Lasten harrastukset -kausimaksut ja varainhankinta. Rasittaa!
Tavoitteellisesti treenava nuori rakastaa lajiaan. On harrastanut lähes kymmenen vuotta, alakoulusta lähtien. On kuskattu, sponsoroitu, kannustettu, talkoiltu seuralle ja maksettu koko ajan kallistuvia kausimaksuja.
Jos kausimaksut ovat lajista riippuen satoja euroja kaudelta, syys- ja kevätkausi, niin miksi pitää vielä keräillä rahaa talkoilla tms. Myydään samoja tuotteita lähipiirille, tehdään fyysistä talkootyötä (vanhemmat tekee), kustannetaan jä järjestetään elokuvailtoja tai joukkueiltoja herkkuineen (vanhemmat järjestää) ja järjestetään kahvi- ja ruokatarjoiluita kilpailutapahtumissa (vanhemmat järjestää). Lista on loputon ja uusia rahankerjuu ideoita tulee seuralta ja joukkueelta koko ajan. WhatsApp-ryhmät ja sähköposti laulaa koko ajan, aamuvarhaisesta yömyöhään tulee infoa, pyyntöä, muistutusta...
Onko muilla semmoinen fiilis että lasten harrastus vie ihan liikaa voimia, rahaa, aikaa ja elämää. Useampi lapsi, niin tämä moninkertaistuu. Täysi-ikäiseksi asti aiotaan tukea harrastuksissa, mutta mehut tämä touhu vie. Koronavuosien jälkeen on mennyt vain hurjemmaksi touhu, seuroilta jäänyt saamatta kausimaksuja ja harrastajia jäänyt pois toiminnasta, kassavajetta siis on seuroilla. Mutta niin on vanhemmillakin.
Kommentit (9)
Halpaa on jos alle tonni vuodessa. Poika ajaa kartingia, en ole enää edes laskenut paljonko siihen menee. Onneksi ei tyttö sentään innostunut ratsastamaan vaan harrastaa soittamista ja on kuorossa.
Joko maksat enemmän tai teet enemmän se on sinun velvollisuutesi vanhempana ei me muutkaan sinun lasten harrastuksia suostuta maksamaan. Tai sitten teet sen äärimmäisen vaihtoehdon ja kiellät lapseltasi harrastuksen
Lasten harrastukset on uusi uskonto ja elämän tarkoitus. Niille uhrataan vapaa-aika, rahat, ihmissuhteet ja mielenterveys.
Tulkaa jo järkiinne.
Miksi tehdä lapsia, jos ei ole valmis panostamaan heihin kaikin tavoin? Ajattele sitä lasta ja lopeta tuo valitus. Itsekkäästä syistä menit hänet tekemään, joten ota vastuu omista teoistasi.
Onhan harrastuksen järjestämällä seurallskin kuluja.
Tilojen ja kenttien vuokrahinnat ovat helvetin suuria.
Ammattitaitoisille ohjaajille ja valmentajille pitää maksaa kilpailukykyinen palkka.
Huomioida kannattaa sekin, että aina noista juniori harrastajista joku älykkäin, taidokkain ja osaavin, nousee tulevaisuudessa alan ammattilaiseksi.
Ap:n kantsis aatella sitäkin, kuinka lapsen / nuoren laji harrastus pitää nuoren pois, niistä muista iltamenoista.
Niistä iitamenoista joissa: vedetään tupakka tai sätkää, olutta, mennään varkaisiin liikkeisiin.
Ryöstetyään ja pahoinpidellään muita nuoria ja aikuisia.
Opetellaan käyttämään huumeita ja alkoholia, ja muuta niin, että niihin tulee riippuvaisuus.
Entä koulussa pärjääminen.
Entä lapsen ja nuoren tulevaisuus opinnoissa ja ammatin valinnassa.
Selvää on, jotta aloitus on trolli, tai hyvin lapsellisen, henkisesti kehittymättömän vanhemman sairas vuodatus.
Vierailija kirjoitti:
Lasten harrastukset on uusi uskonto ja elämän tarkoitus. Niille uhrataan vapaa-aika, rahat, ihmissuhteet ja mielenterveys.
Tulkaa jo järkiinne.
No kärsimys vanhemmillekin, kun tähän maailman vielä lapsia synnyttävät. Pitäkää nyt huoli niistä lapsistanne ja antakaa mahdollisimman hyvä elämä harrastuksineen, etteivät erehdy rikollisten teille.
Itselläni on vain yksi sisarus eli lapsia oli kaksi. Sisarukseni sai pitää kalliin urheiluharrastuksensa, vaikka vanhempien taloudellinen tilanne oli huono. Olin aina se ensimmäisenä uhrattava. En saanut harrastaa mitään, enkä saanut edes talvitakkia kun olisin sellaisen tarvinnut. Kuulemma oli liian kallis. Loputtomia kotitöitä olisi pitänyt vaan aina tehdä.
Ap:n kantis joskus miettiä, miten paljon neurologisesti sairas erityislapsi / nuori kysyy vanhempien voimia. Ja vapaa-aikaa.
Tälläistä lasta / nuorta lasta täytyy hoivata ja valvoa 7/24.
Entä huumeisiin eksynyttä nuorta?
Entä nuoret, jotka käytöksensä, kuten ryöstöjen, pahoinpitelyjen ja muun sairaan käytöksensä ovat joutuneet erilaisiin hoitopaikkoihin.
Koska jopa vanhemmat joutuvat pelkäämään nuoren käytöstä.
Ja niin edespäin.
Kaikkea tässä maailmassa ja elämässä, on joka lähtöön.
Siksi tuntuu oudolta, että joku äiti, valittaa siitä, että joutuu jotenkin. osallistumaan ja rahoittamaan:
NORMAALIN JA TERVEEN LAPSEN / NUOREN HARRASTUSTA.
Tuo osoittaa yksiokoista, itsekästä ja vahvaa kykenemättömyyttä kokonaisvaltaiseen ja monipuoliseen ajatteluun.
Eikö nuori itse voi osallistua noihin varainhankintoihin? Miksi vanhemmille on ulkoistettu joku tuotteiden myyntivastuu?
Nuo kausimaksut eivät kata välttämättä kaikkia harrastuksesta koituvia kuluja, joten sinällään ymmärrän talkoilun esimerkiksi kisatapahtumien yhteydessä. Ne kausimaksut häviäisi aika äkkiä, jos aletaan palkkaamaan esim. cateringia paikalle. Ymmärrän, että ärsyttää, mutta toisaalta voihan noista kieltäytyäkin. Urheiluseurat saa loppujen lopuksi tosi vähän julkista tukea poislukien isoimmat kaupungit ja suosituimmat lajit, eli valitettavasti se on vähän niin, että talkoilu ja varainhankinnat on ainoa mahdollisuus ylläpitää seuran toimintaa ja mahdollistaa lapsen harrastus.