Miksi erityisesti naisia soimataan sinkkuudesta?

Kuka soimaa?

No kun naisten pitäisi aina olla muiden - etenkin miesten - käytettävissä ja elää vain muiden ihmisten kautta. Siksi sinkkunainen ärsyttää niin monia eikä läheskään aina miehiä, vaan nimenomaan itse parisuhteessa olevia naisia. Onneksi asenteet ovat muuttuneet paljon vielä vuosituhannen alkuun verrattuna ja varmasti muuttuvat edelleen. Naisella on ihmisarvo ihan omana itsenään.

miten niin?

Vierailija kirjoitti:

No kun naisten pitäisi aina olla muiden - etenkin miesten - käytettävissä ja elää vain muiden ihmisten kautta. Siksi sinkkunainen ärsyttää niin monia eikä läheskään aina miehiä, vaan nimenomaan itse parisuhteessa olevia naisia. Onneksi asenteet ovat muuttuneet paljon vielä vuosituhannen alkuun verrattuna ja varmasti muuttuvat edelleen. Naisella on ihmisarvo ihan omana itsenään.

Kyllä tuo on ihan totta, varsinkin jos nainen on alle 45 vuotias. Jopa ukkomiehet odottavat, että sinkkunainen on 'käytettävissä' ja että häneen saa mennä koskemaan tuosta noin vaan. Jos nainen kieltäytyy, sitten puhutaan, että nainen on epänormaali. Sinkkunainen saa helposti halventavia nimittelyjä ilman omaa syytään.

Ukkomiesten asenteen takia rouvat ovat mustasukkaisia, vaikka tilanne ei olisi sinkkunaisen syytä ollenkaan. Sinkkunainen ei saisi edes tervehtiä miespuolista naapuria tai työkaveria, kun on jo epäilyksen alainen.

Tätä varsinkin pienillä paikkakunnilla tapahtuu, isoissa kaupungeissa ei kytätä niin paljon, eikä tiedetä kuka on sinkku, paitsi ehkä lähinaapurit.

Kun nainen vanhenee, saa olla enemmän rauhassa, vaikka elää yksin. Kun ei ole enää puoleensavetävä.

Nii -in? Paljon näkee otsikoita, että "naisille ei kelpaa ketään". Itselleni kyllä kelpaa, kun löytyy sopiva ihminen. Nyt tapailen, mutta olin pitkään sinkku. En vaan halua ketä tahansa tai ihmistä joka ei vedä puoleensa. Lisäksi: olen korkeastikoulutettu, urheilen, lapseton ja hyvässä toimihenkilötyössä. Toivon mieheltä suurinpiirtein samoja asioita. 

Nämä eivät ole kohtuuttomia vaatimuksia. Lisäksi treffailu-sovelluksissa on tarjolla aivan ääretön määrä sontaa: spurguja, yh-isiä, pettäjiä, playereita, mielenterveysongelmaisia..

Tällaisille viittaan kintaalla ihan mielellään. Miksi pitäisi sellainen ottaa edes? Ei pidä, vaan ihan tavallinen mies, jolla asiat hyvin ja josta olen itse kiinnostunut. 

Normaalia haluta sellaista kumppania. 

Naisen todellakin tulee varoa enemmän kumppanivalintaa, kuin miehen. Ainakin tietyiltä osin. 

Tottakai naiset menevät yli seuraavissa asioissa: halutaan sugardaddya, halutaan hienoja dinnereitä, laukkuja ja matkoja. Kun se, mistä elämä kiikastaa on enemmänkin: arki. Miettikää mimmit, jos teidän pitäisi tarjota tuo kaikki omasta pussista miehelle? Onko reilua. Ei voi olla miehen valinta kiinni vain rahasta ja mitä hän on valmis teihin kuluttamaan. Naisellakin tulee olla oma työ, jossa hän kantaa kortensa kekoon yhteisestä taloudesta ja eritoten omasta tulevaisuudestaan, uran luomisesta ja  cv:nsä karttumisesta. Aika moni näistä wannabe kardashian sugar babyistä ei tajua, että omalla työllään kannattaisi kartuttaa sitä eläkettä.

