Lue keskustelun säännöt.
Mitä mieltä miehestä, joka edellisessä suhteessa ollut väkivaltainen. Löytää uuden heti ja pian kihloihin. Voiko mies olla muuttunut?
17.09.2023 |
Jos tilanne on se, että edellisissä suhteissa ollut ilkeä, kontrolloinut, nöyryyttänyt ja jopa ollut fyysistä väkivaltaa. Pitänyt naisia on-off- suhteessa. Kylmää-kuumaa ja traumatisoinut heidät.
Enää nainen ei suostu tuohon, mies etsii heti uuden.
Menee pari kuukautta ja mies on jo kihloissa uuden kanssa.
Onko mikään muuttunut?
Mies yritti vielä kalastella takaisin ennen uutta suhdetta (vielä heidän tapailunsa aikana) mutta nainen ei suostunut.
Elämä jatkuu. Mitä tapahtuu seuraavassa suhteessa todennäköisesti?
Kommentit (39)
Miten se muka parissa viikossa muuttuisi miksikään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Väkivaltaisuus on aluksi piikittelyä. Muuttuu fyysiseksi puolen vuoden - vuoden tienoilla kun mies kokee suhteen riittävän vakiintuneeksi ja uskaltaa olla oma itsensä.
Itsellä ensin alkuun kaikki oli tosi ihanaa. Mies oli niin komea ja hyvä sängyssä. Todella maskuliinen.
Käytiin matkoilla ja oli hauskaa. Halusi sitoutua nopeasti (en suostunut).
Ensin piikitteli. Ensin ulkonäköä. Sitten minua ihmisenä. Sitten heitteli tavaroita ja raivostui jos hänelle osoitti kritiikkiä.
Noin 8 kuukautta myöhemmin kävi käsiksi.
Niin.Nämä ovat erinomaisia näyttelijöitä. Harmi vaan kun eivät jaksa pitää samaa roolia yllä kovin pitkään. Yleensä rakastuvat taktisesti ihmisiin, joilla on esimerkiksi omistusasunto hyvällä sijainnilla ja muuta varallisuutta - tavoitteena saada himoitsemansa asia(t) hallintaansa.
Minulla ei ollut mitään.
Olin täysin "puhdas" velaton, nuori nainen jolla elämä todella hyvällä mallilla. Olin kaunis ja nautin elämästäni suunnattoman paljon. Kaikki oli mahdollista ja ura hyvällä mallilla.
Olin itsenäinen ja itsevarma nainen mutta empaatikko ja omanlaiseni tien kulkija.
Mies kiinnostui ja valitettavasti tähän sorruin.
Menetin kaiken. Nyt uusi elämä edessä helvetin jälkeen.
Sinussa oli kaikkea sitä, mitä hänellä ei ollut. Sen hän halusi itselleen.
Onneksi selvisit ja pääsit ihmishirviöstä eroon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Väkivaltaisuus on aluksi piikittelyä. Muuttuu fyysiseksi puolen vuoden - vuoden tienoilla kun mies kokee suhteen riittävän vakiintuneeksi ja uskaltaa olla oma itsensä.
Itsellä ensin alkuun kaikki oli tosi ihanaa. Mies oli niin komea ja hyvä sängyssä. Todella maskuliinen.
Käytiin matkoilla ja oli hauskaa. Halusi sitoutua nopeasti (en suostunut).
Ensin piikitteli. Ensin ulkonäköä. Sitten minua ihmisenä. Sitten heitteli tavaroita ja raivostui jos hänelle osoitti kritiikkiä.
Noin 8 kuukautta myöhemmin kävi käsiksi.
Niin.Nämä ovat erinomaisia näyttelijöitä. Harmi vaan kun eivät jaksa pitää samaa roolia yllä kovin pitkään. Yleensä rakastuvat taktisesti ihmisiin, joilla on esimerkiksi omistusasunto hyvällä sijainnilla ja muuta varallisuutta - tavoitteena saada himoitsemansa asia(t) hallintaansa.
Minulla ei ollut mitään.
Olin täysin "puhdas" velaton, nuori nainen jolla elämä todella hyvällä mallilla. Olin kaunis ja nautin elämästäni suunnattoman paljon. Kaikki oli mahdollista ja ura hyvällä mallilla.
Olin itsenäinen ja itsevarma nainen mutta empaatikko ja omanlaiseni tien kulkija.
Mies kiinnostui ja valitettavasti tähän sorruin.
Menetin kaiken. Nyt uusi elämä edessä helvetin jälkeen.Sinussa oli kaikkea sitä, mitä hänellä ei ollut. Sen hän halusi itselleen.
