Uskon Jumalaan mutta en ole "uskovainen". Muita?
Olenko yksin maailmankatsomukseni kanssa, kun en ole ateisti enkä perinteinen uskovainenkaan?
Ajattelen, että Jumala on se voima joka on saanut aikaan maailmankaikkeuden. En usko mihinkään "yliluonnolliseen" tai "satuolentoon" en siis ajattele että Jumala on joku näkymätön ukko jossain. En ajattele että mitään uskonnollisia tekstejä pitäisi täysin suodattamatta noudattaa kirjaimellisesti, joten en siksi ole ns "uskovainen". En ole mikään hurmoksellinen ihminen vaan ihan tavallisesti elän elämääni.
Lause "No todista sitten että Jumala on olemassa" on mielestäni typerä, koska silloin pitäisi myös todistaa, että maailmankaikkeus on olemassa. Minulle maailmankaikkeuden olemassaolo ja Jumala on ikään kuin sama asia.
Onko kyse oikeastaan edes mistään maailmankatsomuksen eroista, vaan se että sana Jumala tarkoittaa eri ihmisille eri asiaa? Joillekin se tarkoittaa jonkinlaista maailmankaikkeuden alkuvoimaa, joillekin jotain konkreettista taivaalla liitelevää hahmoa? Mitä sinulle Jumala tarkoittaa?
Toivon asiallista keskustelua aiheesta, mutta se lienee vaikeaa, koska pilkkaajat saapuvat suurin joukoin paikalle, jos edes mainitsee sanan Jumala.
Mie uskon Jumalaan mutta en usko valtauskontoihin enkä niiden harjoittamiin asioihin, ne on mun mielestä pelkkä hämy/este oikealle totuudelle. Miekää en pidä Jumalaa minää ukkona missään vaan yksinkertaisesti totuutena mikä elää kaikkien meidän sisällä, valitettavasti monilla niin syvällä ettei ne enää edes tajua olevansa ihan eksyksissä ja poissa oikealta polulta. Uskon myös että tätä yritetään tarkoituksella viedä ihmisiltä pois kaikella ulkosella mitä meille tungetaan naaman eteen kokoajan. Jumalan eli sen totuuden löytämiseen vaaditaan täysi hiljentyminen ja keskittyminen omaan itseensä ja mitä sen kaiken materian ja turhan takana oikeasti on.