta, ja luulisin, että muistetaan joulu- ja synttärilahjoilla tuonne rippikouluikään asti. Näin on ainakin omassa tuttavapiirissäni yleensä ollut tapana.