Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Vaikea tuttavuussuhde - neuvoja?

Vierailija
23.09.2023 |

Olen jotenkin jämähtänyt tuttavaksi henkilön kanssa, jonka seurasta en kuitenkaan taida ihan oikeasti pitää. Tuntuu vain vaikealta laittaa kokonaan välejä poikki kun olemme tunteneet niin pitkään ja toinen on joillain tavoilla ihan mukava sekä ollut osa elämääni niin pitkään. Kuitenkin joka kerta kun tapaamme niin en pidä juurikaan hänen seurastaan. Tämän lisäksi kuviossa on se, että toinen painostaa minua jatkuvasti tapaamisiin ja sitten suuttuu jos kieltäydyn.

Mitä tässä nyt kannattaisi tehdä? Olen yrittänyt epäsuoran kohteliaasti antaa ymmärtää, etten juurikaan haluaisi tavata, josta hän on sitten loukkaantunut ja suuttunut. Mutta en kuitenkaan tosiaan haluaisi kokonaan laittaa välejä poikki suoraan sanomalla, joka taas johtaa siihen, että hän jatkuvasti kyselee tapaamisia ja sitten loukkaantuu ja suuttuu kun kieltäydyn. Kai sitä toivoisi, että toinen ymmärtäisi ilman suoraan sanomistakin. Tuntuu myös vaikealta puhua suoraan, hän kun on henkilönä melko vaikea ja vaativa ja suoraan sanoen vähän pelkään hänen suuttumisiaan. Asumme vielä sen verran lähekkäin että tulemme tavanneeksi melko usein ihan sattumalta, jolloin aina tulee puheeksi tapaaminen.

Joten pitääkö minun vain kestää hänen jatkuva painostuksensa ja loukkaantumisensa ja suuttumisensa? Jos sanoisin jotain suoraan niin olisi entistä vaivaannuttavampaa sitten tavata häntä sattumalta.

Kommentit (4)

Vierailija
1/4 |
23.09.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itsellänikin on tällaisia tuttavia.. En vain sitkeästi näe heitä. Jätän jopa vastaamatta välillä viesteihin, "hups unohdin on ollut kiirettä." En itse ehdota tapaamisia. Eikä minulle koskaan sovi kun he ehdottavat.

Kun näemme sattumalta olen ihan mukava. Mutta yritän liueta suht nopeasti aina paikalta enkä jää pidemmäksi juttelemaan.

Vierailija
2/4 |
23.09.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Itsellänikin on tällaisia tuttavia.. En vain sitkeästi näe heitä. Jätän jopa vastaamatta välillä viesteihin, "hups unohdin on ollut kiirettä." En itse ehdota tapaamisia. Eikä minulle koskaan sovi kun he ehdottavat.

Kun näemme sattumalta olen ihan mukava. Mutta yritän liueta suht nopeasti aina paikalta enkä jää pidemmäksi juttelemaan.

Juuri noin itsekin toimin mutta se ei tunnu toimivan, koska tuo toinen henkilö ilmaisee aina tavatessamme, miten loukkaantunut ja suuttunut on minulle. Pelkään jo noita satunnaisia tapaamisia koska ne ovat aina niin ikäviä ja ryhtyy jo suututtamaan, että joudun kuuntelemaan tuota jatkuvaa painostusta, loukkaantumista ja suuttumista. Eihän minulla ole mitään velvollisuutta olla hänen kaverinsa! 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/4 |
23.09.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hymyile ja ole kohtelias kun tapaatte mutta kieltäydy vain tapaamisista. Ei kai tuossa muuta voi tehdä.

Vierailija
4/4 |
23.09.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

up

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän kolme kahdeksan