Saako pitkästä ja näennäisesti hyvästä avioliitosta erota ihan vaan siksi
Että HALUAA erota? Ja on halunnut jo pitkään? Tahtoa avioliiton parantamiseen ja jatkamiseen ei tunnetasolla löydy, vaikka järjellä tietää, että pitäisi löytyä.
Siis laillista estettä erolle ei ole, mutta kaipaan eettistä ja moraalista pohdintaa asiaan.
Kommentit (43)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tällä asialla ole mitään moraalista ulottuvuutta. Parisuhde on vapaaehtoinen järjestely, jonka voi päättää koska tahansa ja ihan mistä tahansa syystä.
Jos on lapsia, heitä kohtaan tietysti säilyvät kaikki samat vanhemmuuden velvollisuudet kuin ennemmin. Mutta vanhemman ja lapsen suhde on aivan eri kuin kahden romanttisen kumppanin.
Onhan tälle moraalinen ulottuvuus. Miten muuten selittyy esim. kommentti nro 2?
kommentti 2 selittyy misogynynialla.
Vierailija kirjoitti:
Saa tietenkin ja saa myös myöhemmin ruikuttaa yksin yksinäisyyttään.
Eli kuin Sanna Marin muutaman vuoden päästä hömppälehdissä.
Sosiaalinen hinta tuollaisesta, varsinkin jos vaihtaa salasuhteen kautta lennosta uuteen, on korkeahko. Arvostelua voi tulla mutta sen hyvällä itsetunnolla varustettu kestää mukisematta ja uhriutumatta.
Vierailija kirjoitti:
Naisen perusolotila on tyytymättömyys. Uusfeminismi ja kaikki siihen liitännäinen voimaantumispaska on kannustanut valtavan määrän naisia harkitsemaan eroa mitä mielipuolisimmilla perusteilla, ja osa hakee sympatiat tuntemattomilta nettifoorumeilla.
Onnea naiset, olette paskoneet parisuhteet ja ydinperheen.
yhyy, byää, väyväy
Vierailija kirjoitti:
Sosiaalinen hinta tuollaisesta, varsinkin jos vaihtaa salasuhteen kautta lennosta uuteen, on korkeahko. Arvostelua voi tulla mutta sen hyvällä itsetunnolla varustettu kestää mukisematta ja uhriutumatta.
Kuulostaa aika boomer-meiningiltä tällainen kuiskuttelu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sosiaalinen hinta tuollaisesta, varsinkin jos vaihtaa salasuhteen kautta lennosta uuteen, on korkeahko. Arvostelua voi tulla mutta sen hyvällä itsetunnolla varustettu kestää mukisematta ja uhriutumatta.
Kuulostaa aika boomer-meiningiltä tällainen kuiskuttelu.
Sanna Marinista kuoriutui aikamoinen boomer kun alkoi haukkumaan somessaan muita naisia siitä ettei hänelle kerrottu ettei ollutkaan kampaajalleen ykkösnainen vaan toisarvoinen p*no paremman puutteessa.
Mutta Sannahan itse sanoi että miksi yhdeltä ihmiseltä pitäisi saada kaikki.
Vierailija kirjoitti:
Niin, vaikea aihe eihän siinä sitten auta kuin rikkoa lasten käsitys ydinperheestä ja myöhemmin ihmetellä miksei parisuhteita joko synny tai miksi ne eivät kestä. Itse en parisuhteeseen lähde, koska ne perustuvat nykyään naisen tunteisiin ja niille ei välttämättä itse voi mitään.
Näyttää siltä, että monen ydinperheenkin elämä on sitä onnellisempaa ja tunnelma kotona sitä vapautuneempi, mitä vähemmän se sohvalla makaava, piirrevihainen ydin on paikalla. Naisen ja muunkin perheen negatiivisia tunteita voisi toki säätää pienemmälle rajoittamalla kaikenlaista perseilyä, mutta se nyt ei sitten taida olla miesnäkökulmasta vaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
Eroon ei tarvitse laillista syytä, ihan se riittää, että ei halua olla parisuhteessa. Ero puolisosta ei tarkoita eroa lapsista.
Kyllä se joskus tarkoittaa.
Mun mies jätti mut ja lapset.
Saahan sitä vaikka erota omasta jalastaan. Saha vaan käteen ja töihin. Eriasia on sitten se, onko se järkevää. Ja siihen ei täällä kukaan osaa vastata tietämättä minkäänlaisia yksityiskohtia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eroon ei tarvitse laillista syytä, ihan se riittää, että ei halua olla parisuhteessa. Ero puolisosta ei tarkoita eroa lapsista.
Kyllä se joskus tarkoittaa.
Mun mies jätti mut ja lapset.