Onneksi selvisit ja pääsit ihmishirviöstä eroon.
Hänellä oli kyllä paljon mutta ilmeisesti ei sellaista henkistä rikkautta kuin minulla.
Olin valtavan onnellinen.
Muistan erään lauseen suhteen alussa kun sanoin, että miten tämä elämä voi olla näin ihanaa, rakastan elämääni. Sanoin tuon jo ennen kuin edes seurustelimme.
Hän nauroi, ettei elämä todellakaan ole mitään ihanaa, ei ollenkaan.
Se jotenkin jäi pysyvästi mieleen. No ei se elämä ollutkaan enää sen jälkeen kun hänen kanssaan olin liian pitkään. Se muuttui painajaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Väkivaltaisuus on aluksi piikittelyä. Muuttuu fyysiseksi puolen vuoden - vuoden tienoilla kun mies kokee suhteen riittävän vakiintuneeksi ja uskaltaa olla oma itsensä.
Itsellä ensin alkuun kaikki oli tosi ihanaa. Mies oli niin komea ja hyvä sängyssä. Todella maskuliinen.
Käytiin matkoilla ja oli hauskaa. Halusi sitoutua nopeasti (en suostunut).
Ensin piikitteli. Ensin ulkonäköä. Sitten minua ihmisenä. Sitten heitteli tavaroita ja raivostui jos hänelle osoitti kritiikkiä.
Noin 8 kuukautta myöhemmin kävi käsiksi.
Niin.
Niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Väkivaltaisuus on aluksi piikittelyä. Muuttuu fyysiseksi puolen vuoden - vuoden tienoilla kun mies kokee suhteen riittävän vakiintuneeksi ja uskaltaa olla oma itsensä.
Itsellä ensin alkuun kaikki oli tosi ihanaa. Mies oli niin komea ja hyvä sängyssä. Todella maskuliinen.
Käytiin matkoilla ja oli hauskaa. Halusi sitoutua nopeasti (en suostunut).
Ensin piikitteli. Ensin ulkonäköä. Sitten minua ihmisenä. Sitten heitteli tavaroita ja raivostui jos hänelle osoitti kritiikkiä.
Noin 8 kuukautta myöhemmin kävi käsiksi.
Niin.Nämä ovat erinomaisia näyttelijöitä. Harmi vaan kun eivät jaksa pitää samaa roolia yllä kovin pitkään. Yleensä rakastuvat taktisesti ihmisiin, joilla on esimerkiksi omistusasunto hyvällä sijainnilla ja muuta varallisuutta - tavoitteena saada himoitsemansa asia(t) hallintaansa.
Minulla ei ollut mitään.
Olin täysin "puhdas" velaton, nuori nainen jolla elämä todella hyvällä mallilla. Olin kaunis ja nautin elämästäni suunnattoman paljon. Kaikki oli mahdollista ja ura hyvällä mallilla.
Olin itsenäinen ja itsevarma nainen mutta empaatikko ja omanlaiseni tien kulkija.
Mies kiinnostui ja valitettavasti tähän sorruin.
Menetin kaiken. Nyt uusi elämä edessä helvetin jälkeen.Sinussa oli kaikkea sitä, mitä hänellä ei ollut. Sen hän halusi itselleen.
Onneksi selvisit ja pääsit ihmishirviöstä eroon.
Hänellä oli kyllä paljon mutta ilmeisesti ei sellaista henkistä rikkautta kuin minulla.
Olin valtavan onnellinen.
Muistan erään lauseen suhteen alussa kun sanoin, että miten tämä elämä voi olla näin ihanaa, rakastan elämääni. Sanoin tuon jo ennen kuin edes seurustelimme.
Hän nauroi, ettei elämä todellakaan ole mitään ihanaa, ei ollenkaan.Se jotenkin jäi pysyvästi mieleen. No ei se elämä ollutkaan enää sen jälkeen kun hänen kanssaan olin liian pitkään. Se muuttui painajaiseksi.
Minulle väkivaltainen mies selitti tutustumisvaiheessa, että tietyt persoonallisuuden piirteet, jotka hänellä on ovat pysyviä. Ihmettelin tuolloin, mihin lauseella viitattiin. Samoin hän sanoi että tunneasiat ovat aina olleet hänelle vaikeita ja lisäksi kertoi että tykkää olla tuhma.
Myöhemmin sitten ymmärsin, mistä hän puhui.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisin vain hyvin helpottunut että pääsin moisesta idiootista eroon ja jatkaisin elämääni. Toisen suhdetta en miettisi hetkeäkään.
