Järkytys kun turvaverkko, jonka luulin olevan, ei kannattelekaan

No niin, varmaan triggeröi taas paljon ihmisiä, joilla turvaverkkoa ei ole. Ei ole minullakaan, sukulaiset asuvat satojen kilometrien päässä, mutta nyt kun tuli ero ja minulla on pieni lapsi ja vietän aikaa isovanhempien kanssa matkalla, olen järkytyksekseni huomannut että edes tämä näennäinen turvaverkko ei kestä yhtään mitään. Kaikki, siis aivan kaikki pitää matkallakin hoitaa yksin ja apuja ei isovanhemmilta heru, vaikka mitään syytä haluttomuudelleen auttaa he eivät voi osoittaa. "Itsepähän läksin", vai mitä? Miksi tämä on tämmöistä? On oikeasti aika järkytys huomata, että elämän kriiseissä, mahdollisuuksista huolimatta, halua auttaa ei ole "läheisillä".