Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mies on vihainen pojalle, joka ei pärjää koulussa ja minä olen vihainen miehelle
06.10.2023 |
Joka ei ymmärrä, että lapsi ei ole samanlainen kuin hän itse on. Mietin täällä, että joudun tänään ottamaan vastaan pojan pettymyksen koenumerosta ja miehen pettymyksen myös (hän tivaa minulta että miksi näin, miksi, miksi?). Ja sitten tasapainottelen molempien kanssa.
Pojalle on selitettävä jälleen että ilman työtä ei tule tuloksia ja että tästä lähtien on laitettava puhelin pois ja luettava kokeisiin paremmin.
Ja miehelle pitää yrittää sanoittaa että hän ei auta asiaa yhtään olemalla vihainen ja ihmettelemällä että miten muut ihmiset ei vaan tee niin kuin hän ja kymppejä satelee.
Huokaus. Tässä vaiheessa alkaa mietityttää koko suhde tuohon ihmiseen.
Kommentit (6)
No kuinkas paljon siihen kokeeseen luettiin. Vanhempien tehtävä todella on rajoittaa ruutuaikaa ja huolehtia että opiskellaan riittävästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieshän on ihan oikeassa. Pojan on tehtävä hommia eikä laiskoteltava.
t. DI-mies, joka on ikuisesti kiitollinen vaativalle isälle
Itselläni on vähän samanlainen isä, joka kuvittelee, että paheksumalla ja arvostelemalla saa lapsensa pärjäämään paremmin elämässä, mutta vaikutus on tietysti lähinnä negatiivinen.
Näkisin, että kyseinen suhtautuminen johtuu hänellä suurelta osin luonteenpiirteistä, joita ei voi muuttaa, ja osin myös omasta kasvuympäristöstä.
Tämä ei ole suosittu mielipide, mutta ymmärrän miestäsikin. Minunkin on hyvin vaikeaa hyväksyä, että lapselleni koulunkäynti on paljon vaikeampaa kuin itselleni on ollut. Vaan eipä se vihastuminen ainakaan nyt mitään auta, päinvastoin. Sitä paitsi koenumerot eivät ole kaikki kaikessa. Lapsen pitää antaa myös epäonnistua. Ehkä tällä tavoin hän löytää motivaation. Haluaa pyrkiä parempaan.
Vierailija kirjoitti:
Tämä ei ole suosittu mielipide, mutta ymmärrän miestäsikin. Minunkin on hyvin vaikeaa hyväksyä, että lapselleni koulunkäynti on paljon vaikeampaa kuin itselleni on ollut. Vaan eipä se vihastuminen ainakaan nyt mitään auta, päinvastoin. Sitä paitsi koenumerot eivät ole kaikki kaikessa. Lapsen pitää antaa myös epäonnistua. Ehkä tällä tavoin hän löytää motivaation. Haluaa pyrkiä parempaan.
Miehen pitää aikuisena osata purkaa pettymyksensä jotenkin muuten, kuin kiukuttelemalla puolisolle tai suoraan lapselle.
Alue: Aihe vapaa
Miksei itse opeta poikaa ja auta tenttaamaan kokeisiin jne, mitä se ihmettely tuossa auttaa. Kuulostaa siltä että mies kuvittelee pojan olevan joku pelkkä jatke itseään.