Et ole ollut traumasuhteessa onneksi kehenkään. Yleensä uhri syyllistää itseään ja miettii mitä olisi voinut tehdä toisin. Sekä miten uusi nainen on häntä parempi ja suree vielä kun exä elää elämäänsä täysillä eteenpäin.
sit kannattaa hommata vähän paksumman nahan ja tajuat ettei se mies ole murehtimisen ansainnut.
Yhtä hyvä neuvo kuin sanoa masennusta sairastavalle että nyt vaan otat itseäsi niskasta kiinni.
Joo on kyllä totta, ettei ole murehtimisen arvoinen ja paksu nahkakin hyödyllinen, mutta traumasuhteessa olleelle ei ehkä vinkkinä toimi niin helposti. Eri
Oletko sinä ap tuo tarinan nainen?
Voin sanoa elämää paljon nähneenä sekä myös tällaisessa väkivaltaisessa parisuhteessa olleeena ja kaiken kokeneena, että mies ei 100 % varmuudella ole muuttunut.
Hän jaksaa vetää sitä hyvän miehen roolia maksimissaan vuoden, kunnes alkaa tapahtua. Ole vain tyytyväinen, että pääsit eroon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletko sinä ap tuo tarinan nainen?
Voin sanoa elämää paljon nähneenä sekä myös tällaisessa väkivaltaisessa parisuhteessa olleeena ja kaiken kokeneena, että mies ei 100 % varmuudella ole muuttunut.
Hän jaksaa vetää sitä hyvän miehen roolia maksimissaan vuoden, kunnes alkaa tapahtua. Ole vain tyytyväinen, että pääsit eroon.
Olen.
Olen myös se joka on kertonut kommenteissa miten kaikki eteni.
Olen tyytyväinen, tietenkin. Hämmentynyt kuitenkin.
Edelleen kipuilen. Oli niin kokonaisvaltaisen raskas kokemus ja yhtäkkiä kaikki poissa ja uusi kuvioissa.
Tottakai järjellisesti olen tyytyväinen ja onnellinen mutta sisimissäni koen kaikenlaisia tunteita. Surua, inhoa, katkeruuttaa, kaipuuta ja hylkäämistä.
En olisi ansainnut sitä kaikkea.
Mutta olen huojentunut kuitenkin.
Vierailija kirjoitti:
Väkivaltaisuus on aluksi piikittelyä. Muuttuu fyysiseksi puolen vuoden - vuoden tienoilla kun mies kokee suhteen riittävän vakiintuneeksi ja uskaltaa olla oma itsensä.
Olen itse ollut suhteessa se väkivaltainen osapuoli ja olen eri mieltä noista, kun sanotaan, että väkivaltainen kumppani jotenkin pidättelee itseään ja esittää roolia sen alkuajan. En minä ainakaan kokenut niin. Siinä suhteen alkuhuumassa niitä väkivaltaisia impulsseja ei vain tule. Aina tuntui siltä, että nyt on löytynyt sopiva kumppani, joka ei saa minua menettämään hermojani ja jolle en koskaan voisi tehdä mitään pahaa.
Mutta suhteen edetessä ja alkuhuuman alkaessa sitä huomaa, että se toinen ärsyttää. Ensin pienillä tavoilla, jotka voi ohittaa olankohtautuksella ja olla ylpeä, kun ei satuttanut toista. Olen muuttunut, hyvä minä! Mutta koko ajan tutustumisen edetessä se toinen alkaa ärsyttää enemmän, saada esiin omia epävarmuuksia ja arkoja paikkoja. Ensin tulee sanottua leikin varjolla vähän turhan piikittelevästi, sitten nimiteltyä rumasti, sitten tulee leikkimielinen luunappi, lempeä tukistus. Ja sitten se onkin jo ihan oikeaa väkivaltaa.
En siis koe, että toinen alussa esittää. Väkivaltaisuus vain yleensä vaatii syvemmän tuntemisen. Kun kumppani lähemmin tutustuessa näkee epävarmuudet ja heikkoudet, niin sitten se alkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä uuden suhteen oli tarkoitus olla vain näyttöä siitä, miten ison virheen olin tehnyt hänet jätettyäni. Näyttöä siitä, että oli pelkästään oma vika, kun sain turpiin, ansaitsinkin kaiken väkivallan ja nöyryyttämisen. Heti löytyi parempi, tämä oli suorastaan odottamassa vuoroaan. En tiedä tuon tarinan kulkua, riitti, että pääsin itse mustasukkaisen, lähes tappavan ihmisen ulottumattomiin. En usko muuttuneen, mutta ehkä seuraava oli se, kuka näytti kaapin paikan, ja käski kaapin myös siirtämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan näitä sarjahakkaajia nähty, vaimo toisensa jälkeen on ensiavussa hoidettavana. En tajua miten tuommonen löytää aina uuden vaikka "kaikki" tietää mikä on miehiään. Onko naiset niin sinisilmäisiä että uskovat muuttuneen vai onko he niitä harvoja jotka ei tiedä miehen taustaa?
