Olin lihavuusleikkauksessa (bmi 45) ja nyt sen jälkeen kaveri ehdottelee jatkuvasti ruokatreffejä ja tuo meille ruokaa yllätyksenä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä pudotin painoa melkein 20 kg ja vierailin kaverin kotikaupungissa niin ei keksinyt muuta ruokapaikkaa kun Rax.

Ei raxissa tai muissa buffeteissa tarvitse syödä niin että napa siukuu. Keskittyy salaattipöytään ja keittoon.

Samaa mietin. Eli menin Raxiin joskus juuri siellä olevien salaattien ja tykötarpeiden takia. En ottanut mitään pizzapaloja, limuja juomiseksi, jätskiä jälkkäriksi vaan salaattia ja vettä.

Eihän kukaan ap:n kitaan mitään ole tunkemassa, vaan ap tunkee ruuat itse läpeensä.

Minä myös tykkäsin ennen Racin salaateista. Kävin muutama vuosi sitten viimeksi ja oli mielestäni muuttunut niin, että en ole enää käynyt. Mutta en miellä Raxia mitenkään huonoksi vaihtoehdoksi, sitä pitsaakin kun voi ottaa halutessaan vain vähän salaatin ohella. Pitäisi melkein mennäkin taas testaamaan.

Vierailija kirjoitti:

Tunnen kolme ihmistä, jotka ovat olleet lihavuuslekkauksessa. Jokainen on lihonut takaisin. 

Minä tiedän kaksi ja he olivat nuoria, toinenkin oli leikkauksen aikana ehkä 35 vuotias. Hän sai painoa kivasti alas leikkauksen jälkeen ja oli oikein tekeväinen ja meneväinen nainen, mutta sitten lerpahti ja nyt hän on entistä ehompi. Toinen oli jo viidenkympin lähellä iältään ja hän sanoi heti leikkauksen jälkeen, että ei ole ajatellut muuttaa tapojaan. Hän turposi nopeasti entisiin mittoihin ja pysyi niissä kuolemaansa asti.

Aloittaja on 100 varmaan nainen.

Nainen on aina naiselle susi. Kaverin onnistuminen on AINA tyttökaverilta pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä pudotin painoa melkein 20 kg ja vierailin kaverin kotikaupungissa niin ei keksinyt muuta ruokapaikkaa kun Rax.

Ei raxissa tai muissa buffeteissa tarvitse syödä niin että napa siukuu. Keskittyy salaattipöytään ja keittoon.

Samaa mietin. Eli menin Raxiin joskus juuri siellä olevien salaattien ja tykötarpeiden takia. En ottanut mitään pizzapaloja, limuja juomiseksi, jätskiä jälkkäriksi vaan salaattia ja vettä.

Eihän kukaan ap:n kitaan mitään ole tunkemassa, vaan ap tunkee ruuat itse läpeensä.

Tämähän se on, ap lipettaa nyt vain myiden syyttelemisen ja katsoo ihan itse mitä syö. Ruokabuffetista saa aivan takuulla mahtavia kevyitä ja terveellisiä herkkuja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä pudotin painoa melkein 20 kg ja vierailin kaverin kotikaupungissa niin ei keksinyt muuta ruokapaikkaa kun Rax.

Ei raxissa tai muissa buffeteissa tarvitse syödä niin että napa siukuu. Keskittyy salaattipöytään ja keittoon.

Näin on. Mulle valkeni tämä, outoa kyllä, luksusristeilyllä, missä oli aina ne buffetit tarjolla ja koko ajan olisi voinut syödä niin että napa siukuu.

Siinä ylenpalttisuudessa tajusin, että hetkinen,  minähän voin täältä suupala kerrallaan valita, mitä otan. Tämä ei ole viimeinen ateria, jonka tulen koskaan syömään. Buffetissa voi syödä fiksusti, ja voipa kaiken päälle ottaa yhden pizzapalan ja pienen palan jälkiruokaleivostakin.

Tajunta räjähti. :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä pudotin painoa melkein 20 kg ja vierailin kaverin kotikaupungissa niin ei keksinyt muuta ruokapaikkaa kun Rax.

Ei raxissa tai muissa buffeteissa tarvitse syödä niin että napa siukuu. Keskittyy salaattipöytään ja keittoon.

Samaa mietin. Eli menin Raxiin joskus juuri siellä olevien salaattien ja tykötarpeiden takia. En ottanut mitään pizzapaloja, limuja juomiseksi, jätskiä jälkkäriksi vaan salaattia ja vettä.

