Apua! Lapset herättävät toisensa
Moi kaikki,
Tarvisin hyviä vinkkejä seuraavanlaiseen ongelmatilanteeseen:
Meillä on 1v10kk ja 2kk ikäiset tytöt. Nukumme samassa huoneessa kaikki, esikoinen pinnasängyssä ja vauva meidän keskellä.
Kun tyttöjä pannaan nukkumaan, herättävät toisensa: jompikumpi huutaa " aina" . Tänään on 1,5 h ollut samaa rumbaa. Tätä herättämistä on tapahtunut varmaan kolme viikkoa putkeen, ensin vauva herätti aina esikoisen ja nyt esikoinen vauvan.
Ongelmana on nyt etenkin se, että esikoinen alkaa huutaa " kakkahätää" samalla sekunnilla kun lähden huoneesta vauvaa nukuttamasta. Itkee ja huutaa niin, että vauva herää. Kakka on tänään tullut jo aiemmin... usein hänellä tulee kyllä kakka sängyssä ja on yritetty opettaa häntä pottailemaan, mutta huutelu on suurelta osin ihan huomionkipeyttä, vänkää potalle eikä siellä mitään tule, ei edes malttaisi istua. Tänään kolme kertaa on vauva nukahtanut ja kolme kertaa herännyt kun esikoinen alkanut huutaa.
Vauvalla taas on ollut nukahtaminen vaikeaa: hän alkaa aina itkeä nukkumaanmennessä, riippumatta syöttöasennosta, paikasta tai kellonajasta. Joskus siitä on alkanut neljänkin tunnin itku vuoroin molemmille tytöille. Emme ole mihinkään muuhun pystyneet tuota vauvan itkua yhdistämään kuin nukkumaanmenoon. Siksi rupesimme tyttöjä nukuttamaan yhtaikaa noin 1vko sitten, mutta nyt tämä esikoisen " kakkahätä" on tullut ongelmaksi.
Eli vauvaa ei voi nukuttaa muualle tai myöhemmin kuin esikoista, koska herättää silloin itkulla tämän esikoisen. Ja esikoista ei tietenkään voi nukuttaa muualle. Ei myöskään oikein onnistu siirtää kumpaakaan pysyvästi toiseen huoneeseen nukkumaan, koska meillä on pieni asunto ja työhuonetta tarvitsemme aina iltaisin.
En myöskään haluaisi totuttaa esikoista (taas) siihen, että olen makuuhuoneessa nukkuvan vauvan kanssa kunnes esikoinenkin nukahtaa... sitä tehtiin joskus esikoisen ollessa noin 1v ja se oli aika tylsää jos nukahtaminen kesti.
Onko jollain vastaavasta kokemusta? Miten selvisitte?
Onko joku vaihtoehto vielä mitä en näe?
Toistaiseksi on vaan yritetty " siedätyshoitoa" esikoiselle, mutta ei se nyt ainakaan parin päivän aikana ole tuntunut auttavan. Pelkään että repeääkö nämä illat/yöt ihan mahdottomiksi. Nytkin kuitenkin kello jo 22 ja molemmat lapset valvovat, vaikka klo 20 rupesin vauvaa nukuttamaan ja ennen klo 21 esikoinen tuli sänkyyn.
Toivottavasti löytyy jotain hyviä vinkkejä...
Coe + tytöt 03/05 ja 10/06
Kommentit (8)
teillä on vauva kuitenkin vielä niin kovin pieni ettei varmaan oikein ole vielä rytmiä ja nukkumaanmenoaika vaihtelee? Eikö mitenkään onnistu vauvan nukuttaminen eri huoneessa? Itse en antaisi esikoisen unien häiriintyä jos vain suinkin mahdollista. Itse en myöskään tuon (vauvan) ikäistä sen kummemmin nukuttanut vaan vauva nukahti kun nukahti, yleensä 23.00 kieppeillä.
Meillä lapsilla on ikäeroa 1v7kk. Vauvaa alettiin nukuttamaan samaan huoneeseen esikoisen kanssa vasta puolen vuoden iässä kun nukkumaanmenoaika molemmilla vakiintui iltakahdeksan aikoihin. Lapset ovat tottuneet toistensa ääniin eivätkä heräile helposti. Kaikki meni yllättävän helposti.
