Kun aloin urheilla, ensimmäinen puoli vuotta oli kauheaa
Kun saavutin tietyn peruskunnon ja lihaksiston, alkoi liikunta tuntua hyvältä. Eka puoli vuotta oli vain epämukavaa, mitään mielihyvää en saanut.
Kun peruskunto alkoi olla hyvä, liikunnan jälkeen alkoi tuntua hyvältä.
Aloitin liikkumisen kävelylenkeillä ja maltillisesti. Palkkasin oman PT:n ja hän teki kuntotestit sykemittauksineen ja rakennettiin turvallinen, järkevä nousujohtoinen treeni. Treenasin 2 vuotta hänen johdollaan. Nyt osaan jo itse treenata oikein.
En olisi ikinä aiemmin uskonut itsestäni että jään koukkuun urheiluun ja löydän liikunnan ilon. Kun huomasin nelikymppisenä ettei keho kestänytkään huonoa syömistä ja liikkumattomuutta kuten nuorena, niin tein elämäntapa muutoksen. Kiloja lähti samalla 20 kg, ja pääsin normaalipainoiseksi.
Elämäni paras päätös. En ole elämäntapamuutoksen jälkeen myös sairastanut kertaakaan ja polvien nivelkivut hävisivät. Pääsin eroon myös verenpaine lääkkeistä.
Kommentit (13)
Vierailija kirjoitti:
Huomenna kupsahdat aivovaltimon pullistumaan.
Hyvää iltaa sullekin!
AP.
Kauanko kesti tuossa painonpudotuksessa?
Vierailija kirjoitti:
Urheilija ei tervettä päivää nää.
Älä yleistä. Tuo ei pidä omalla kohdallani paikkaansa.
Liikunnalliset ihmiset elävät terveemmin ja pidempään toimintakykyisenä kuin liikkumattomat ihmiset. Etkö todellakaan ole kuullut liikunnan terveysvaikutuksista??
Pahinta ihmiselle on liikkumattomuus, liikalihavuus ja stressi
Vierailija kirjoitti:
Kauanko kesti tuossa painonpudotuksessa?
12 KK. Noin 2 kg/ KK, eli 0,5 kg viikossa mikä itselleni oli hyvä tahti. Iho pysyi perässä.
Mikä on lajisi ja miten olet menestynyt kilpailuissa?
Vierailija kirjoitti:
Urheilija ei tervettä päivää nää.
Kyä näi o, olisi 20 kilon ylipaino, sohvalla makaaminen ja roskaruuan mättäminen pitänyt Ap:n paremmin tiellä!
Kävelen, käyn salilla, myös kehonkiertoharjoittelua, uintia, vesijuoksua, juoksua, pilatesta, joogaa, venyttelyä
Yritän mahdollisimman monipuolista liikuntaa harrastaa
En kilpaile kuin itseni kanssa.
Mites aikataulut
Lapset, puoliso, lomat , työ?
Rikkaat voi viettää salilla aikaa pt:n kanssa.
Köyhä yyhoo..ei
Mun tarina on sen verran erilainen, että ekat kuukaudet aktiivisen liikunnan aloittamisesta tein vain sitä mikä tuntui kivalta. Ei tarvinnut pakottaa itseään mihinkään, kun vesijumppa, uinti tai kevyt salitreeni oli niin nautinnollista. Sain siten luotua itselleni rutiinin ja kuntokin kohentui jonkin verran.
Kun liikunnasta oli tullut tapa ja mukava päivän piristäjä, tuntui hyvältä lähteä vähän tehostamaan treeniä. Kokeilin uusia juttuja ja otin parhaat mukaan arkeen. Edelleen menen mukavuus edellä, mutta nyt mukavuuden puolelle mahtuu huomattavasti rankempaa liikuntaa kuin aluksi ja lähes joka päivä jo monen vuoden ajan. Ihana fiilis, kun tajuaa, miten sohvaperunasta onkin kuoriutunut sporttimimmi!
Tärkeintä, että jokainen löytää itselleen parhaan tavan päästä käyntiin, koska liikunta palkitsee kyllä niin monin eri tavoin. Onnea sulle, ap, olet tehnyt hyvää työtä!
Vierailija kirjoitti:
Mites aikataulut
Lapset, puoliso, lomat , työ?
Rikkaat voi viettää salilla aikaa pt:n kanssa.
Köyhä yyhoo..ei
Ymmärrän haasteet, mutta itse teen kotona aika paljon treeniä (en ole ap). Lasten kanssa voi käydä lenkillä (lapsella rattaat, potkupyörä, polkupyörä iästä
riippuen) ja polskimassa uimahallissa - kaikki liike vie eteenpäin. Sitten kun lapset ovat isompia, voit panostaa enemmän itseesi ja ottaa aikaa rankemmallekin liikunnalle. Maksullinen/kallis sali ei ole mikään välttämättömyys: ilmaisiakin kuntoilupaikkoja löytyy (esim. ulkolaitteet) ja kaupungin sisäliikuntasalit ei paljon maksa.
Rakenna nyt peruskestävyyttä ja pohjakuntoa ja sitten myöhemmin lisää. Tsemppiä!
Vierailija kirjoitti:
Mites aikataulut
Lapset, puoliso, lomat , työ?
Rikkaat voi viettää salilla aikaa pt:n kanssa.
Köyhä yyhoo..ei
+ nelikymppisenä lapset oli jo sen verran isoja, että se 1-2 tunnin poissaolo ei kyllä vaikuttanut mitään.
En osta merkkivaatteita, kalliita laukkuja, ja elän muutoinkin säästeliäästi. Se panostaminen omaan PT:n ei taloudellisesti tuntunut missään.
Lomalla on erityisesti aikaa harrastaa.
Käyn myös usein liikkumassa ennen työpäivää. Lapset nukkuvat vielä silloin. Ja ovat jo yläasteella ja lukiossa niin osaavat itse pukeutua, syödä aamupalan ja mennä kouluun.
En missään mielestäni väittänyt että köyhä Yh tai pienten lasten äiti pitäisi viettää samanlaista elämäntapaa kuin minun. Kaikella on aikansa ja paikkansa. On aivan ymmärrettävää ettei aina ole mahdollista harrastaa kun on pienet lapset jne.
Minä itse heräsin pitämään itsestäni huolta nelikymppisenä kun alkoi olla aikaa myös itseeni eri lailla kuin nuorena äitinä.
Vierailija kirjoitti:
Mites aikataulut
Lapset, puoliso, lomat , työ?
Rikkaat voi viettää salilla aikaa pt:n kanssa.
Köyhä yyhoo..ei
Aikataulut ovat lähes aina priorisointikysymys. Sille löytyy aikaa mikä on tärkeää. Jos mietit, että onko prioriteetti, että äiti käy jumpassa, se jää helposti listan pohjimmaiseksi. Jos taas mietit, että onko tärkeää, että äiti on vielä kymmenen vuoden päästä niin terveenä, että pystyy huolehtimaan lapsistaan, se nousee listalla ylöspäin.
Urheilija ei tervettä päivää nää.