Eihän kukaan ap:n kitaan mitään ole tunkemassa, vaan ap tunkee ruuat itse läpeensä.

Tämähän se on, ap lipettaa nyt vain myiden syyttelemisen ja katsoo ihan itse mitä syö. Ruokabuffetista saa aivan takuulla mahtavia kevyitä ja terveellisiä herkkuja.

On niissä yleensä ihan OK salaattipöytä. Raxissa ainakin on ihan kelvollinen, ja keitto tarjolla.

Vierailija kirjoitti:

Aloittaja on 100 varmaan nainen.

Nainen on aina naiselle susi. Kaverin onnistuminen on AINA tyttökaverilta pois.

Mikä ihmeen onnistuminen? Mielestäni läskileikkaus ei ole onnistumista ja jos kuvittelet, että siinä vedettäisiin vaikka 150 kiloiselta massaa pois vaikka puolet, niin erehdyt totisesti. :-D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voiko lihavuusleikkaus olla pidemmän päälle terveellistä, jos ruoka ei imeydy normaalisti?  Joutuu kuitenkin miettimään kauhean tarkasti miten syö, niin eikö olisi järkevämpää alkaa miettiä niitä syömisiään niin, ettei tarvitsisi mennä leikkaukseen?  Ei vaan osta liikaa ruokaa, ja jos jotakin on kaapissa, niin ei syö.  Ei kai sitä kukaan vängällä ole tunkemassa kurkusta alas.

Miksei imeytyisi. Ei minulla ohitettu suolta.

Mutta jos pudotettavaa on 60 kiloa ja tiedossa sellaiset 5-6 vuotta 10001200 kalorin dieettiä niin, kuinka realistista se sitten on?

Painoa pudottaneena tietää, ettei kerta kaikkiaan enää koskaan voi palata siihen, että joka päivä syö mitä haluaa ja niin paljon kuin jaksaa.  Tämä fakta pitäisi opettaa jo koulussa, ettei päästäisi alunperinkään lihomaan, mutta nykyään on menty päinvastoin siihen, ettei syömisestä saa puhua, ettei kukaan vain sairastu sen takia anorexiaan.

Kai nyt jokainen tuon verran ymmärtää itsekin. Jotenkin jopa ärsytyksen lisään myös huvittaa, että ylemmyydentuntoiset hoikat luulevat, että lihominen edellyttää kaksin käsin mässäilyä. Ehkä sairaalloinen lihavuus kyllä, mutta lievää ylipainoa saa ylläpidettyä mainiosti syömällä vain aina vähän liian ison annoksen sitä ihan normaalia kotiruokaa. Monella naisella perusaineenvaihdunta on niin pieni, että normaalipainossa pysyäkseen saa todella miettiä jokaista ateriaa tarkalleen. Ei tarvita välttämättä yhtään mitään makeaa tai alkoholia tippaakaan, ei välipaloja tai jatkuvaa jääkaapilla ravaamista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voiko lihavuusleikkaus olla pidemmän päälle terveellistä, jos ruoka ei imeydy normaalisti?  Joutuu kuitenkin miettimään kauhean tarkasti miten syö, niin eikö olisi järkevämpää alkaa miettiä niitä syömisiään niin, ettei tarvitsisi mennä leikkaukseen?  Ei vaan osta liikaa ruokaa, ja jos jotakin on kaapissa, niin ei syö.  Ei kai sitä kukaan vängällä ole tunkemassa kurkusta alas.

Miksei imeytyisi. Ei minulla ohitettu suolta.

Mutta jos pudotettavaa on 60 kiloa ja tiedossa sellaiset 5-6 vuotta 10001200 kalorin dieettiä niin, kuinka realistista se sitten on?

Painoa pudottaneena tietää, ettei kerta kaikkiaan enää koskaan voi palata siihen, että joka päivä syö mitä haluaa ja niin paljon kuin jaksaa.  Tämä fakta pitäisi opettaa jo koulussa, ettei päästäisi alunperinkään lihomaan, mutta nykyään on menty päinvastoin siihen, ettei syömisestä saa puhua, ettei kukaan vain sairastu sen takia anorexiaan.