Neuvoa en osaa sen kummemmin mutta itse pidin tärkeänä sitä ettei esikoisen maailma muutu liikoja kun vauva tuli taloon ja koitimme järjestää niin että hän saa nukuttua hyvät yöunet vaikka me muut emme aina niin kovin hyvin nukkuneetkaan kun vauva heräili alkuunsa monta kertaa yössä.
tsemppiä!
Mulla jotenkin vähän töksähti korvaan tuo ' huuti toisensa uneen' . Lapsesi ovat kuitenkin kovin pieniä. En antaisi tuon ikäisten huutaa vaan menisin kyllä katsomaan mikä on vialla ja hoitamaan heti saman tien. Esikoinenkin kyllä varmaan keksii kaikenlaista kun vauva tulee taloon mutta silti (ja ehkä senkin takia) en jättäisi häntä huutamaan. Alku on hankalaa kaikille osapuolille kun vauva tulee taloon mutta esikoinen tarvitsee sen takia vähän ylimääräistä hoivaa ja huolenpitoa. Ja mielestäni noin pientä vauvaa ei koskaan tulisi huudattaa vaan ottaa heti syliin.
Vähän pahalta kuulostaa että olet itse koneella ja lapset huutavat.
Meilläkin oli pieni asunto kakkosen synnyttyä, esikoistyttö oli reilun vuoden vanha ja kaikki nukuttiin samassa huoneessa. Ainoa meillä ehdottomasti toimimattomin konsti oli tuo yhdessä nukuttaminen, sillä esikoinen ei lainkaan tykänyt, että vauva sai aina lähipaikan äidin tissillä ja hän itse joutui nukahtamaan itsekseen. Olisiko tämä se syy esikoisenne huomionhakuun? Muulloin pieni esikoinen ei osannut olla mustasukkainen, mutta tämä nukuttaminen ainoa vaikea paikka.
Mekään emme lähteneet muuttamaan mitään esikoistytön tutuissa nukkumaanmenokuvioissa vaan toimivat systeemit saatiin vauvan kautta. Me nukutimme hänet alkuun vaununkoppaan olohuoneessa, josta nostin hänet ekalle syötölle viereeni eskoisen jo nukkuessa. Myöhemmin vauvan vähän kasvettua hankimme Amazonas Koalan, jossa hän keikkui uneen. Siitä kasvettuaan ostimme vielä isomman Chicon, joka on edelleen tyttöjen käytössä. Pienissä tiloissa tällainen ratkaisu on kätevä, koska maton saa aina pois tieltä, kun sitä ei tarvitse.
Vauvan itkuun en kyllä osaa vinkkejä antaa, mutta sen muistan, että melko pian meillä esikoistyttö tottui vauvan ääniin eikä enää niihin herännyt. Minä kuitenkin muistan aina pelänneeni, että esikoinen herää, vaikka yleensä alkuyöstä nukkuikin sikeästi.
Nukkumisasioissa meillä on monta kertaa menty siitä, missä aita on matalin, sillä nukahtamisen venyminen kostautuu yleensä seuraavan päivän väsymyksenä ja kiukkuiluina. Pääasia, että nukkuvat, vaikka se vähän säätämistä vaatiikin. Tarkoitan tällä sitä, että monet ajattelevat vauvan oppivan nukkumaan aina niin tai noin eikä sitten enää myöhemmin osaakaan nukkua näin tai päin, jos ei heti laitokselta asti tee samalla lailla ;)
Toivotaan tilanteen menevän teilläkin nopeaan ohi!