Todella moni tekee noin. Sitten toinen pahansuopainen mieslaji ovat ne jotka ottavat lapset välineikseen somessa killottakseen omaa kuvaansa. Molemmat tavat kertovat miehestä joka ei rakasta lapsiaan.
Vierailija kirjoitti:
Saahan sitä vaikka erota omasta jalastaan. Saha vaan käteen ja töihin. Eriasia on sitten se, onko se järkevää. Ja siihen ei täällä kukaan osaa vastata tietämättä minkäänlaisia yksityiskohtia.
Ap on hakemassa pään silitystä täältä. Rassukka.
Kenelle ninkuin ajattelit olevasi vastuussa päätöksistäsi?
Kuka on sanonut, että pitää olla naimisissa?
Kuka on sanonut ettei saa erota?
Kun vastaat näihin, hahmottuu sun arvomaailma ja se kenelle ajattelet siirtäväsi vastuun omasta elämästäsi ja onnellisuudestasi>>jumalalle, perheellesi, ystäville, lapsille?
Mutta mitä sinä itse oikeasti haluat ja miksi et saisi haluta niitä asioita?
Ajatteletko saavasi jonkin palkinnon tai kruunun, jos jäät aviolittoon, missä et haluaisi olla?
Kuka sen palkinnon antaa sinulle, tai sen kruunun? Kenelle sitten esittelet sitä palkintoa?
Tekeekö se palkinto sinut onnelliseksi?
Maikkis kirjoitti:
Kenelle ninkuin ajattelit olevasi vastuussa päätöksistäsi?
Kuka on sanonut, että pitää olla naimisissa?
Kuka on sanonut ettei saa erota?
Kun vastaat näihin, hahmottuu sun arvomaailma ja se kenelle ajattelet siirtäväsi vastuun omasta elämästäsi ja onnellisuudestasi>>jumalalle, perheellesi, ystäville, lapsille?
Mutta mitä sinä itse oikeasti haluat ja miksi et saisi haluta niitä asioita?
Ajatteletko saavasi jonkin palkinnon tai kruunun, jos jäät aviolittoon, missä et haluaisi olla?
Kuka sen palkinnon antaa sinulle, tai sen kruunun? Kenelle sitten esittelet sitä palkintoa?
Tekeekö se palkinto sinut onnelliseksi?
Ja yksi kysymys johon ensiksi pitää vastata on miksi valitsin tuon kumppanin ja menin avioliittoon?
Ja toinen myös: Mikä on minun osuuteni siinä että tuntuu pahalta?
Vierailija kirjoitti:
Naisille annettu äänioikeus oli ensimmäinen dominopalikka joka aloitti romahduksen.
#naisvihanäkyväksi
Trolli-ap ei taaskaan saanut omaan tarkoitukseensa sopivia tarina-aihioita palstalta. 😉
Maikkis kirjoitti:
Kenelle ninkuin ajattelit olevasi vastuussa päätöksistäsi?
Kuka on sanonut, että pitää olla naimisissa?
Kuka on sanonut ettei saa erota?
Kun vastaat näihin, hahmottuu sun arvomaailma ja se kenelle ajattelet siirtäväsi vastuun omasta elämästäsi ja onnellisuudestasi>>jumalalle, perheellesi, ystäville, lapsille?
Mutta mitä sinä itse oikeasti haluat ja miksi et saisi haluta niitä asioita?
Ajatteletko saavasi jonkin palkinnon tai kruunun, jos jäät aviolittoon, missä et haluaisi olla?
Kuka sen palkinnon antaa sinulle, tai sen kruunun? Kenelle sitten esittelet sitä palkintoa?
Tekeekö se palkinto sinut onnelliseksi?
Hyviä kysymyksiä, kiitos!
Ex halus kans olla yksin ja tehdä muka omia juttuja. Uus äijä olikin kuitenki melkeen heti kuvioissa.
Vierailija kirjoitti:
Niin, vaikea aihe eihän siinä sitten auta kuin rikkoa lasten käsitys ydinperheestä ja myöhemmin ihmetellä miksei parisuhteita joko synny tai miksi ne eivät kestä. Itse en parisuhteeseen lähde, koska ne perustuvat nykyään naisen tunteisiin ja niille ei välttämättä itse voi mitään.
Ja sinä haluaisit, että nainen olisi kanssasi kuin vankilassa vaikka tunteita ei olisi?
Jos pakotat toisen ihmiseen vastoin tahtoaan elämään, kärsimään ja lopulta kuolemaan, sinulla on vähintään velvollisuus pitää hänestä huolta parhaasi mukaan.
Huomaa, että moraalinen velvollisuus ja laki ovat kaksi eri asiaa.