Ikävöittekö te koskaan entisiä rakkauden kohteitanne/kumppaneitanne?

Ei ikävöidä. Oli ja meni jo. Yksi oli ihan kiva. Mutta vikansa kullakin.

En yhtään. Ne kaikki oli sen verran mitäänsanomattomia.

Joskus mutten erityisemmin.

Kulleja ja lihaksia on ikävä. ;P

Päädyittekö nuorena helposti bileiden jatkoilta näiden kanssa sänkyyn? 😳

En muistele, on kuollut aikaa sitten.

Jos vahingossa tulee mielen jotkut nuoruuden säädöt, lähinnä naurattaa ja hävettää. Luojan kiitos niistä jutuista ei tullut mitään!

Jos muistelen nuoruuttani, jossa hänellä oli sija. En muuten.

Yhtä entistä olen viime aikoina ikävöinyt. Meillä oli ihan järisyttävän hyvä kemia sängyssä. Muuten oli liian usein vaikeaa ja suhde lopetettiin hyvissä väleissä, välillä jutellaan puhelimessa edelleen (ihan kaverijuttuja). Olen jo pitkään ollut toisen kanssa ja suhde on muilta osin hyvä, mutta kumppanin sairaus on aihettanut sen että kohta ei kahteen vuoteen ole harrastettu seksiä. Että kyllä sitä välillä mielessä on käynyt exä...

Mä ajattelin ennen paljon kahta teinirakkauttani, mietin missä ne menee, mitä niille kuuluu. Vuosikymmenten jälkeen jouduin tekemisiin kummankin kanssa, vähän ajan välein. Hukuin edelleenkin tämän toisen silmiin, mutta huomasin, että mikäli meistä olisi tullut jotain enemmän silloin joskus, olisimme väistämättä eronneet, niin erilaisia olemme luonteeltaan. Hänen kanssaan olisi ollut mahdollista jatkaa suhdetta siitä mihin se silloin jäi, mutta itse ollessani onnellisesti naimisissa, jätin tilaisuuden käyttämättä. Toisen kanssa meille syntyi hyvä kaveruus, jota varjostaa hänen valtava ehdottomuutensa, joka olisi tehnyt myös meidän suhteesta pitkän päälle mahdottoman. 

Nyt mulla on pari teinirakasta kavereina, juuri ne rakkaimmat, ja siitä olen erittäin tyytyväinen. 

 

En, en ikinä. Oli mustasukkainen kyttääjä, harrasti henkistä, digitaalista ja seksuaalista väkivaltaa. Vihan tunne kuohahtaa jos jään muistelemaan menneitä.

Kyllä kaipaan. Vuosikymmentenkin jälkeen sydän lyö ylimääräiset lyönnit, kun nään hänet kylillä vaikkapa auton ratissa.

No en todellakaan, en ketään eksistä. Tuntuu ajatuksenakin kummalliselta ja vieraalta.

Exää ikävöin aluksi kun erosin hänestä. Oltiin 11 vuotta yhdessä ja ero oli riitaisa ja vaikea.

Mutta nykyään en enää ikävöi entisiä, nykyisen kanssa menee hyvin ja olemme todella rakastuneita <3

En ole koskaan ikävöinyt yhtään entistä kumppania henkilönä. Olen joskus ikävöinyt sitä parisuhteessa olemista, esimerkiksi sitä, kun tuli reissusta, eikä ollut pimeä koti ja tyhjä jääkaappi, vaan oli joku odottamassa. Lisäksi kaveriporukoissa ajan viettoa olen kaivannut, nämä porukat kun olivat enemmän eksien kavereita niin jäivät erojen jälkeen taakse.