Ei sellaiset ihmiset "parane" koskaan. Ovat väkivaltaisia koko elämänsä ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jännä mies ei koskaan muutu. Naiset ei muutu koskaan ja haluavat aina jännä miehen kanssa seurustella.
Vierailija kirjoitti:
Onhan näitä sarjahakkaajia nähty, vaimo toisensa jälkeen on ensiavussa hoidettavana. En tajua miten tuommonen löytää aina uuden vaikka "kaikki" tietää mikä on miehiään. Onko naiset niin sinisilmäisiä että uskovat muuttuneen vai onko he niitä harvoja jotka ei tiedä miehen taustaa?
Ei sen miehen taustaa välttämättä tunne. Sitäpaitsi, se ex:hän on "hullu".
Yleensä suhteen alussa molemmat haluaa näyttää itsestään vain ne hyvät puolet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko sinä ap tuo tarinan nainen?
Voin sanoa elämää paljon nähneenä sekä myös tällaisessa väkivaltaisessa parisuhteessa olleeena ja kaiken kokeneena, että mies ei 100 % varmuudella ole muuttunut.
Hän jaksaa vetää sitä hyvän miehen roolia maksimissaan vuoden, kunnes alkaa tapahtua. Ole vain tyytyväinen, että pääsit eroon.
Olen.
Olen myös se joka on kertonut kommenteissa miten kaikki eteni.
Olen tyytyväinen, tietenkin. Hämmentynyt kuitenkin.
Edelleen kipuilen. Oli niin kokonaisvaltaisen raskas kokemus ja yhtäkkiä kaikki poissa ja uusi kuvioissa.Tottakai järjellisesti olen tyytyväinen ja onnellinen mutta sisimissäni koen kaikenlaisia tunteita. Surua, inhoa, katkeruuttaa, kaipuuta ja hylkäämistä.
En olisi ansainnut sitä kaikkea.Mutta olen huojentunut kuitenkin.
Kuulostaa tutuilta tunteita ja ajatuksilta.
Minäkin ajattelin väkivaltaisen eksäni jätettyäni, että tein valtavan virheen, tuo mies oli jonkin aikaa mielessäni "the one that got away", elämäni rakkaus ja samaa ei enää tule.
No totta tosiaan toivottavasti ei tule.
Järki voitti ja sinnikkäästi pysyttelin kaukana ja ajan kanssa ymmärsin ettei ko heppu niin kovin ihmeellinen ollutkaan.
Suhteen alku oli intensiivinen ja aikamoista rakastumisen huumaa, jollaista en ollut ennen kokenut (kaksi suhdetta takana, ei siis ensimmäinen seurustelu, ekassa henkistä väkivaltaa ja tokassa seksuaalista, joten tuli nyt kerättyä koko kolmikko näköjään) ja siitä kai tuollaiset ajatukset, vaikka ihan perusfiksuna ihmisenä olen itseäni pitänyt.
Se, että tuo mies aloitti heti uuden suhteen on viimeinen keino loukata ns haudan takaa, saman teki minullekin.
Tsemppiä, selvisit elossa siitä tyypistä ja selviät nyt jälkimainingeistakin!
Eri
Kiltti mies kirjoitti:
Jännä mies ei koskaan muutu. Naiset ei muutu koskaan ja haluavat aina jännä miehen kanssa seurustella.
Niin. Itse sitä varmaan oman käytöksensä parhaiten tuntee.
Ei muutu. Älä tuhlaa aikaasi tuohon miehen. Väkivalta voi olla myös henkistä. Pakene ennekuin oot ihan koukussa mieheen.
Minulla ei ollut mitään.
Olin täysin "puhdas" velaton, nuori nainen jolla elämä todella hyvällä mallilla. Olin kaunis ja nautin elämästäni suunnattoman paljon. Kaikki oli mahdollista ja ura hyvällä mallilla.
Olin itsenäinen ja itsevarma nainen mutta empaatikko ja omanlaiseni tien kulkija.
Mies kiinnostui ja valitettavasti tähän sorruin.
Menetin kaiken. Nyt uusi elämä edessä helvetin jälkeen.