Minun lapset on 03/05 ja 07/06, joten samassa tilanteessa olin ja olen oikeastaan vieläkin. Meillä esikoinen haki huomiota juuri samoin ja pidin vaan tiukkaan kiinni samoista rutiineista kuin ennenkin. Esikoisen temppuilut oli selvää huomionhakua ja pikku hiljaa on alkanut oppia että mitään palvelua ei enää nukkumaanmenon jälkeen saa! Yhdessä vaiheessa juttelin isomman kanssa vauvan itkusta ja kerroin, että sinun ei siitä tarvitse välittää....mene ja tiedä auttoiko jaymmärsikö mitään, mutta pikku hiljaa ei enää välittänyt vauvan huutamisesta ja nykyään (ehkä kuukauden) nukahtaa omaan sänkyyn, vaikka vauva saattaa karjua vierellä. Vauva taasen ajan myötä on oppinut myös nukahtamaan nopeammin, koska pysyn vieressä sitkeästi vaikka esikoinen melskaisi. Eli neuvoisin, että päätä miten toimit ja toimi joka ilta samalla lailla. Todennäköisesti lapset tottuu toisiin tai tyytyvät kohtaloonsa;) Vauvasi on kuitenkin niin pieni vielä, että uniasiat varmasti paranevat tai ainakin saattavat parantua ajanmyötä. Toi vaihe on tosiaan raskasta muutenkin, mutta yritä pitää pää kylmänä.
Esikoinen oli 1v5kk, kun pikkusisko syntyi ja samassa huoneessa kaikki nukuttiin. Aluksi esikoinen heräsi vauvan itkuun ja usein alkoi itkeä itsekkin, josta vauva taas sai lisää vettä myllyyn... Rupesin nukuttamaan vauvaa olohuoneessa ja kun nukahti, laitoin nukkumaan vaunujen kovaan kantokoppaan. Kun esikoinen oli nukahtanut, kannoin nukkuvan vauvan koppineen päivineen joko pinnasänkyyn, tai meidän sänkyyn (oli leveä parisänky, hyvin mahtui koppakin sinne).
Olohuone oli pimeä, enkä enää vauvalle jutellut, niin äkkiä oppi, että nukkumaanhan tässä ollaan rupeamassa. Itsekkin sain katsoa telkkaria iltatankkauksen ajan :p
Reilun puolenvuoden iässä ruvettiin nukuttamaan samaan huoneeseen illalla, kun nukkumaanmeno oli vauvallekkin jo rutinoitunut ja kävi suht helposti.
Sama koppasysteemi on ollut kun kolmas syntyi (ikäeroa kakkoseen 2v2kk) vaikka kakkonen ei mihinkään herännytkään.
Samoin nyt kun neljäs syntyi (taas ikäeroa 2v2kk) nukutan vauvan pimeässä olohuoneessa ja laitan kantokoppaan nukkumaan. Kun makuuhuoneessa viimeinenkin unilaulu hiljenee, niin kannan vauvan makuuhuoneeseen. Yöllä ei sisarukset vauvan huutoon herää, vaikka olosuhteiden pakosta joutuu kaikki neljä lasta nyt nukkumaan meidän makuuhuoneessa.
Kun olen koittanut makkarissa nukuttaa vauvaa, niin kummasti aina jollain on äidille juuri silloin asiaa... Kun en ole siellä, ei ole asiaakaan ollut :)
Voimia, tilanteenne kuulostaa kyllä uuvuttavalta!
Olen nyt just kiireessä, joten ehdin vain silmäillä läpi ja luen myöhemmin tarkemmin - mutta tosi kiva että olette viitsineet vastata :) Arvelinkin, etten ole ainoa jolla on ollut sama tilanne.
Tuo keskustelu isomman kanssa sattui silmään, sitä en ollutkaan hoksannut kokeilla vaikka muuten kyllä selitän aika tarkkaan kaiken mitä tapahtuu. Se pitää ainakin tehdä.
Tuo vauvan nukuttaminen kantokoppaan oli meilläkin jossain vaiheessa toiminnassa, mutta nyt tyttö herää aina kun lasken sylistä. " Nukuttamisella" tarkoitin siis syöttämistä sängyssä, en mitään ihmeempiä. Tuo iltasyöttö vaan kestää tosi pitkään ja vauva rauhoittuu sinä aikana. Hän onkin erilainen kuin siskonsa, sisko tosiaan tähän ikään vielä nukahti minne sattuu ja miten sattuu, mutta tällä kakkosella siis tuohon nukkumaanmenoon on liittynyt se selittämätön itkeskely. Monta kertaa on koitettu nukuttaa olkkariin syliin tai muuta, mutta aina herää kun viedään makkariin ja alkaa itkeä, ja sitten isompi myös... :/ Tämä että esikoinen herättää vauvan on kuitenkin helpompi (kuten joku sanoi myös), kun vauva nukahtaa aika äkkiä takaisin oltuaan " horroksessa" .
