Miten miehen saisi tajuamaan ettei haluttomuuteni johdu hänestä?

Se johtuu lääkkeistä, hoitojaksoista ja sairaudesta, joka tosin on voitettavissa. Mutta tämä kaikki on romahduttanut oman hormoonituotantoni, aiheuttaa kamalaa väsymistä ja pahaa raskauspahoinvointia muistuttavaa kuvotusta. Ja yliherkkyyttä äänille ja valolle. Paikat on ja pysyy kuivina, ajatuskin seksistä ällöttää vaikka ennen kaikki sujui ihan mukavasti.



Itse olen sopeutunut tilanteeseen. Tiedän että se korjaantuu aikanaan, ja toivoisin että mieskin sen tajuaisi. Nyt asiasta on jatkuvaa nalkutusta ja mies turvautuu itsesääliin. Välillä melkein toivon että kävisi sitten vaikka maksullisissa :/ tai hommaisi jonkun hoidon kun en itse vaan kykene. Tieysti yritän ajatella tilannetta hänenkin kannaltaan, vaihtaa osia mielessäni. Mutta mitä se auttaa, ei se mitään muuta.



Kun aikanaan paranen, onkohan enää mitään edes tehtävissä?! Onko kellään kokemuksia vastaavasta?