Lue keskustelun säännöt.
Koska minulla oli kurjaa, niin muillakin pitää olla!
29.09.2023 |
Miksi niin monilla on tälläinen ajattelutapa? Ovatko nämä ihmiset syntyjään katkeria ja kostonhimoisia vai häviääkö empatiakyky jossain vaiheessa?
Kommentit (24)
Vierailija kirjoitti:
Vaikea sanoa mistä moinen johtuu. Kai siellä on jotain katkeruutta, traumaa tai muuten huonommuuden tunnetta verrattuna muihin. Ehkä pitäisi kysyä asiaa asia omaisilta itseltään miksi käyttäytyvät kuten käyttäytyvät. Vaikka tuskin mitään kovinkaan kummoista vastausta heiltä siihen saa.
Katkeruus tulee ainakin läpi vahvana. "MINÄKIN jouduin, ei MINULLAKAAN ollut, MINULLEKKIN olisi kelvannut". Moni varsinkin huonoista oloista noussut kokee näin. Joskus voi näkyä myös häpeäkin menneisyyttään kohtaan ja vedetään alkoholistivanhemmat tai huono asuinseutu tai piiri. Juuri ne henkilöt joilta voisi odottaa ymmärrystä ovat usein niitä kaikista pahimpia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Epäoikeudenmukaisuuden kokemus. Se on pahimmillaan vaarallista ollessaan vahvaa ja pitkäkestoista, sitä on joskus tutkittu. Ihminen voi muuttua siis ympäristölleen vaaralliseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikea sanoa mistä moinen johtuu. Kai siellä on jotain katkeruutta, traumaa tai muuten huonommuuden tunnetta verrattuna muihin. Ehkä pitäisi kysyä asiaa asia omaisilta itseltään miksi käyttäytyvät kuten käyttäytyvät. Vaikka tuskin mitään kovinkaan kummoista vastausta heiltä siihen saa.
Katkeruus tulee ainakin läpi vahvana. "MINÄKIN jouduin, ei MINULLAKAAN ollut, MINULLEKKIN olisi kelvannut". Moni varsinkin huonoista oloista noussut kokee näin. Joskus voi näkyä myös häpeäkin menneisyyttään kohtaan ja vedetään alkoholistivanhemmat tai huono asuinseutu tai piiri. Juuri ne henkilöt joilta voisi odottaa ymmärrystä ovat usein niitä kaikista pahimpia.
"Juuri ne henkilöt joilta voisi odottaa ymmärrystä ovat usein niitä kaikista pahimpia."
Ihmispsyyke ei toimi siten kuin luulet. Yleensä. Että vaikeat kokemukset tekisivät ihmisestä hyvän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikea sanoa mistä moinen johtuu. Kai siellä on jotain katkeruutta, traumaa tai muuten huonommuuden tunnetta verrattuna muihin. Ehkä pitäisi kysyä asiaa asia omaisilta itseltään miksi käyttäytyvät kuten käyttäytyvät. Vaikka tuskin mitään kovinkaan kummoista vastausta heiltä siihen saa.
Katkeruus tulee ainakin läpi vahvana. "MINÄKIN jouduin, ei MINULLAKAAN ollut, MINULLEKKIN olisi kelvannut". Moni varsinkin huonoista oloista noussut kokee näin. Joskus voi näkyä myös häpeäkin menneisyyttään kohtaan ja vedetään alkoholistivanhemmat tai huono asuinseutu tai piiri. Juuri ne henkilöt joilta voisi odottaa ymmärrystä ovat usein niitä kaikista pahimpia.
"Juuri ne henkilöt joilta voisi odottaa ymmärrystä ovat usein niitä kaikista pahimpia."
Ihmispsyyke ei toimi siten kuin luulet. Yleensä. Että vaikeat kokemukset tekisivät ihmisestä hyvän.
Ei tietenkään vaikeat kokemukset eivät tee ihmisestä hyvää. Mutta luulisi ihmisen myötätunnon heräävän, kun näkee toisen kärsivän samasta tilassa missä itse oli aiemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa mun pomolta ja äidiltä.
Kellään ei saa olla kivaa, jos ovat huonolla tuulella.
Auta armias.
Vierailija kirjoitti:
Epäoikeudenmukaisuuden kokemus. Se on pahimmillaan vaarallista ollessaan vahvaa ja pitkäkestoista, sitä on joskus tutkittu. Ihminen voi muuttua siis ympäristölleen vaaralliseksi.
Tämä. Tunnen yhden vaarallisen, joka haluaa pilata muidenkin elämän, tahallaan tai alitajuisesti, en ole vielä päässyt selville...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa mun pomolta ja äidiltä.
Kellään ei saa olla kivaa, jos ovat huonolla tuulella.
Auta armias.
Minulla oli samanlainen pomo ja äiti myös. Äksyilivät ja nalkuttivat kunnes paha olo siirtyi toiseen ja sitten uhriutuivat ja olivat huulet pyöreinä, kun sanottiin takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa mun pomolta ja äidiltä.
