Muutos-ja yt-neuvottelut kunnissa/valtiolla
Miksi yritykset käyvät muutos-ja yt-neuvotteluja mutta julkinen sektori ei juurikaan?
Julkisen sektorin karsiminen varsinkin johtaja-ja päällikkö tasolta auttaisi kaikkia yhteiskuntalaisia lisäksi kuntien hallintojen lakkauttaminen vaikkapa 7 maakunnaksi ja sote alueeksi merkitsisi miljardien säästöä veronmaksajille.
Kommentit (27)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valtiolla on parhaillaan menossa 4.000 ihmistä koskevat yt:t.
Niin tämä liittyy sotealueisiin,nämä siirtyvät kaupunkien palkkalistoille.
Ihan et ole nyt kartalla. Miten TE-toimistot liittyvät sote-alueisiin?
Työvoimatoimistot hallintoineen siirretään valtiolta kuntien hoidettavaksi.
HUSilla oli kolme vuotta sitten yt:t, 150 henkilöä sai lähteä tukitoiminnoista.
Salo ja yhdeksän ympäröivää kuntaa yhdistettiin uudeksi Salon kaupungiksi 1. tammikuuta 2009. Tässä Suomen suurimmassa kuntaliitoksessa olivat mukana Salon lisäksi Halikko, Kiikala, Kisko, Kuusjoki, Muurla, Pertteli, Perniö, Suomusjärvi ja Särkisalo.
Kaikille johtajille keksittiin uudet virat tuossakin liitoksessa jos ei halunnut lopettaa "hommia" joten tulos oli vähintään +- nolla.
Sama sote himmelin rakentamisessa
Vierailija kirjoitti:
Sinne pitäisi laittaa täysin ulkopuolinen muutosneuvottelija jolla ei ole kytköksiä kehenkään toimijaan eikä toimi kuten pukki kaalimaanvartijana.
Det kommer aldrig att hända.
Vierailija kirjoitti:
Salo ja yhdeksän ympäröivää kuntaa yhdistettiin uudeksi Salon kaupungiksi 1. tammikuuta 2009. Tässä Suomen suurimmassa kuntaliitoksessa olivat mukana Salon lisäksi Halikko, Kiikala, Kisko, Kuusjoki, Muurla, Pertteli, Perniö, Suomusjärvi ja Särkisalo.
Kaikille johtajille keksittiin uudet virat tuossakin liitoksessa jos ei halunnut lopettaa "hommia" joten tulos oli vähintään +- nolla.
Sama sote himmelin rakentamisessa
Om fem år tar de med ytterligare en kommun och så kan alla fortsätta fem år till sysslolösa på full lön.
Kunnissa vähennys toteutetaan hiukan eri tavalla. Esimerkiksi meidän toimintayksikössä on ollut jo muutaman vuoden henkilö, jonka määräaikaisuutta on jatkettu aina puoli vuotta kerrallaan. Hän on siis ollut meille tarpeellinen. Joka vuosi budjettineuvotteluissa on yritetty vakinaistaa paikkaa. Nyt tulee säästöjä ja tuli myös tieto, ettei paikkaa vakinaisteta eikä tehtävää saa enää täyttää. Nämä työt siirtyvät meille muille. Samanlaisia säästöjä tehdään meidän kunnassa muitakin. Ketään ei tavallaan irtisanota, sillä määräaikainen työsopimus vain loppuu.
Kustannukset kasvavat jo siitä että yleensä palkoissa on kokemukseen perustuvia suoriutumis- tai osaamislisiä. Kolmikannassa neuvotellaan joku lähtöpalkkataso mutta sitten palkat nousevat vääjäämättä, jos arviot ovat rehellisiä. Etenemään päässeitä voidaan palkita alaisilla, jotka tekevät osan tai valtaosan töistä.
Ei ole kyse vain inflaatiosta tms. vaan palkkoihin rakennetusta noususta. Tehtävien vaativuustasot taas päästävät ylempiä pois suorittavista töistä. Vaativuustasoissa näkyy paljolti vallitseva arvomaailma.
Julkisesti rahoitetuista paikoista esim. yliopistoissa tehtävänkuvat voivat vaihdella yliopistoittainkin mutta asiantuntijuuden korostuessa suorittavia töitä ei nähdä yhtä arvokkaina.
Käsitykseni mukaan esimerkiksi ministeriöissä ja varmaan virastoissa noin vasta onkin. Vasta muiden ammatteihin tai hyvinvointiin liittyvä tai muuten muihin liittyviä ilmiöitä koskeva himmelöinti ja selvitykset ovat jotain. Kuulisin mielelläni näkemyksiä, onko noin. Julkisella sektorilla selvitykset ovat edes osittain soveltavia, mutta niitä tekevät itse tuskin suoraan tekevät asioille mitään.
Hankalaa on sitten alkaa karsia arvokkaampina pidettyjä työntekijöitä.
Jos sitten ulkoistetaan tai kilpailutetaan jotain, kustannusten lisäksi arvomaailma voi taas ajaa etsimään kalliita ratkaisuja.
Erityisesti porvarit haluavat statusta ja menestyksen osoittavaa palkkaa ja elintasoa, joten duunaripuolueita on turha syyttää, vaikka heidän ammattiliittotoimintansa voi olla näkyvämmin esillä.