Miten saan elämäni kuntoon
Tuntuu että kaikki menee päin persettä. Olen todella lihava, en harrasta liikuntaa yhtään, syön päivittäin herkkuja, poltan ja olen ajoittain todella ahdistunut ja masentunut. Olen pois koulusta jatkuvasti enkä tunnu saavan mitään aikaan, olen jäljessä opinnoista ja minulla on uniongelmia. Rahan kanssakin on huolia, koska käytän rahat aina turhuuksiin esim. pikaruokaan, tupakkaan, vaatteisiin ja kosmetiikkaan
En tiedä onko mahdollista enää saada elämääni kuntoon, ja olen vasta 18-vuotias. Olen kuitenkin yrittänyt pudottaa painoa jo ihan pienestä saakka, mutta motivaatio elämän muutokseen kestää aina max. muutaman päivän. Salille en ahdistukseltani pysty menemään, vaikka muuten pitäisin lihaskuntotreenistä. Lenkkeily tms tuntuu myös ahdistavalta koska asun kaupungissa ja ihmisten keskellä hengästyminen tuntuu nololta. Vaikeaa saada edes kavereita mukaan harrastamaan liikuntaa, koska osa heistäkään ei liiku yhtään ja loput harrastaa tankotanssia, ratsastusta tms. lajeja joihin en tämän painoisena voi tai halua lähteä
Tiedän siis käytännössä todella paljon terveellisistä elämäntavoista, johtuen juurikin koko elämän kestäneestä ylipainoisuudestani. En tarvitse vinkkejä miten syödä terveellisesti tai kuinka paljon pitäisi liikkua, koska en ole tyhmä, olen vain laiska ja tapoihini juurtunut
Alan olla epätoivoinen. Ehkä luovutan ja jään työkyvyttömyyseläkkeelle 30-vuotiaana mielenterveysongelmien ja fyysisen terveyden vuoksi
Kommentit (5)
Niin. Jos lähtee siitä että vähentää ja lopettaa tupakoinnin. Yrittää välttää stressiä, vaikkei se aina onnistukaan täydellisesti. Katsoo vähän syömisiä, kävelee silloin kun pystyy tai pikkujumppa. Pieniä askelia kohti terveellistä. Ei muillakaan mene hyvin Suomessa unet, terveydet ja taloudet - jotkut tarvisi myös riittävän perusrahan.
AD(H)D mahdollisuutta tai onko poissuljettu? Pienin askelin parempaan muutenkin, nämä on pitkiä prosesseja eikä pikamatkoja! :)
Lenkeillä voi käydä myös ajankohtina milloin ihmisiä ei ole liikenteessä paljoa. Ja kaupungistakin pääsee aina johonkin syrjään ihan kävellen. Tai sitte etit jonkun rauhallisen paikan ja hölkkäilet vaikka ympyrää itseksesi niin ettei siellä ole muita. Kotona voi myös tehdä vaikka mitä.
Se ensimmäinen vaihe on myöntää omat heikkoudet mikä on hyvä että osaat tehdä sen, nyt vaan tekemään asioita myös
Jos nyt suorittaisit vain sen koulun ja ottaisit sen hommaksi. Painoa ehdit tiputtaa lopun ikääsi. Moni meistä syö ja tupakoi elämänsä näköalattomuuteen ja tylsyyteen. Kun korjaat sen näköalattomuusongelman niin muut järjestyy itsestään.
Olen miettinyt omalla kohdallani samaa, ja luulisin, että kannattaisi tehdä kuten joku oli tehnyt että alkaa juurruttamaan uusia, järkevämpiä tapoja yksi kerrallaan käyttäen kuukausia vain yhden uuden tavan opetteluun. Vaikka nyt sattumanvaraisena esimerkkinä aamupalan syönti. Tai jonkun hedelmävälipalan lisääminen. Tai kävely talon ympäri joka pv samaan aikaan.
Ensin kannattaisi ehkä listata paperille, mikä kaikki on päin peetä.
Tuo ahdistusoire on vaikein, mutta jos se johtuu näistä muista huonolla tolalla olevista asioista, eikä toisinpäin, niin sekinhän siinä liukenisi vähitellen pois?