Sitä ei avioerossa saa, jos maannut miehen rahoilla sohvalla.

Aina tuo tappaminen ja pahoinpitely.

Ihan mielenkiinnosta, löytyykö tuosta jotain numeroita kuinka yleistä tuo on?

Onko se nyt sitten ainoa syy vältellä suhteita?

Yhteiskunta/ yhteisöt on aina katsoneet omistavansa naisten lisääntymispotentiaalin. Se on koko ryhmän säilymisen edellytys. Näkyy naisten seksuaalisuuden kontrolloimisena kaikkialla maailmassa. Myös Suomessa, vaikka kauhistelemme vain muiden kulttuurien kontrolloimisyrkimyksiä.

Tuo soimaaminen sinkuudesta ärsyttää. Kun olin päässyt eroon 20v. perhehelvetistä, alkoi äitini soimata sinkkuudesta. Se on joku 40-luvulla syntyneiden pakkomielle? Sinkkuus on minulle parasta aikaa. Pitääkö naisella olla mies puuttumassa hänen asioihin? Tälläkin hetkellä seinänaapuria ja alakertaa kuuntelen. Mies huorittelee ja hakkaa naista, sekä rajoittaa kaikessa. Suomalainen ja muunlainen mies on aivan yhtä huono vaihtoehto, kokemuksesta voin sanoa.

Vierailija kirjoitti:

Nii -in? Paljon näkee otsikoita, että "naisille ei kelpaa ketään". Itselleni kyllä kelpaa, kun löytyy sopiva ihminen. Nyt tapailen, mutta olin pitkään sinkku. En vaan halua ketä tahansa tai ihmistä joka ei vedä puoleensa. Lisäksi: olen korkeastikoulutettu, urheilen, lapseton ja hyvässä toimihenkilötyössä. Toivon mieheltä suurinpiirtein samoja asioita. 

Nämä eivät ole kohtuuttomia vaatimuksia. Lisäksi treffailu-sovelluksissa on tarjolla aivan ääretön määrä sontaa: spurguja, yh-isiä, pettäjiä, playereita, mielenterveysongelmaisia..

Tällaisille viittaan kintaalla ihan mielellään. Miksi pitäisi sellainen ottaa edes? Ei pidä, vaan ihan tavallinen mies, jolla asiat hyvin ja josta olen itse kiinnostunut. 

Normaalia haluta sellaista kumppania. 

Naisen todellakin tulee varoa enemmän kumppanivalintaa, kuin miehen. Ainakin tietyiltä osin. 

Tottakai naiset menevät yli seuraavissa asioissa: halutaan sugardaddya, halutaan hienoja dinnereitä, laukkuja ja matkoja. Kun se, mistä elämä kiikastaa on enemmänkin: arki. Miettikää mimmit, jos teidän pitäisi tarjota tuo kaikki omasta pussista miehelle? Onko reilua. Ei voi olla miehen valinta kiinni vain rahasta ja mitä hän on valmis teihin kuluttamaan. Naisellakin tulee olla oma työ, jossa hän kantaa kortensa kekoon yhteisestä taloudesta ja eritoten omasta tulevaisuudestaan, uran luomisesta ja  cv:nsä karttumisesta. Aika moni näistä wannabe kardashian sugar babyistä ei tajua, että omalla työllään kannattaisi kartuttaa sitä eläkettä.

Sitä ei avioerossa saa, jos maannut miehen rahoilla sohvalla.

Alapukun sait tekstin alaosaan:

Naisen omalla rahalla ei pelkästään pidetä yhteiskunnan rattaita pyörimässä vaan se tuo vapauden ja riippumattomuuden.

Sen lauluja laulat kenen leipää syöt.