Mutta etenkin piti sanoa TILLINÄIDILLE että älä huoli, suutuspäissäni minä väitin että huutivat uneen toisensa, olisi pitänyt laittaa se lainausmerkkeihin kun ei niin siis tosiaankaan käynyt. En minä missään nimessä näin pienen vauvan anna itkeä, nukahtaessa tai muutenkaan. Tarkoitin sanoessani että vauva ei tänään itkeskellyt nukkumaanmennessäkään, en että vauva yleensä itkisi itsensä uneen... :o Se mitä tuossa illalla tapahtui oli siis että esikoinen huuteli " kakkahätää" neljättäköhänkertaaseoli, vauva heräsi siihen, sitten esikoisen huutelu vaimeni ja ilmeisesti molemmat rauhoittivat toisensa tasaisella hengityksellä, koska nukahtivat siellä keskenään. Ei täällä siis mitään katastrofihuutoja ollut :) Tuo " siedätyshoito" on ollut sitä että esikoinen huutelee (tai siis komentaa, ei hänellä mitään hätää ole vaan esim. heittelee tuttejaan sängystä ja huutaa sitten niiden perään) ja vauva on vieressä, jotta tottuisi nukahtamaan vaikka toinen itkee. Esikoinen on pari kertaa niin tehnyt kun vauva on itkenyt noita nukkumaanmenoitkujaan.
Mutta siis kiitos vastauksista, luen ne vielä uudemman kerran myöhemmin. Ennen tätä iltaa ainakin...!
Coe
Coe, luulen tietäväni mitä tarkoitat tuolla nukkumaitkeskelyllä. Meillä molemmat tehneet siten, esikoisen kanssa vaan ei tajuttu että se oli silkkaa yliväsymystä mitä huusi / sitä ettei osannut nukahtaa ilman itkua. Nyt toinen lapsemme, 1 kk, osoittaa aivan samoja elkeitä. Päivällä välillä, mutta nyt jo useampana iltana alkaa tissillä riuhtomaan hermostuksissaan ja lopulta itkemäänkin. Mä olen ratkaissut asian sitten, että otan pois tissiltä (kun mahdoton imettää kun riuhtoo ja nyhtää vaan itkua tuherrellen eikä siis itsekään halua siinä sitten olla) ja otan syliin tutti suussa ja heijaan kunnes rauhoittuu/nukahtaa. Siitä kannan sänkyyn n. 20 min pästä, ja tissitän rauhoittuneena vielä sängyssä jos havahtuu.
En tiedä ihan tarkkaan mitä tämä " oireilu" on, mutta luulen melkovarmasti että sitä väsymystä. Koska toistuu tosiaan myös päivällä joskus, kun hän ollut jo tunnin hereillä ja silmä luppasee.
Esikoisen kanssa meillä tuossa iässä kuin sinun esikoisesi, ja vähän myöhemminkin, testailtiin aina välillä, että miten paljon palveluja sänkyyn voi lisätä. Esim. juuri tuo kakkahätä iskee sängyssä oli yhteen aikaan in (mitään ei oikeasti tullut), samalla myös vettä, yksi hali, pusu, uusi vaippa koska pissa, jne. Siihen ei tosiaan auttanut kuin tiukka linja. Muutaman illan jaksoi vielä yrittää mutta nopeasti totesi ettei onnistu. No, tällä hetkellä vähän lipsuttu taas linjasta ja tulee " ylimääräistä" pusua, halia ja yhden kerran vielä -vettä... :)
Voisiko toimia teillä tämä, eli vauvan syöttö ja rauhoittelu hämärässä olohuoneessa, josta sitten sänkyyn.
Tänään kaksikko sitten huuti toisensa uneen samaan aikaan kun kirjoitin viestiä, heh. Vaikenivat, eka kerran kun katsoin niin olivat hereillä mutta kun myöhemmin menin niin molemmat nukkuivat. Tai siis vauva ei siellä tänään itkenyt vaan esikoinen huuti " kakkahätäänsä" (ja maitoa ja mitä muuta nyt keksikään), mutta ilmeisesti vauva sitten oli nukahtanut esikoisen rauhoituttua. Ehkäpä se siedätyshoito toimisi pidemmän päälle.
Coe