Kellään ei saa olla kivaa, jos ovat huonolla tuulella.
Auta armias.
Minulla oli samanlainen pomo ja äiti myös. Äksyilivät ja nalkuttivat kunnes paha olo siirtyi toiseen ja sitten uhriutuivat ja olivat huulet pyöreinä, kun sanottiin takaisin.
Sitä sanotaan valtasuhde-asemaksi. Kun ollaan rakenteellisten seikkojen perusteella niskan päällä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Narsistinen ajattelu , kun minulla on paha olla muillakin täytyy olla paha mieli. Ihminen katkeroituu jos omasta mielestään joutuu esim. olemaan huonossa liitossa. Ei uskalla lähteä pois "ei sitä niin vain lähdetä kun on lapset ym.". Sitten ollaan nyrpeitä loppuelämä ja samaa toivotaan muillekin.
"Minä poltin itseni loppuun tekemällä töitä ja opiskelemalla samaan aikaan. Koulu vei 12 vuotta, palautuminen saman ajan. Kyllä muidenkin pitää käydä sama läpi. Ei ole muuten reilua."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvissä oloissa kasvaneet taas ottavat oman tilansa niin itsestään selvänä, etteivät kykene edes ajattelemaan, että kaikilla ei ole samoja mahdollisuuksia.
Oliko tämä naamioitu kärjistys näistä: "opiskeluaikana ei ole aina kivaa, joskus joutuu miettimään mihin rahat käyttää ja vklp tekemään töitä" kommentteihin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tyypillinen suomalainen mentaliteetti. Otetaan nokkiinsa muiden asioista kun omassa elämässä ei ole mitään muuta positiivista kuin kuppa.
"Luulisi ihmisen myötätunnon heräävän, kun näkee toisen kärsivän samasta tilassa missä itse oli aiemmin."
Joillakin herää, toisilla ei tod. Mitään yleispätevää tästä asiasta on vaikea sanoa.
Minulle on tässä jo jonkin aikaa kerrottu että minulla kuuluukin olla kurjaa niin miksi minua kiinnostaisi muiden hyvinvointi? Miksi muilla olisi oikeus parempaan kuin minulla?
Vierailija kirjoitti:
Oliko tämä naamioitu kärjistys näistä: "opiskeluaikana ei ole aina kivaa, joskus joutuu miettimään mihin rahat käyttää ja vklp tekemään töitä" kommentteihin?
Minäkin kummastelin sitä, mistä nyt tarkalleen ottaen on kysymys. Päädyin samaan eli siihen, että syyllistetään entisiä opiskelijasukupolvia siitä, että nykyiselläkään ei ole helppoa ja kivaa.
Kuulun 80-luvun opiskelijoihin. Opiskelin, sain opintotukea, otin opintolainaa ja olin kaikki vapaa-aikani töissä. Hanttihommissa, kuten useimmat muutkin. Tiedettiin, että opiskeleminen ei kestä muutamaa vuotta kauempaa, ja sitten helpottaa. Ja aika matalalta tasolta aloitettiin työelämässä, vaikka maistereita oltiin.
Jep säälittäviä :DDDD
Mie oon ite huonoista oloista ja oon käyny paljon pahaa läpi elämässä mutta silti jaksan olla kaikille ystävällinen ja reilu, se kaikki paha on opettanut mut olemaan hyvä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oliko tämä naamioitu kärjistys näistä: "opiskeluaikana ei ole aina kivaa, joskus joutuu miettimään mihin rahat käyttää ja vklp tekemään töitä" kommentteihin?
Minäkin kummastelin sitä, mistä nyt tarkalleen ottaen on kysymys. Päädyin samaan eli siihen, että syyllistetään entisiä opiskelijasukupolvia siitä, että nykyiselläkään ei ole helppoa ja kivaa.
Kuulun 80-luvun opiskelijoihin. Opiskelin, sain opintotukea, otin opintolainaa ja olin kaikki vapaa-aikani töissä. Hanttihommissa, kuten useimmat muutkin. Tiedettiin, että opiskeleminen ei kestä muutamaa vuotta kauempaa, ja sitten helpottaa. Ja aika matalalta tasolta aloitettiin työelämässä, vaikka maistereita oltiin.
Kuinka paljon lainaa otit ja kaun kesti maksaa takaisin? Teitkö valmistuttuasi edes kahta työtä maksaaksesi sen pois? Haittaako se laina esim ensiasunnon ostoa?
Vaikea sanoa mistä moinen johtuu. Kai siellä on jotain katkeruutta, traumaa tai muuten huonommuuden tunnetta verrattuna muihin. Ehkä pitäisi kysyä asiaa asia omaisilta itseltään miksi käyttäytyvät kuten käyttäytyvät. Vaikka tuskin mitään kovinkaan kummoista vastausta heiltä siihen saa.