Kai nyt jokainen tuon verran ymmärtää itsekin. Jotenkin jopa ärsytyksen lisään myös huvittaa, että ylemmyydentuntoiset hoikat luulevat, että lihominen edellyttää kaksin käsin mässäilyä. Ehkä sairaalloinen lihavuus kyllä, mutta lievää ylipainoa saa ylläpidettyä mainiosti syömällä vain aina vähän liian ison annoksen sitä ihan normaalia kotiruokaa. Monella naisella perusaineenvaihdunta on niin pieni, että normaalipainossa pysyäkseen saa todella miettiä jokaista ateriaa tarkalleen. Ei tarvita välttämättä yhtään mitään makeaa tai alkoholia tippaakaan, ei välipaloja tai jatkuvaa jääkaapilla ravaamista.

Ei kyllä kaikki ymmärrä. Aika monetkin vetävät kitudieettejä ja sitten taas palavat kaikkiin vanhoihin tapoihinsa, ja vähän ajan päästä valittavat, kun taas pitäisi laihduttaa.

Jotkut eivät ihan oikeasti ole sisäistäneet, että sen muutoksen pitäisi olla pysyvä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voiko lihavuusleikkaus olla pidemmän päälle terveellistä, jos ruoka ei imeydy normaalisti?  Joutuu kuitenkin miettimään kauhean tarkasti miten syö, niin eikö olisi järkevämpää alkaa miettiä niitä syömisiään niin, ettei tarvitsisi mennä leikkaukseen?  Ei vaan osta liikaa ruokaa, ja jos jotakin on kaapissa, niin ei syö.  Ei kai sitä kukaan vängällä ole tunkemassa kurkusta alas.

Miksei imeytyisi. Ei minulla ohitettu suolta.

Mutta jos pudotettavaa on 60 kiloa ja tiedossa sellaiset 5-6 vuotta 10001200 kalorin dieettiä niin, kuinka realistista se sitten on?

Kuinka realistinen tavoite olisi päivittäin myös vähän liikuntaa?

Riippuu perussairauksista. Mutta eiköhän näillä leikatuilla ole ravitsemusterapeutit ja personal trainerit kulkemassaa rinnalla. Luulen että lääkäri on arvioinut lihavuusleikkauksen hyödyt esim työkykyyn kun on lähetteen tehnyt. Tiesitkö, että nämä leikkaukseen pääsevät ovat jo laihduttaneet itsenäisesti 10% painostaan ja käyneet läpi pitkän prosessin. Ei kaikki pääse leikkaukseen. Pitää osoittaa kykyä elämäntapamuutokseen.

Se supernännikin kävi verorahoilla lihavuusleikkauksessa. Oikein lesoili sillä pari vuotta sitten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnen kolme ihmistä, jotka ovat olleet lihavuuslekkauksessa. Jokainen on lihonut takaisin. 

Minä tiedän kaksi ja he olivat nuoria, toinenkin oli leikkauksen aikana ehkä 35 vuotias. Hän sai painoa kivasti alas leikkauksen jälkeen ja oli oikein tekeväinen ja meneväinen nainen, mutta sitten lerpahti ja nyt hän on entistä ehompi. Toinen oli jo viidenkympin lähellä iältään ja hän sanoi heti leikkauksen jälkeen, että ei ole ajatellut muuttaa tapojaan. Hän turposi nopeasti entisiin mittoihin ja pysyi niissä kuolemaansa asti.

Pitäisiköhän noihin leikkauksiin päästää sillä ehdolla, että jos paino ei jatka laskusuunnassa, leikkaus pitää maksaa takaisin? 

Vierailija kirjoitti:

Haluaa sinut takaisin lihavaksi, koska silloin hän voi tuntea paremmuutta itsestään. Ei pidä ajatuksesta että elämäsi menee parempaan suuntaan.

Tämä+ lisäksi pelkää, että laihdut, ja muutut viehättävämmäksi, kauniimmaksi, kuin mitä hän on.

Vierailija kirjoitti:

Mä pudotin painoa melkein 20 kg ja vierailin kaverin kotikaupungissa niin ei keksinyt muuta ruokapaikkaa kun Rax.

Ja mikä oli ongelma ? Olen itse käynyt raxissa söin lasagnea, en ottanut edes jälkiruokaa. Joten mikä oli ongelma ?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnen kolme ihmistä, jotka ovat olleet lihavuuslekkauksessa. Jokainen on lihonut takaisin. 

