Miten kestätte työttömyyden?

Juu, ei terve mies työtä kaipaa

Olisin erittäin huolissani, jos pitäisi miettiä, miten selviää työttömyydestä. Mitäs sitten kun koittaa eläkeaika? Työtönhän sitä silloinkin on. 

Vierailija kirjoitti:

Hyväksymällä tilanteen ja tekemällä asioita. Itsellä esimerkiksi piirtäminen on halpaa, viihdyttävää ja kehittävää puuhastelua

Niinpä. Työtön ei ole sen huonompi ihmisarvoltaan kuin työssäkäyvä. Tätä yritän itselle hokea. Rahan vähyys tosin tuottaa murheita. Deittimarkkinoillekaan en oikein uskalla, kun monille se työttömyys on negatiivinen asia. Yritän keksiä kivaa tekemistä ja harrastaa säännöllisesti niin on päivisin tekemistä.  

Jos sanasta työttömyys ottaa t kirjaimen pois tulee yöttömyys. Eli päivä. Saavatko työttömät öisin nukuttua, koska tuet leikattuja ja kuulusteltu.

Vierailija kirjoitti:

Jos sanasta työttömyys ottaa t kirjaimen pois tulee yöttömyys. Eli päivä. Saavatko työttömät öisin nukuttua, koska tuet leikattuja ja kuulusteltu.

Helposti :) Ei minulta ole tukia leikattu eikä ole kuulusteltukaan kuin passia hakiessa. 

Nautin olostani työttömänä. Aina välillä työjaksoja. Inhoan kiireisiä aamuja ja ihmisiä joista en pidä, joita on töissä pakko sietää. Työttömänä vaellan metsissä, teen taidetta, luen, tapaan harvoja ystäviäni. Elän omaan rytmiini ilman kelloa.

Vierailija kirjoitti:

Olisin erittäin huolissani, jos pitäisi miettiä, miten selviää työttömyydestä. Mitäs sitten kun koittaa eläkeaika? Työtönhän sitä silloinkin on. 

Eläkeiässä vauhti nyt hidastuu luonnollisesti. Nuori, terve ja työtön ei oikein toimi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisin erittäin huolissani, jos pitäisi miettiä, miten selviää työttömyydestä. Mitäs sitten kun koittaa eläkeaika? Työtönhän sitä silloinkin on. 

Eläkeiässä vauhti nyt hidastuu luonnollisesti. Nuori, terve ja työtön ei oikein toimi.

Ei siltä vaikuta, kun tuttavapiirin eläkeläisiä seuraa. Monilla vain vauhti kiihtyy, kun kerrankin on aikaa tehdä mitä haluaa. 

t. eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisin erittäin huolissani, jos pitäisi miettiä, miten selviää työttömyydestä. Mitäs sitten kun koittaa eläkeaika? Työtönhän sitä silloinkin on. 

Eläkeiässä vauhti nyt hidastuu luonnollisesti. Nuori, terve ja työtön ei oikein toimi.

Miksi pitäisi hidastaa vauhtia? Entä miksi nuori, terve työtön ei voisi hankkia elämäänsä sisältöä kotona nyhjäämisen sijaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisin erittäin huolissani, jos pitäisi miettiä, miten selviää työttömyydestä. Mitäs sitten kun koittaa eläkeaika? Työtönhän sitä silloinkin on. 

Eläkeiässä vauhti nyt hidastuu luonnollisesti. Nuori, terve ja työtön ei oikein toimi.

Miksi ei? Eihän työttömyys tarkoita, että pitää hidastaa vauhtia tai maata vain perse homeessa kotona. 

Aluksi se oli hankalaa ja asian kanssa kipuili monella tavalla. Vuosien myötä asian oppi hyväksymään ja lopulta, kun oli ollut tarpeeksi kauan työttömänä niin työttömyys oli muuttunut normaalitilanteeksi.

