Nuoren aikuisen lapsen kuolema, kohtalotovereita

Ei, mutta halusin sanoa sinulle osanottoni. Toivottavasti löydät jotain kautta vertaistukea.

Hienoa, että kerroit missä kysymys on.

Kiitokset, pojan kuolemasta kohta kaksi vuotta ja tuntuu ettei siitä selviä. Vertaistukea pienellä paikkakunnalla hankala saada.

Mitä tapahtui?

Pojan kuolemasta aivan pian seitsemän vuotta. Kaipaan häntä niin.

Menehtyi autokolarissa.

Kannattaa hakeutua avun/vertaistuen piiriin. Löytyykö netistä mitään? Tai matkustaa isommalle paikkakunnalle?

Vierailija kirjoitti:

Kiitokset, pojan kuolemasta kohta kaksi vuotta ja tuntuu ettei siitä selviä. Vertaistukea pienellä paikkakunnalla hankala saada.

Voin vain kuvitella miten musertavaa se on. Voisiko kapy.fi tai mieli.fi sivuilta löytää vertaistukea? Olisikohan joku etäryhmä jos ei omalla paikkakunnalla ole tapaamisia? Lämmin halaus vielä.

Jep. 2 vuotta sitten. 25v

Kaipaus varmaankin kestää loppuiän💔

Lämmin osanottoni <3

Surujärjestöistä voi kysyä tukea, ja joissain seurakunnissa on sururyhmiä.

En ole menettänyt aikuista lasta vaan sisaruksen + seurannut vanhempien syvää surua vierestä surren itsekin.

Osanotto ja kovasti voimia kaikille jotka menettänyt lapsensa 💔 toivottavasti löydätte vertaistukea

Netistä ehkä, muutto ei mahdollista.

Otan osaa.Voimia Sinulle

Tyttären kuolemasta 25 vuotta. Päivä kerrallaan, aluksi se oli tunti kerrallaan.

Ainoa neuvoni on: pyri säilyttämään rytmi elämässäsi, vaikka hidas ja vaikka ainoa asia, mitä päivässäsi tekisit, olisi haudalla käynti, pidä siitä kiinni. Suru on valtava erämaa, sinne kadottaa itsensä ilman kiintopistettä.

Osanottoni

Osanotto💟

Anteeksi, ei ole tarkoitus saivarrella, mutta tarkoitatko a) nuorta aikuista, jonka lapsi on kuollut vai b) kuollut henkilö on nuori aikuinen?

Kiitokset kaikille myötätunnostaPoikani oli niin elämänmyönteinen kaveri ettei varmaan haluais että hukun suruuni. Jospa tän kanssa oppii elämään. Unohdu ei koskaan. Enkelilapseni😇

Poikani kysyi monesti ennen kuolemaansa, että tarviiko hänen huolestua minusta. Vastasin aina, että ei tarvitse. Yritän mennä eteenpäin, ettei tarvis huolestua vieläkään.

( heikkoa tämä on välillä ollut.)