Minä tiedän kaksi ja he olivat nuoria, toinenkin oli leikkauksen aikana ehkä 35 vuotias. Hän sai painoa kivasti alas leikkauksen jälkeen ja oli oikein tekeväinen ja meneväinen nainen, mutta sitten lerpahti ja nyt hän on entistä ehompi. Toinen oli jo viidenkympin lähellä iältään ja hän sanoi heti leikkauksen jälkeen, että ei ole ajatellut muuttaa tapojaan. Hän turposi nopeasti entisiin mittoihin ja pysyi niissä kuolemaansa asti.

Ei pidä paikkaansa Lihavuusleikkaus muuttaa myös ihmistä siten, että ruoka ei maistu, samalla tavalla, kuten jos alkaisi käyttämään laihdutuslääkkeitä. Mässäily ei myöskään ole fyysistä syistä mahdollista, tulee ähky.

Terveisin hlö, joka on työssään päivittäin tekemisissä lihavuusleikattujen kanssa.

Se ei ole sun kaveri. Luulet vain.

Vierailija kirjoitti:

Se supernännikin kävi verorahoilla lihavuusleikkauksessa. Oikein lesoili sillä pari vuotta sitten.

Voit miettiä, mitä kuluja hoitamattomasta lihavuudesta olisi aiheutunut. Jotenkin tuntuu monelta unohtuvan, että ei leikkauksen päämäärä ole ulkonäön kohentuminen vaan saada ihminen tervehtymään. Ylipainon takia monella on todelliset riskiveriarvot, ja sen sijaan, että ne johtaisivat suoraan kuolemaan kuten kieli pitkällä varmasti odotat, ne voivatkin johtaa pitkään sairaaseen elämään yhteiskunnan elättinä. Sekö on sinusta kunnioitettavampaa, vaikka kulut olisivat paljon lihavuusleikkausta suuremmat?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnen kolme ihmistä, jotka ovat olleet lihavuuslekkauksessa. Jokainen on lihonut takaisin. 

Minä tiedän kaksi ja he olivat nuoria, toinenkin oli leikkauksen aikana ehkä 35 vuotias. Hän sai painoa kivasti alas leikkauksen jälkeen ja oli oikein tekeväinen ja meneväinen nainen, mutta sitten lerpahti ja nyt hän on entistä ehompi. Toinen oli jo viidenkympin lähellä iältään ja hän sanoi heti leikkauksen jälkeen, että ei ole ajatellut muuttaa tapojaan. Hän turposi nopeasti entisiin mittoihin ja pysyi niissä kuolemaansa asti.

Pitäisiköhän noihin leikkauksiin päästää sillä ehdolla, että jos paino ei jatka laskusuunnassa, leikkaus pitää maksaa takaisin? 

Voi kuule kulta pieni, kun kaikilla ei laske paino samaa tahtia edes ihan samoja ohjeita noudattamalla. Mutta tuskin kukaan leikkauksen jälkeen pystyy siihen tapaan syömään, etteikö paino jatkaisi laskuaan edes alussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnen kolme ihmistä, jotka ovat olleet lihavuuslekkauksessa. Jokainen on lihonut takaisin. 

Minä tiedän kaksi ja he olivat nuoria, toinenkin oli leikkauksen aikana ehkä 35 vuotias. Hän sai painoa kivasti alas leikkauksen jälkeen ja oli oikein tekeväinen ja meneväinen nainen, mutta sitten lerpahti ja nyt hän on entistä ehompi. Toinen oli jo viidenkympin lähellä iältään ja hän sanoi heti leikkauksen jälkeen, että ei ole ajatellut muuttaa tapojaan. Hän turposi nopeasti entisiin mittoihin ja pysyi niissä kuolemaansa asti.

Pitäisiköhän noihin leikkauksiin päästää sillä ehdolla, että jos paino ei jatka laskusuunnassa, leikkaus pitää maksaa takaisin? 

Kannatetaan. Sama myös sitten kännissä itsensä teloneille+ leikkaukseen joutuneille: leikkaus+ hoitokulut täysimääräisesti itse maksettavaksi. Tai viinaa käyttäville ei ollenkaan terveydenhoitoa, kuin omakustanteisesti.

Vierailija kirjoitti:

Se supernännikin kävi verorahoilla lihavuusleikkauksessa. Oikein lesoili sillä pari vuotta sitten.

So? Sinäkin olet käyttänyt julkisen terveydenhuollon palveluita jo ennen syntymääsi? Minulla ei ole lapsia, joten minä voisin olla sitä mieltä, että synnytyksen ja äitiysloman kulut jokainen maksaa omasta pussistaan. Tai minulla ei ole eturauhasta- sen höyläyksen kulut jokainen mies maksaa itse.