Nykyään työllistyminen ja töissä käyminen tuntuvat lähes absurdeilta käsitteiltä, enkä usko, että kykenen enää ikinä työllistymään.

Olen ollut 14 vuotta työttömänä. Enää en edes halua töihin. Elämä on varsin mukavaa näinkin. Ei ainakaan tarvitse sietää huonoa työilmapiiriä, paskaa johtamista tai epämiellyttäviä työtehtäviä. Saa täyttää elämänsä niillä asioilla, joista aidosti nauttii. 

Teen pimeitä töitä sukulaisen firmassa, saan 500€/kk ylimääräistä rahaa tukien päälle niin hyvin pärjää.

Olen ollut vuorotellen töissä ja työttömänä. Töissä iso plussa on raha ja negana typerät ihmiset joiden kanssa vain on pakko tulla toimeen. Työttömänä negana on rahan puute mutta isona plussana vapaa-aika ja vapaus tehdä mitä haluaa eli liikkua luonnossa, lukea ja tavata ystäviään. Kaikessa on puolensa. Sopivassa tasapainossa työn ja työttömyyden vaihtelu olisi varmasti se ihanteellinen olotila.

Harva ihminen kuolinvuoteella katuu, että ois pitäny enemmän tehdä töitä.

En tunne syyllisyyttä siitä ettei työpaikkoja ole kaikille. Tienaisin kolme tonnia kuussa jos saisin työtä, joten on aika selvää että kävisin työssä jos pystyisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyväksymällä tilanteen ja tekemällä asioita. Itsellä esimerkiksi piirtäminen on halpaa, viihdyttävää ja kehittävää puuhastelua

Niinpä. Työtön ei ole sen huonompi ihmisarvoltaan kuin työssäkäyvä. Tätä yritän itselle hokea. Rahan vähyys tosin tuottaa murheita. Deittimarkkinoillekaan en oikein uskalla, kun monille se työttömyys on negatiivinen asia. Yritän keksiä kivaa tekemistä ja harrastaa säännöllisesti niin on päivisin tekemistä.  

Deittimarkkinoilta voi löytyä toinenkin työtön, tai joku, jolle se ei ole negatiivinen asia. Varsinkin jos löytyy samassa tilanteessa oleva, niin aikaa toisille on aivan eri tavoin kuin "normaalisti"

Käytän sen ajan mikä normaalisti menisi töiden tekoon oman yrityksen perustamiseen. Käyn luonnossa kävelemässä, harrastan liikuntaa YouTubesta, kokkailen erilaisia ruokia, harrastan käsitöitä, meditoin, luen kirjoja...

Vierailija kirjoitti:

Olisin erittäin huolissani, jos pitäisi miettiä, miten selviää työttömyydestä. Mitäs sitten kun koittaa eläkeaika? Työtönhän sitä silloinkin on. 

Ohis on aivan eri asia on työtön työllisten keskuudessa kuin eläkeläinen eläkeläisten keskuudessa.

Vierailija kirjoitti:

Ekat puolivuotta oli mukavaa, mutta sen jälkeen ollut aiva vaan vaikeampaa. Tuntuu että masennus iskee väkisinkin ja syrjäytyy ... Ei oikein jaksa enää mitään touhuta. Päivät menee kaikki samaa rataa kotona. Ei mitään elämää..

- 1,5 vuotta työttömänä

Parhaassa työiässä oleva siskonikin koki juuri näin. Alkuun oli helpottavaa saada huokaista hetki rankan työrupeaman ja työttömäksi jäännin jälkeen, mutta sitten kun ei uutta työtä alkanutkaan hakemuksista huolimatta kuulua niin kyllähän hän masentui.

Lähes 7v meni ennen kuin sai uuden työpaikan, mutta nyt on jo reilun vuoden ollut uudessa työssä ja onnellinen kun on taas päivissä rytmiä ja rahaakin tulee.